Lue keskustelun säännöt.
Mitä ihmettä miehen mielessä liikkuu?
19.10.2017 |
Kertokaa nyt joku viisas, mikä ihme mieheen on mennyt. Kun aina tolkutetaan kuinka miehet on rehellisiä ja sanovat asiat suoraan, niin miten tätä pitäisi tulkita?
Eli mies laukoo nykyään ihan hirveitä juttuja perheestään, lapsista, minusta, parisuhteesta ja kodista ja nauraa päälle. Välillä valittaa ihan tosissaan ja kuitenkin " ihan huumorilla". Haukkuu itseään ja tekemisiään. On väsynyt. Välillä huutaa kuin puolijärkinen ja hassunhauskasti parjaa itseään, perhettään ja elämäänsä. Saattaa möykätä pitkäänkin. Sitten väsähtää. Ei jaksa oikein mitään ja energiat on kadoksissa. Jos koittaa muksujen kanssa tehdä jotain, väsyy ja pinna kiristyy heti..
Olen koittanut jättää hänelle mahdollisimman vähän tekemistä kotona töiden jälkeen, lasten kanssa koitetaan pysyä pikemminkin poissa tieltä.
Tämä haukkuminen ja hymynaamalla syljetty kauhea raivo välillä saa minut vaan tuijottamaan häntä suu auki, en todellakaan tiedä mitä sanoa tai tehdä.
Mitä ihmettä?
Kommentit (29)
Laita joku videokamera piiloon teille ja näytä miehellesi se video kohtauksen jälkeen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Selvä burnout. Voit olla hänen tukenaan ja toimia sen mukaan, tai olla itsekäs kusipää ja taivastella hänen käytöstään muualla ennen kuin jätät.
En tiedä, sääliksi vaan jotenkin käy kun ei tämä elämä tästä muuksi muutu. En minä pysty hänelle mitään taikakeinoa tarjoamaan että olo helpottuisi. Tietysti pitäisi itse pysyä vahvana mutta ottaahan se tunnon päälle miettiä mikä noista herjoista on hänen mielestään minussa ja elämässä oikeasti huonosti.. Ja ajatella että hän joutuu niitä jatkuvasti kestämään.
burnout selkeästi. Ja alkaa tajuamaan kuinka vitullaan elämä on ja ristiriitaiset tunteet siitä että häntä ei kiinnostaisi mutta kuitenkin kiinnostaa. Juuri tuon takia en halua sitoutua enkä hommata lapsia. Käyttäytyisin varmaan ihan samanlailla, pinna palaa vähemmästäkin.
Vierailija kirjoitti:
Selvä burnout. Voit olla hänen tukenaan ja toimia sen mukaan, tai olla itsekäs kusipää ja taivastella hänen käytöstään muualla ennen kuin jätät.
Jaa, miten musta tuntuu välillä että se olisi oikein hyvä jos joku jättäisi jonkun kun ei mulla tosiaan ole tarjota mitään ihmemaata hänelle. En voi heittää lapsia ulos, en voi muuttua rahaksi, en ajaksi..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
burnout selkeästi. Ja alkaa tajuamaan kuinka vitullaan elämä on ja ristiriitaiset tunteet siitä että häntä ei kiinnostaisi mutta kuitenkin kiinnostaa. Juuri tuon takia en halua sitoutua enkä hommata lapsia. Käyttäytyisin varmaan ihan samanlailla, pinna palaa vähemmästäkin.
Ei tässä mikään ole tapahtunut sormia napsauttamalla, elämä rakentuu pikkuhiljaa ja valintoja tehdään jatluvasti, jokainen aikuinen niitä joutuu tekemään ja valintojensa kanssa elämään.
Jos tuntuu pahalta eikö se kannattaisi tehdä asioille jotain, keskustella, eikä sekoilla?
Täytyy sinullekin sanoa että kyllä aikuisen, perheellisen ihmisen elämä on välillä hampaita yhteen purren eteenpäin pyrkimistä, eikä omista kymmenien vuosien aikana tehdyistä valinnoista voi jatkuvasti saada jotain slaakeja.
Vierailija kirjoitti:
Tai sitten hän valittaa asioista, jotka häntä ahdistavat, mutta naamioi sen jotenkin huumoriin, joka on toinen tapa käsitellä asioita.
Mä toimin näin. Diagnosoitu ahdistuneisuushäiriö. Miehelle ei voi vakavissaan avautua enää mistään, meinasi jo jättää, kun ei jaksa avautumisia. Pidän kaiken sit sisälläni ja yritän purkaa paineita huumorilla. En koskaan huuda enkä raivoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miehen auttamiseksi ja ymmärtämisksi on jaettu neuvoja. Olisi tietysti tärkeää saada hänet jonkinlaisen avun piiriin. Vielä tärkeämpää kuitenkin on, että itse pärjäät ja lapset. Tuollainen arvaamaton käytös on pelottavaa koko perheelle. Jos miehen käytöksen ei saa muutosta, niin tehkää muun perheen kanssa elämänne mahdollisimman hyväksi ja turvalliseksi. Mitä se sitten vaatiikin. Älä odota liian kauan yksin
Ehdota pariterapiaa.