Haudon itsemurhaa, tuntuu ettei millään ole väliä
Olen 26-vuotias yh. Mulla ei ole tukiverkkoa ollenkaan, on kyllä lapsuudenperhe ja kaikki, mutta ketään ei kiinnosta edes joskus ottaa lasta hoitoon. Sairastan keskivaikeaa masennusta, mutta mulla ei ole lääkitystä ollut raskauden jälkeen, koska se piti silloin laittaa tauolle. Minulla on myös velkaa muutama tonni, eikä työpaikkaa. Olen hoitoalalla, mutta täälläpäin ei ole töitä. Halveksun itseäni kun pidin lapsen kun kuvittelin antavani hänelle mahdollisuuden elämään, nyt hän joutuu kärsiä mun takia. Ainiin ja mies jätti raskauden puolessa välissä mut yksin..
Kommentit (20)
Voisitko kuvitella muuttavasi töiden perässä muualle? Uusi alku jossain muualla voisi muutenkin piristää.
Tee la-su lapsestasi, niin pääsee sijaisperheeseen, ja hakeudu hoitoon. Kun saat asiasi kuntoon, voit nähdä lasta enemmän.
Jaxu haleja! jos asuisit täällä päin pystyisin auttamaan ainakin tukiverkko muodossa...
Vierailija kirjoitti:
Voisitko kuvitella muuttavasi töiden perässä muualle? Uusi alku jossain muualla voisi muutenkin piristää.
Oon muuttanutkin Helsingistä tänne pienelle paikkakunnalle koska rahat eivät enää riittäneet..
Ap
Älä ainakaan tapa itseäsi, se on tuhoisaa myös lapsellesi
SRK, SRP, tai kunta, kerro tilanteesi ja pyydä tukihenkilöä. Täällä moni auttaisi, jos tietäisi paikkakunnan. Voithan sen kertoa, ei tilanteesi voi oikein huonommaksikaan mennä. Josset itse jaksa hakea apua, joku voisi auttaa juuri siinä. Minkä ikäinen lapsesi on ?
Lapsi on yksivuotias ja asun pienellä paikkakunnalla etelä-pohjanmaalla..
Ap
Netistä löytyy ilmaisia numeroita, joihin soittaa. Esim. Mielenterveysseuran kriisipuhelin:
010 195 202 (auki arkisin klo 9.00-07.00, vknloppuisin ja juhlapyhinä klo 15.00-7.00)
Älä jää yksin. Soita ja puhu. Sinulla on oikeus myös lastenhoitoapuun ja muuhun tukeen. Keskustelupalstoilla on monenlaista sakkia. Soita ennemmin johonkin vaikka anonyymina johonkin palvelunumeroon ja keskustele tilanteestasi.
Tee yksi asia kerrallaan. Kun olet allapäin, laita musiikkia soimaan. Lastasikin se voi piristää.
Ps. Muutama tonni velkaa ei ole kamalasti
Ps. Työttömyys ei ole ikäisellesi mikään maailmanloppu. Anna itsellesi aikaa. Tosin työ ja rutiini voisi piristää.
Ps. YH-äitiys ei ole sekään maailmanloppu. Lapsi kasvaa koko ajan. Tarjolla on mm. tukihenkilöitä ja kunnan kodinhoitoapua. Maailmassa on niin paljon ihmisiä, jotka haluavat auttaa. Reipastu edes sen verran, että löydät heitä!
Ps. Hakeudu muiden ihmisten seuraan, vaikka ahdistaisi. Yksinäisyys ei tee masentuneelle wikä lapselle hyvää.
Kannattaa kysyä hoitoalan työpaikoilta jos ottaisivat sinut työkokeiluun. Tätä kautta saisit jalkaa oven väliin ja mahdollisen työpaikan itsellesi.
Oloni helpotti, mutta ajattelin huomenna soittaa varovasti perheneuvolaan ja sanoa että olen kuolemanväsynyt
Vierailija kirjoitti:
Oloni helpotti, mutta ajattelin huomenna soittaa varovasti perheneuvolaan ja sanoa että olen kuolemanväsynyt
Hyvä, hyvä. Ethän vaan tee itsellesi mitään, katsos lapsesi jäisi sitten ilman sinua. Olet tärkeä hänelle ja olet arvokas ihminen. Kaikki muuttuu paremmaksi, kun saat apua. Asioilla on tapana järjestyä, vaikka nyt tuntuu synkältä. Onnea elämäänne!
AP, pyydä apua. Voi olla vaikea tilanne, mutta kyllä kaikki järjestyy.
Muista ap, että noin väsyneenä aivosi eivät toimi normaalisti. Älä tee ratkaisuja, joita "selväjärkisenä" katuisit. Hyvä, jos pyydät apua. Kun on lapsi kyseessä, hätäapua saa yleensä nopeasti.
Saitko aiemmin apua lääkityksestä? Jos sait mene lääkäriin ja aloita lääke uudelleen. Se voi toimia henkisenä ”kainalosauvana” siihen saakka, että saat järjestettyä muutakin apua itsellesi. Ota rohkeasti yhteyttä eri tahoihin: neuvolaan, sos.toimeen, lääkäriin ja sinne perheneuvolaankin. Eri tahoilta on paljon apua saatavilla ja aina jostain kerrotaan enemmän muista palveluista joita lapsiperheille on tarjolla. Uskon, että tuen avulla tilanne tuntuu tämänpäivisiin fiiliksiisi verrattuna paremmalle jo esim. kk päästä. Voimia! Pidä huolta itsestäsi ja sitä kautta myös pikkuisestasi!
Älä!!!
Soita kriisipuhelimeen nyt.
Lähetän täältäkin voimia sinulle. <3
En tiedä mitä teen koska olen umpikujassa..
Ap