Lapsille iso ikäero?
Olen eronnut lasteni isästä jo vuonna 2009. Lapset on nyt 11v ja 12v. Muutama vuosi sitten tapasin viimein aivan ihanan miehen jonka kanssa nyt seurustellaan. Ollaan edetty tosi hitaasti, sillä olin arka lähtemään suhteeseen ja toki myös lastenkin takia. Olen nyt 32 vuotias ja mies hieman vanhempi. Minun lapseni ovat ottaneet miehen todella hyvin vastaan, samoin mies on aivan ihana minun lasteni kanssa. Olin ennen tätä suhdetta aika varma siitä, etten enää lapsia hanki, viimeisen vuoden aikana mielipide on alkanut muuttumaan. Mietin tosiaan tätä isoa ikäeroa. omani olisivat jo teinejä jos vielä yksi lapsi meille suotaisiin. Kun sain ensimmäiset lapseni, olin todella nuori ja jaksoin hyvin kaikki valvomiset ynnä muut, mutta entäs näin jo päälle kolmekymppisenä? Olisin toki varmasti myös paljon rennompi jne ja toki isommat lapset eivät enää niin paljon hoivaa tarvitse.
Onko mielipiteitä tai kokemuksia? Mitä ajatuksia tämä herättää?
Kommentit (2)
Kannattaa ajatella koko perheen dynamiikkaakin, ei vain sinun jaksamistasi. Vauvan tulo perheeseen koskee kaikkia. Vanhempien lasten tulee saada elää omanikäistä elämää. Heitä voi esim. alkaa harmittaa, jos seuraavat vuodet lomat vietetään pienimmän sisaruksen ehdoilla puuhamaassa, juuri kun itse alkavat kasvaa sellaisesta ohi. Eli kannattaa pitää huolta, etteivät he tunne oloaan syrjäytetyiksi.
Anna mennä vaan jos siltä tuntuu.