Jos toinen puoliso tekee kokopäivätyötä, miksi toisenkin pitää tehdä? Varsinkaan lapsiperheessä?
Eikö riitä, että toinen puolisoista on kokopäivätöissä ja toinen tekisi esim. osa-aikatyötä niin että jäisi enemmän lasten hoitamiseen ja kodin hoitamiseen.
Onko molempien kokopäivätyö niin tärkeä?
Kommentit (11)
Ja se joka tekee osa-aikatöitä saisi melkein yhtä paljon tuloja kuin työssäkäyvä puoliso, jos hakisi jotain työttömyysturvaa tms. Ap
Mulle on ainakin tärkeää että tienaan omat rahani jotta en joudu taloudellisen väkivallan käytön kohteeksi. En keksi ainuttakaan syytä miksi minun pitäisi tehdä enemmän kotitöitä kuin miehen tai hoitaa enemmän lapsia kuin hänen. Elämäni suurin päämäärä kun ei ole mikään pullantuoksuinen äitiys.
Ota järki käteen ja mieti omaa eläkekertymääsi ja sitä mahdollisuutta ettei sinulla ole puolisoa rinnallasi kun eläkeikä koittaa. Jokainen täysjärkinen nainen varautuu tulevaisuuteen.
Jos perjäheellä itsellään on halu hoitaa asiat niin, että toinen tekee osapäiväistä työtä ja rahat riittää niin mikä ettei.
Itse on tehnyt lyhennettyä työviikkoa lasten ollessa pieniä, mutta kodinhoidontakia itse en ansiotyöstä ja urakehityksestä olisi tinkinyt. Eli jos haluaa tehdä täyttä työpäivää, sekin on aivan yhtä lailla ok.
Naisten ei edes kuulu käydä töissä. Minä ainakin haluan miehen joka voi elättää minut ja tulevat lapset.
Niin on aina ollut ja tulee olemaan.
Koska eläminen on kallista eikä Suomessa ole perheverotusta. Kun vaimoni muutti Suomeen, tarkistin veroprosenttilaskurilla, että olisimme saaneet 300€/kk enemmän käteen, jos minun tuloni olisi jaettu puoliksi ja verotettu vasta sen jälkeen. Tämä siis lähes 20 vuotta sitten. Nyt ero olisi paljon suurempi.
Ap. Mun palkka bruttona on 5100 euroa. Mieheni 3500 euroa.
Millään yhtälöllä minä en saisi työttymyysturvaa osa-aikatyöstä niin paljon, että nettotlot olisivat puolidon neton verran. Ja vuelä vähemmän hänen tulonsa nousisivat osa-aikan työn ja työttömyysturvsn yhdistelmällä.
Soviteltua työttömyysrahaahan voi saada, mutta ekaksi pitäisi olla työtön.
Sitä oaitsi yhteiskunnan ei kuulu mahdollistaa perheen omia valintoja. Osittausta hoitorahaa saa jo tietyin ehdoin ja se mielestäni on varsin riitävä.
No me tehdäänkin noin: Mies kokopäivätöissä ja mä teen 70% oman firmani kautta. Asunto maksettu, joten se mahdollistaa tämän.
Arvokysymyksiä nämä. Mikä on elämässä tärkeää. Voihan omaisuus olla pienempituloisen nimissä, jotain turvaa siinäkin.
Miksi raataa itsensä kuoliaaksi, että olisi talo, vapaa-ajan asunto, vene, moottoripyörä, etelän lomat jne.
Katoavaa kaikki kuitenkin.
Joku ihminen voi oikeasti pitää siitä työstä mitä tekee ja mennä työpaikalle ihan mielellään. Se ei kuitenkaan tarkoita, ettei välittäisi lapsistaan tai kokisi heidän kanssaan viettämäänsä aikaa arvokkaaksi. Itse koen olevani aika hyvässä tilanteessa, sillä vapaa viikonlopun jälkeen on ihanaa päästä töihin maanantaina, mutta vastaavasti perjantaina on taas ihanaa jäädä viettämään viikonloppua perheen kanssa. Yhtään enempää vapaa-aikaa kuin lakisääteiset lomat, ylimääräiset saldovapaat ja ne parit palkalliset extrat ym. en vuodessa toistaiseksi kaipaa :) Sietämätön keveä balanssi elämässä siis.
Kyl me twerkataan iha rahan takii