Sosiaalisten tilanteiden pelosta kärsivät, miten hillitsette pelkoja erinäisissä tilanteissa?

up

Jos ei duunijuttu niin lasi viiniä yleensä toimii. Itseäni ahdistaa paikoissa joissa täytyy istua paikoillaan esim ravintola. Tilanne korjaantuu yleensä n. 15 minuutissa kun toteaa että ei tässä hätää. Jos taas jännität esim uusia ihmisiä tai esiintymistä voi tuo lasi viiniä jeesiä.

Vierailija kirjoitti:

Jos ei duunijuttu niin lasi viiniä yleensä toimii. Itseäni ahdistaa paikoissa joissa täytyy istua paikoillaan esim ravintola. Tilanne korjaantuu yleensä n. 15 minuutissa kun toteaa että ei tässä hätää. Jos taas jännität esim uusia ihmisiä tai esiintymistä voi tuo lasi viiniä jeesiä.

Itse olen toisinaan tätä tehnyt. Häiritsee kuitenkin ajatus jos lemahdan viinille tai minusta muuten huomaa että olen ottanut jotain. Kaikki vähänkin sosiaaliset tilanteet jännittävät enemmän tai vähemmän, puhumattakaan paikoista joissa en ole käynyt ennen. Kaikki pitää miettiä etukäteen.

Itse olen nykyisin tehnyt niin, että koska tiedän kärsiväni sosiaalisten tilanteiden pelosta, saan helposti paniikkikohtauksia, niin keskityn siihen, mitä olen kulloinkin tekemässä. 

Se yleensä auttaa lähes aina.

Sillä jos alkaa etukäteen jo miettiä pelolla kaikkea, mitä edessä on ja tulee tapahtumaan, niin silloin olet jo valmiiksi jännittänyt oman elimistösi ja kiihdyttänyt itsessäsi stressihormonien tuotantoa ja määrää.

Eiköhän sieltä jostakin joko netistä, tai kirjallisuudesta löydy käytännönneuvoja ja apukeinoja näihinkin ongelmiin.

Lääkkeillä. Terapia menossa myös, mutta en tiedä niin miten auttaa.  Ennen lääkkeitä yritin keskittyä johonkin muuhun, mutta aika heikosti onnistui :D Mielikuvaharjoittelukin menee aina päin persusta kun syke nousee jo siinä.. 

Mulla on ainakin auttanut että olen ihan rehellisesti kertonut ihmisille, että tämmöinen vaivaa. Ja olen sanonut etteivät ihmettelisi jos välillä valahdan kalpeaksi ja vaimenen, silloin on kohtaus päällä. Kaikki ovat ottaneet asian ihan hyvin ja itseä on helpottanut paljon, että ei tarvitse "kärsiä yksinään" ja ympärillä on ymmärtäväisiä ihmisiä. Jos kohtaus tulee niin se menee nopeammin ohi kun tietää ainakin ettei tarvitse jännittää sitä huomaavatko muut.

Hyviä vinkkejä. Mutta omalla kohdalla ei tahdo toimia. Pulssi taivaissa vaikka yrittäisi mitä mielikuvaharjoitusta tai vastaavaa. Se tunne kun jalat ja kaikki ruumiinosat menee ihan veteläksi, sydän hakkaa, hiki valu, pyörryttää. :(