Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Olen päiväkodissa töissä, mutta en ole täti
09.10.2017 |
Te jotka puhutte päiväkodin työntekijöistä täteinä ja setinä: mikä ammattinimike se on? Tiesittekö, että päiväkodissa työskentelee pääasiassa lastentarhanopettajan ja lastenhoitajan koulutuksen saaneita henkilöitä? Ei ihmekään, että alaa ei arvosteta kun me ollaan täteinä ja setinä töissä päiväkodissa.
Kommentit (29)
Se täti ja setähän on tarkoitettu sille lapselle sopivaksi sanaksi. EI lapsi tiedä mitä eroa on lastentarhanopettajalla ja lastenhoitajalla. Hyvä jos osaa edes sanoa noin pitkiä sanoja. Lapsi lähestyy vieraita aikuisia täteinä ja setinä. Ranskassa rouvina ja herroina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Omalla työpaikalla yksi vanhempi sanoo "kertsitädeiksi"..
T. LTO
Näin juuri. Koen tädittelyn alentavana, koska suurin osa mieltä tarhantädin leppoisaksi ammatiksi, jossa vähän puuhastellaan Marimekon raitapaita päällä.
Olen lastentarhanopettaja, en lastentarhantäti. Päiväkodin työntekijä voi sitä paitsi olla myös mies. Onko hän sitten tarhan setä?
Vierailija kirjoitti:
Se täti ja setähän on tarkoitettu sille lapselle sopivaksi sanaksi. EI lapsi tiedä mitä eroa on lastentarhanopettajalla ja lastenhoitajalla. Hyvä jos osaa edes sanoa noin pitkiä sanoja. Lapsi lähestyy vieraita aikuisia täteinä ja setinä. Ranskassa rouvina ja herroina.
Ei lapsen tarvitse ammattinimikkeitä tietääkään, vaan lapsen voi opettaa kutsumaan päiväkodin aikuisia etunimillä, esim. "Liisa".
Vierailija kirjoitti:
Se täti ja setähän on tarkoitettu sille lapselle sopivaksi sanaksi. EI lapsi tiedä mitä eroa on lastentarhanopettajalla ja lastenhoitajalla. Hyvä jos osaa edes sanoa noin pitkiä sanoja. Lapsi lähestyy vieraita aikuisia täteinä ja setinä. Ranskassa rouvina ja herroina.
Lapselle sopivaksi sanaksi? Meillä päiväkodissa lapset puhuttelee aikuisia etunimillä tai sanoo kaikkia opeksi (minusta paljon parempi kuin sanoa kaikkia alentuvasti tädeiksi). Ihan hyvin näyttää toimivan, ei tunnu etunimet ja opet olevan liian vaikeita lapsille.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se täti ja setähän on tarkoitettu sille lapselle sopivaksi sanaksi. EI lapsi tiedä mitä eroa on lastentarhanopettajalla ja lastenhoitajalla. Hyvä jos osaa edes sanoa noin pitkiä sanoja. Lapsi lähestyy vieraita aikuisia täteinä ja setinä. Ranskassa rouvina ja herroina.
Ei lapsen tarvitse ammattinimikkeitä tietääkään, vaan lapsen voi opettaa kutsumaan päiväkodin aikuisia etunimillä, esim. "Liisa".
NO niin voi, hohhoijaa, jos etunimi on tiedossa.
-Ed.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se täti ja setähän on tarkoitettu sille lapselle sopivaksi sanaksi. EI lapsi tiedä mitä eroa on lastentarhanopettajalla ja lastenhoitajalla. Hyvä jos osaa edes sanoa noin pitkiä sanoja. Lapsi lähestyy vieraita aikuisia täteinä ja setinä. Ranskassa rouvina ja herroina.
Lapselle sopivaksi sanaksi? Meillä päiväkodissa lapset puhuttelee aikuisia etunimillä tai sanoo kaikkia opeksi (minusta paljon parempi kuin sanoa kaikkia alentuvasti tädeiksi). Ihan hyvin näyttää toimivan, ei tunnu etunimet ja opet olevan liian vaikeita lapsille.
Ap
Eli kuka sinua sitten muka sanoo tädiksi? Mikä oli ongelma?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun lapseni on alusta asti (aloitti 2 pvää vkossa päiväkodissa 1 v 9 kk ikäisenä) puhunut oma-aloitteisesti päiväkodin "aikuisista" ja käyttänyt etunimiä.
Meille vanhemmille ei ois tullut mieleenkään puhua tädeistä ja sedistä.
Toki lapsi puhuu muutenkin vähän yleiskielisemmin kuin keskimäärin on tapana. On luettu aina paljon jne. Mielestäni kuitenkin kotona puhutaan aika tavallista puhekieltä.
Hassua, mutta ei huonolla tavalla, oli esim kolmevuotiaan suusta "onpa tuolla rouvalla ihana hattu".
Ap, vanhempi ei välttämättä tiedä nimeäsi tai koulutustasi, ja kun siinä aamukoomassa kiskoo lapselta ulkovaatteita kiireessä pois, on helpompi sanoa lapselle, että "vietkö sen lapun tädille?".
Usein sitä sanaa käytetään vieläpä tilanteissa, joissa tarkoitetaan ketä tahansa paikalla olevaa aikuista (naista). Ei siis ketään tiettyä hoitajaa, vaan sitä, jonka lapsi ekana vapaana bongaa.
Minua ihmetyttää naisten vimma pitää tätiä jonakin haukkumasanana. Ei se sitä ole., ja vähän loukkaavaa sitä sellaisena edes pitää.
Minua ainakin - akateemista toimittajaa - saa ihan mielellään kutsua tädiksi vieraalle lapselle. Se on suomalaiseen kielenkäyttökulttuuriin kotiutunut termi kaikille aikuisille naisille, iästä tai koulutuksesta riippumatta.
Sana on jopa Kielitoimiston sanakirjassa selitetty noin:
täti=
1. isän t. äidin sisko. Tätini Anna, Anna-tätini.
Laajemmin Isotäti. Kummitäti.
2. last. yl. aikuisen naisen nimityksenä ja puhuttelusanana. Vieras täti. Puistotäti. Saat sanoa minua tädiksi.
3. ark. vanhahkosta (sovinnaisesti pukeutuvasta ja käyttäytyvästä) naisesta, tantta, tantti. Tätejä vilkuttamassa kuninkaallisille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mun lapseni on alusta asti (aloitti 2 pvää vkossa päiväkodissa 1 v 9 kk ikäisenä) puhunut oma-aloitteisesti päiväkodin "aikuisista" ja käyttänyt etunimiä.
Meille vanhemmille ei ois tullut mieleenkään puhua tädeistä ja sedistä.
Toki lapsi puhuu muutenkin vähän yleiskielisemmin kuin keskimäärin on tapana. On luettu aina paljon jne. Mielestäni kuitenkin kotona puhutaan aika tavallista puhekieltä.Hassua, mutta ei huonolla tavalla, oli esim kolmevuotiaan suusta "onpa tuolla rouvalla ihana hattu".
Ja sitten joku vetää herneen nenään kun rouvitellaan. Rouva, herra, täti, setä, tyttö, poika. yhtä hyviä kaikki minun mielestäni kun puhutaan vieraista.
Aloitus on nolo, ja ap kirjoittaa sen lisäksi huonoa kieltä. Varhaiskasvattajako? Täti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vikittelen nuoria naisia, mutta en ole setä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se täti ja setähän on tarkoitettu sille lapselle sopivaksi sanaksi. EI lapsi tiedä mitä eroa on lastentarhanopettajalla ja lastenhoitajalla. Hyvä jos osaa edes sanoa noin pitkiä sanoja. Lapsi lähestyy vieraita aikuisia täteinä ja setinä. Ranskassa rouvina ja herroina.
Lapselle sopivaksi sanaksi? Meillä päiväkodissa lapset puhuttelee aikuisia etunimillä tai sanoo kaikkia opeksi (minusta paljon parempi kuin sanoa kaikkia alentuvasti tädeiksi). Ihan hyvin näyttää toimivan, ei tunnu etunimet ja opet olevan liian vaikeita lapsille.
Ap
Eli kuka sinua sitten muka sanoo tädiksi? Mikä oli ongelma?
Vanhempien kuulee puhuvan näin lapsilleen päiväkodin käytävällä. "Siellä meni täti". Sukulaiset puhuu että "siellä minä näin niitä päiväkodin tätejä lasten kanssa". Ks. etusivun keskustelu "Opettajat, päikyn tädit! Kuinka paljon perheet unohtelevat hoidettavia/muistettavia asioita?" Tässä esimerkkejä.
Ongelma on se, että olen opiskellut viisi vuotta yliopistossa (kyllä, kolme vuotta ja kandi riittäisi, mutta minulla on maisterin tutkinto) ja ammattinimikkeeni on opettaja, mutta silti aikuiset ihmiset käyttävät minusta tätä alentavaa termiä. Alentavaa siis tässä merkityksessä, ihan mielelläni olen täti kun sisarukseni saavat lapsia, mutta ennen sitä en ole kenenkään täti, enkä varsinkaan ammatiltani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse käytän lyhenteitä lastentarhaopettaja = lato ja lastenhoitaja = laho, nämä lapsi muistaa aika hyvin
Minua taas ei saa kutsua Aikuiseksi tai Hoitajaksi, ne ovat molemmat halventavia ja syy alan huonoon palkkaukseen. Oikea termi on Lastentarhanopettaja XXX YYY, ja siis todellakin koko nimellä ja koulutuksella, koska muu on halventavaa.
Ja muistakaakin ottaa lakki käteen ja kumartaa, jos puhuttelette.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se täti ja setähän on tarkoitettu sille lapselle sopivaksi sanaksi. EI lapsi tiedä mitä eroa on lastentarhanopettajalla ja lastenhoitajalla. Hyvä jos osaa edes sanoa noin pitkiä sanoja. Lapsi lähestyy vieraita aikuisia täteinä ja setinä. Ranskassa rouvina ja herroina.
Lapselle sopivaksi sanaksi? Meillä päiväkodissa lapset puhuttelee aikuisia etunimillä tai sanoo kaikkia opeksi (minusta paljon parempi kuin sanoa kaikkia alentuvasti tädeiksi). Ihan hyvin näyttää toimivan, ei tunnu etunimet ja opet olevan liian vaikeita lapsille.
Ap
Eli kuka sinua sitten muka sanoo tädiksi? Mikä oli ongelma?
Vanhempien kuulee puhuvan näin lapsilleen päiväkodin käytävällä. "Siellä meni täti". Sukulaiset puhuu että "siellä minä näin niitä päiväkodin tätejä lasten kanssa". Ks. etusivun keskustelu "Opettajat, päikyn tädit! Kuinka paljon perheet unohtelevat hoidettavia/muistettavia asioita?" Tässä esimerkkejä.
Ongelma on se, että olen opiskellut viisi vuotta yliopistossa (kyllä, kolme vuotta ja kandi riittäisi, mutta minulla on maisterin tutkinto) ja ammattinimikkeeni on opettaja, mutta silti aikuiset ihmiset käyttävät minusta tätä alentavaa termiä. Alentavaa siis tässä merkityksessä, ihan mielelläni olen täti kun sisarukseni saavat lapsia, mutta ennen sitä en ole kenenkään täti, enkä varsinkaan ammatiltani.
Muistapa tähdentää tuo hoitolapsiesi vanhemmille, ja erityisesti koulutuksesi pituus. Johan se nyt on törkiää, että perinteisesti suomen kieleen kuulunutta sanaa käytetään SINUSTAKIN, joka sentään olet MAISTERI!
Jeesus. On se jumalavita hyvä, että mun lapset on jo teinejä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se täti ja setähän on tarkoitettu sille lapselle sopivaksi sanaksi. EI lapsi tiedä mitä eroa on lastentarhanopettajalla ja lastenhoitajalla. Hyvä jos osaa edes sanoa noin pitkiä sanoja. Lapsi lähestyy vieraita aikuisia täteinä ja setinä. Ranskassa rouvina ja herroina.
Lapselle sopivaksi sanaksi? Meillä päiväkodissa lapset puhuttelee aikuisia etunimillä tai sanoo kaikkia opeksi (minusta paljon parempi kuin sanoa kaikkia alentuvasti tädeiksi). Ihan hyvin näyttää toimivan, ei tunnu etunimet ja opet olevan liian vaikeita lapsille.
Ap
Eli kuka sinua sitten muka sanoo tädiksi? Mikä oli ongelma?
Vanhempien kuulee puhuvan näin lapsilleen päiväkodin käytävällä. "Siellä meni täti". Sukulaiset puhuu että "siellä minä näin niitä päiväkodin tätejä lasten kanssa". Ks. etusivun keskustelu "Opettajat, päikyn tädit! Kuinka paljon perheet unohtelevat hoidettavia/muistettavia asioita?" Tässä esimerkkejä.
Ongelma on se, että olen opiskellut viisi vuotta yliopistossa (kyllä, kolme vuotta ja kandi riittäisi, mutta minulla on maisterin tutkinto) ja ammattinimikkeeni on opettaja, mutta silti aikuiset ihmiset käyttävät minusta tätä alentavaa termiä. Alentavaa siis tässä merkityksessä, ihan mielelläni olen täti kun sisarukseni saavat lapsia, mutta ennen sitä en ole kenenkään täti, enkä varsinkaan ammatiltani.
Muistapa tähdentää tuo hoitolapsiesi vanhemmille, ja erityisesti koulutuksesi pituus. Johan se nyt on törkiää, että perinteisesti suomen kieleen kuulunutta sanaa käytetään SINUSTAKIN, joka sentään olet MAISTERI!
Jeesus. On se jumalavita hyvä, että mun lapset on jo teinejä.
Aloittaja nolaa itsensä kirjoituksellaan. Kunpa olisikin provo, mutta ei taida olla. Sitten vielä rehentelee mukakoulutuksellaan, kun tosiasiassa kirjoittaa huonosti. Normaalia lastentarhanopettajaa ei häiritse tädittely, se kuuluu asiaan. Ja on noloa korostaa koulutustaan, kun se on oikeasti jäänyt vähäiseksi.
Täti-sana ei ole halventava missään muodossa, ei sukulaisuussanana tai muutenkaan. Se on neutraali sana, jollei joku itse sitä pilaa, kuten nyt näyttää käyvän.
Alue: Aihe vapaa
Älä viitsi. Sinä olet päiväkodin täti ja sillä selvä.