Vaihtoehtoja kuntosalille? Vaiko menetetty tapaus...

Kannattaa käydä kokeilemassa ryhmäliikuntatunteja, jos vaikka innostuisit niissä käymään. Itsekään en jaksa käydä kuntosalin puolella puurtamassa, koen sen tosi tylsäksi, mutta jumpissa tykkään käydä:) hyvä musiikki, yhteishenki ja energia!

Itse käyn ryhmäliikuntatunneilla. En tykkää noista salijutuista yhtään.

Kamppailulajit tekee todella hyvää tonne nisa/selkä osastolle. Kevyin kynnys kamppalulajeihin on aloittaa kuntonyrkkeily.

Vastaan kysymykseen: on mahdollista pitää lihakset terveessä kondiksessa päivittäisillä kehonpainoharjoitteilla kotona. Se, onko tämä lyhyt jumppa, vai ei, riippuu varmaan siitä, mitä pidät lyhyenä. Mutta voi olla tarpeen, että käyt jossain fyssarilla tms laatimassa ohjelman ja opettelemassa tekemään liikkeet oikein: jos ne tekee väärin, niistä ei ole hyötyä tai voi olla jopa haittaa.

Mulla itselläni on pääasiassa selkä- ja keskivartalolihaksiin keskittyvä perusjumppaohjelma, jonka tekeminen kestää noin puoli tuntia. Siitä voi kuitenkin karsia liikkeitä niin, että jonain päivänä ei tee kuin esim vartin ohjelman, muttta jos näin tekee pitkään, alkaa tietysti joko teho tai monitpuolisuus kärsiä. Siihen voi myös lisätä muita liikkeitä, mutta itse koen helpommaksi ottaa pari kertaa viikossa kokonaan erilainen ohjelma.

Yleensä teen tämän joka aamu, paitsi parina  päivänä viikossa vaihdan sen venytysohjelmaan. Jos oon ollut dieetillä tai kuntokuurilla (esim synnytyksen jälkeen kun keskivartalon lihakset oli aika heikossa kunnossa), tein sarjan kahteen tai kolmeen kertaan päivässä, eli myös illalla ja iltapäivällä.

Kuntonyrkkeily kyllä kiinnostaa. Ja eivät nuo ryhmäliikuntatunnitkaan ole ihan poissuljettuja ajatuksia, kiitos. Toisaalta kipitän aika paljon päivän aikana ja "huono omatunto" on tuosta lihaskunnon ylläpitämisestä. Monet saligurut kun on sitä mieltä, että ei mikään muu sitä lihaskuntoa kasvata kuin rauta ;) 

ap

Kiitos myös neloselle, tuo vois toimia itselläkin!

Tehokkaita oman kehon painolla tehtäviä liikkeitä ovat seuraavat:

- etunojapunnerrus (kapea ja leveä)

- erilaiset vatsalihasrutistukset, istumaannousut, hooverit

- askelkyykyt

- dipit esim. tuolin kanssa

- kyykyt suurella liikeradalla

- leuanveto

- selkälihasrutistukset (" teräsmies" )

Opiskelijana jouduin luopumaan kuntosalijäsenyydestä ja ostin kotiin kahvakuulan ja bodypump-varusteet. En juurikaan välitä kahvakuulasta kylläkään, mutta se on todella tehokasta juurikin korsetin alueelle. Jumpat olen ladannut youtubesta muistitikulle, 30min pumppi, 60min pumppi ja 30min kahvakuula. Joskus jos kyllästyttää, niin youtubesta löytyy aina uutta tilalle. 

Parasta tuossa on se, että voi tehdä heti kun itsellä on tuo 30min+suihkuaika ylimääräistä, olitpa sitten kuinka räjähtäneen näköinen juuri heränneenä tai oli vuorossa kuinka kulahtaneen urheiluvaatteet sitten vain.

Harjoittelen lapsiani apuna käyttäen. Lapset lähtevät helposti mukaan sellaiseen koiramaiseen leikkiin. Mittelemme käsivoimiamme isompien kanssa ja pienempi 30 kg:n toimii hyvänä nostelupainona.

Minusta tuo nelosen kuvailema kotijumppailu vaatii sitten itsekuria, jos tietää, että oma motivaatio ei riitä jumppailuun kotona, silloin harkitsisin ryhmäliikuntaa. Syy, miksi itselle toimii salilla käyminen paremmmin on taas se, että sinne kun on lähtenyt, niin tulee aina tehtyä treeni.

 Mainitsematta on tietysti myös jooga ja pilates, jotka kyllä vaatii myös perehtyneisyyttä siihen, miten liikkeet suoritetaan oikein (erityisesti pilates).

 Kuntosaliharjoittelun plussina pitäisin sitä, että se voi olla selkeää. Esimerkiksi jos sinulla ei ole paljon kokemusta liikkeiden oikeista suoritustavoista, niin laitteissa liikerata voi olla hallittu ja siten teet liikeet todennäköisemmin oikein. Lihaskuntoa voi kyllä saada muutenkin, mutta salilla saa sitten voimaa tai lihasmassaa jos niitä haluaa, toisaalta voi myös tehdä sellaista ohjelmaa, ettei nuo asiat ole se pääasia. Ei sali nyt tietenkään tee ketään autuaaksi, sehän riippuu ihan omista kiinnostuksenkohteista ja tavoitteista. Kannattaa siis ylipäänsä miettiä, mikä motivoi ja miten kuntoilu olisi osana arkea. Eli mikä olisi sellaista lihaskuntoharjoittelua, jota tulee tehtyä silloinkin, kun ei nappaa yhtään?:)

Mä oon päässyt parempaan kuntoon kotisalilla kuin moni ihminen kuka käy salilla pääsee ikinä ja mikä ei sisällä kuin penkin, voimatornin, kyykkyhäkki, 3 hauistankoa eri otteilla, iso pitkä tanko, pari paria säädettäviä käsipainoja ja 200kg painoja. Aloitin kehonpaino harjoituksilla ja säädettävillä käsipainoilla.

Jos sulla on rahaa ympäriinsä heiteltäväksi, fustra on tehokkain.

Vierailija kirjoitti:

Minusta tuo nelosen kuvailema kotijumppailu vaatii sitten itsekuria, jos tietää, että oma motivaatio ei riitä jumppailuun kotona, silloin harkitsisin ryhmäliikuntaa. Syy, miksi itselle toimii salilla käyminen paremmmin on taas se, että sinne kun on lähtenyt, niin tulee aina tehtyä treeni.

 Mainitsematta on tietysti myös jooga ja pilates, jotka kyllä vaatii myös perehtyneisyyttä siihen, miten liikkeet suoritetaan oikein (erityisesti pilates).

 Kuntosaliharjoittelun plussina pitäisin sitä, että se voi olla selkeää. Esimerkiksi jos sinulla ei ole paljon kokemusta liikkeiden oikeista suoritustavoista, niin laitteissa liikerata voi olla hallittu ja siten teet liikeet todennäköisemmin oikein. Lihaskuntoa voi kyllä saada muutenkin, mutta salilla saa sitten voimaa tai lihasmassaa jos niitä haluaa, toisaalta voi myös tehdä sellaista ohjelmaa, ettei nuo asiat ole se pääasia. Ei sali nyt tietenkään tee ketään autuaaksi, sehän riippuu ihan omista kiinnostuksenkohteista ja tavoitteista. Kannattaa siis ylipäänsä miettiä, mikä motivoi ja miten kuntoilu olisi osana arkea. Eli mikä olisi sellaista lihaskuntoharjoittelua, jota tulee tehtyä silloinkin, kun ei nappaa yhtään?:)

Nelonen kommentoi: Joo, se vaatii itsekuria ALKUUN. Mutta teepä kaksi viikkoa säännöllisesti, niin siitä tulee rutiini, ja se on jo helppoa. Aikaa säästyy, kun sitä ei kulu matkoihin, eikä aloittaessaan ajattele, kuten kuntosaille lähtiessään, että viitsinkö nyt lähteä kun siellä pitäisi sitten olla pari tuntia ja säätää sitä sun tätä. Eli itse koen tämän helpommaksi kuin salilla käymisen.

Mutta mulla on alunperin se tilanne, että selässä on pieni rakenteellinen ongelma ja lukioaikana sain tosi pahoja kipuja. Silloin laadittiin tuon ohjelman perusosat fyssarilla, ja niitä on sen jälkeen vaan vähän muunneltu. Motivaatiota lisää kummasti, kun tietää miten kipeäksi tulee, jos ei jumppaa.

Yin-jooga on mainio hartia- ja selkäkipuihin! On todella helppoa, koko joogan idea perustuu lihasten ja sidekudosten venyttelyyn. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta tuo nelosen kuvailema kotijumppailu vaatii sitten itsekuria, jos tietää, että oma motivaatio ei riitä jumppailuun kotona, silloin harkitsisin ryhmäliikuntaa. Syy, miksi itselle toimii salilla käyminen paremmmin on taas se, että sinne kun on lähtenyt, niin tulee aina tehtyä treeni.

 Mainitsematta on tietysti myös jooga ja pilates, jotka kyllä vaatii myös perehtyneisyyttä siihen, miten liikkeet suoritetaan oikein (erityisesti pilates).

 Kuntosaliharjoittelun plussina pitäisin sitä, että se voi olla selkeää. Esimerkiksi jos sinulla ei ole paljon kokemusta liikkeiden oikeista suoritustavoista, niin laitteissa liikerata voi olla hallittu ja siten teet liikeet todennäköisemmin oikein. Lihaskuntoa voi kyllä saada muutenkin, mutta salilla saa sitten voimaa tai lihasmassaa jos niitä haluaa, toisaalta voi myös tehdä sellaista ohjelmaa, ettei nuo asiat ole se pääasia. Ei sali nyt tietenkään tee ketään autuaaksi, sehän riippuu ihan omista kiinnostuksenkohteista ja tavoitteista. Kannattaa siis ylipäänsä miettiä, mikä motivoi ja miten kuntoilu olisi osana arkea. Eli mikä olisi sellaista lihaskuntoharjoittelua, jota tulee tehtyä silloinkin, kun ei nappaa yhtään?:)

Nelonen kommentoi: Joo, se vaatii itsekuria ALKUUN. Mutta teepä kaksi viikkoa säännöllisesti, niin siitä tulee rutiini, ja se on jo helppoa. Aikaa säästyy, kun sitä ei kulu matkoihin, eikä aloittaessaan ajattele, kuten kuntosaille lähtiessään, että viitsinkö nyt lähteä kun siellä pitäisi sitten olla pari tuntia ja säätää sitä sun tätä. Eli itse koen tämän helpommaksi kuin salilla käymisen.

Mutta mulla on alunperin se tilanne, että selässä on pieni rakenteellinen ongelma ja lukioaikana sain tosi pahoja kipuja. Silloin laadittiin tuon ohjelman perusosat fyssarilla, ja niitä on sen jälkeen vaan vähän muunneltu. Motivaatiota lisää kummasti, kun tietää miten kipeäksi tulee, jos ei jumppaa.

Mun isoin motivaattori on hyvä olo ja miten seksikäs olo ja seksikkään näköiseksi keho tulee. On viivaa siellä sun täällä, apollon vyötä, V figuuri, kunnon kova kinkkypylly (parempi kuin monella naisella), 42cm haukat, gorillan rinta ja jykevät leuat.

T: Lihaksikas Kilttimies

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta tuo nelosen kuvailema kotijumppailu vaatii sitten itsekuria, jos tietää, että oma motivaatio ei riitä jumppailuun kotona, silloin harkitsisin ryhmäliikuntaa. Syy, miksi itselle toimii salilla käyminen paremmmin on taas se, että sinne kun on lähtenyt, niin tulee aina tehtyä treeni.

 Mainitsematta on tietysti myös jooga ja pilates, jotka kyllä vaatii myös perehtyneisyyttä siihen, miten liikkeet suoritetaan oikein (erityisesti pilates).

 Kuntosaliharjoittelun plussina pitäisin sitä, että se voi olla selkeää. Esimerkiksi jos sinulla ei ole paljon kokemusta liikkeiden oikeista suoritustavoista, niin laitteissa liikerata voi olla hallittu ja siten teet liikeet todennäköisemmin oikein. Lihaskuntoa voi kyllä saada muutenkin, mutta salilla saa sitten voimaa tai lihasmassaa jos niitä haluaa, toisaalta voi myös tehdä sellaista ohjelmaa, ettei nuo asiat ole se pääasia. Ei sali nyt tietenkään tee ketään autuaaksi, sehän riippuu ihan omista kiinnostuksenkohteista ja tavoitteista. Kannattaa siis ylipäänsä miettiä, mikä motivoi ja miten kuntoilu olisi osana arkea. Eli mikä olisi sellaista lihaskuntoharjoittelua, jota tulee tehtyä silloinkin, kun ei nappaa yhtään?:)

Nelonen kommentoi: Joo, se vaatii itsekuria ALKUUN. Mutta teepä kaksi viikkoa säännöllisesti, niin siitä tulee rutiini, ja se on jo helppoa. Aikaa säästyy, kun sitä ei kulu matkoihin, eikä aloittaessaan ajattele, kuten kuntosaille lähtiessään, että viitsinkö nyt lähteä kun siellä pitäisi sitten olla pari tuntia ja säätää sitä sun tätä. Eli itse koen tämän helpommaksi kuin salilla käymisen.

Mutta mulla on alunperin se tilanne, että selässä on pieni rakenteellinen ongelma ja lukioaikana sain tosi pahoja kipuja. Silloin laadittiin tuon ohjelman perusosat fyssarilla, ja niitä on sen jälkeen vaan vähän muunneltu. Motivaatiota lisää kummasti, kun tietää miten kipeäksi tulee, jos ei jumppaa.

Mun isoin motivaattori on hyvä olo ja miten seksikäs olo ja seksikkään näköiseksi keho tulee. On viivaa siellä sun täällä, apollon vyötä, V figuuri, kunnon kova kinkkypylly (parempi kuin monella naisella), 42cm haukat, gorillan rinta ja jykevät leuat.

T: Lihaksikas Kilttimies

Kilttimies? Mikä sua vaivaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta tuo nelosen kuvailema kotijumppailu vaatii sitten itsekuria, jos tietää, että oma motivaatio ei riitä jumppailuun kotona, silloin harkitsisin ryhmäliikuntaa. Syy, miksi itselle toimii salilla käyminen paremmmin on taas se, että sinne kun on lähtenyt, niin tulee aina tehtyä treeni.

 Mainitsematta on tietysti myös jooga ja pilates, jotka kyllä vaatii myös perehtyneisyyttä siihen, miten liikkeet suoritetaan oikein (erityisesti pilates).

 Kuntosaliharjoittelun plussina pitäisin sitä, että se voi olla selkeää. Esimerkiksi jos sinulla ei ole paljon kokemusta liikkeiden oikeista suoritustavoista, niin laitteissa liikerata voi olla hallittu ja siten teet liikeet todennäköisemmin oikein. Lihaskuntoa voi kyllä saada muutenkin, mutta salilla saa sitten voimaa tai lihasmassaa jos niitä haluaa, toisaalta voi myös tehdä sellaista ohjelmaa, ettei nuo asiat ole se pääasia. Ei sali nyt tietenkään tee ketään autuaaksi, sehän riippuu ihan omista kiinnostuksenkohteista ja tavoitteista. Kannattaa siis ylipäänsä miettiä, mikä motivoi ja miten kuntoilu olisi osana arkea. Eli mikä olisi sellaista lihaskuntoharjoittelua, jota tulee tehtyä silloinkin, kun ei nappaa yhtään?:)

Nelonen kommentoi: Joo, se vaatii itsekuria ALKUUN. Mutta teepä kaksi viikkoa säännöllisesti, niin siitä tulee rutiini, ja se on jo helppoa. Aikaa säästyy, kun sitä ei kulu matkoihin, eikä aloittaessaan ajattele, kuten kuntosaille lähtiessään, että viitsinkö nyt lähteä kun siellä pitäisi sitten olla pari tuntia ja säätää sitä sun tätä. Eli itse koen tämän helpommaksi kuin salilla käymisen.

Mutta mulla on alunperin se tilanne, että selässä on pieni rakenteellinen ongelma ja lukioaikana sain tosi pahoja kipuja. Silloin laadittiin tuon ohjelman perusosat fyssarilla, ja niitä on sen jälkeen vaan vähän muunneltu. Motivaatiota lisää kummasti, kun tietää miten kipeäksi tulee, jos ei jumppaa.

Mun isoin motivaattori on hyvä olo ja miten seksikäs olo ja seksikkään näköiseksi keho tulee. On viivaa siellä sun täällä, apollon vyötä, V figuuri, kunnon kova kinkkypylly (parempi kuin monella naisella), 42cm haukat, gorillan rinta ja jykevät leuat.

T: Lihaksikas Kilttimies

Kilttimies? Mikä sua vaivaa?

Ehh? Mitä tarkoitat?

T: KM

Salille ei tarvitse tehdä 1,5 h kestävää jyystöohjelmaa ja tylsistyä. Tehokas tapa saada hyödyt on pitää muutaman viikon voimakausi pari kertaa vuodessa, jolloin 2 - 3 x viikossa 20 -30 min voimaliikkeitä lyhyinä sarjoina.

Selän heikkouteen voi auttaa leuanveto, lenkkipolun varressa on tankoja. 

Mikähän siinä on, että blogeista ja salilla näkyvistä treenaajista päätellen suurin osa salinaisista ei nosta yhtäkään leukaa. Silti tehdään 1,5 h "selkäpäiviä", ja ollaan tehty jo kuukausia tai vuosia.

3 x viikossa pelkkää leuanvetotreeniä on hyödyllisempää, ja aikaa menee murto-osa.

Yllätin itseni. Olen aina ajatellut että kuntosalit eivät ole minun juttuni enkä tykkää niistä. Mutta nyt ilmottaudui kuntoryhmään, joka on tarkoitettu ylipainoisille ja kas kummaa, tykkään todella kuntosalista, kun saan siihen opastusta, jossa myös huomioidaan huonossa kunnossa olevat niveleni yms.

Kannattaa antaa kuntosalille mahdollisuus ja yrittää löytää malli, joka toimii itselle.