Miten tämä menee (perinnönjako)?

Leski pitää oman osuutensa ja lapsille menee 50%

Puoliso ei peri jos on lapsia jotka perii, eli leski saa pitää oman osuutensa omaisuudesta eli puolet ja normi irtaimiston koska hänellä on oikeus jatkaa asumista ja elämistä omassa kodissaan. Lapset perii isänsä osuuden talosta ym. omaisuudesta.

puoliso ei peri, jos on suoraan alenevassa polvessa omaa jälkikasvua. tietenkin jos kuolleella on ollut enemmän omaisuutta, niin ehkä tuolloin joutuu tasinkoa maksamaa jälkeenjäävälle. kannattaa puolison kanssa mennä lakimiehen juttusille ja keskustella näistä asioista.

No jos on käteistä 100.000 euroa kuolleen nimissä. Saako leski näistä puolet vai meneekö lapsille koko summa?

Vierailija kirjoitti:

No jos on käteistä 100.000 euroa kuolleen nimissä. Saako leski näistä puolet vai meneekö lapsille koko summa?

Tämähän riippuu ihan muusta omaisuudesta, eli yhteenlaskettu omaisuus puoliksi ja lapsille se puolet (paitsi eloonjääneen omaisuus ei pienene). Jos tuo 100 000 olisi ainoa omaisuus niin lapset saisivat 50 000.

Puolisoiden kaikki omaisuus lasketaan yhteen ja jaetaan kahdella. Jos leski on näistä kahdesta köyhempi, hän saa puolet kaikesta omaisuudesta. Jos hän on rikkaampi, voi hän kieltäytyä osituksesta oman omaisuutensa osalta.

Sitten katsotaan, miten on järkevintä jakaa omaisuus lesken ja perillisten kesken. Leskellä on esim. oikeus asua kodissaan, vaikka puolet siitä menisi perinnöksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No jos on käteistä 100.000 euroa kuolleen nimissä. Saako leski näistä puolet vai meneekö lapsille koko summa?

Tämähän riippuu ihan muusta omaisuudesta, eli yhteenlaskettu omaisuus puoliksi ja lapsille se puolet (paitsi eloonjääneen omaisuus ei pienene). Jos tuo 100 000 olisi ainoa omaisuus niin lapset saisivat 50 000.

Jos siis toinen omistaa omaisuudesta 25% ja kuollut omistaa 75% yhteisestä omaisuudesta. Sitten sanotaan ettei puoliso peri? Niin millä mekanismilla eloon jäänyt saa omaisuudesta 50%?

Vierailija kirjoitti:

Puolisoiden kaikki omaisuus lasketaan yhteen ja jaetaan kahdella. Jos leski on näistä kahdesta köyhempi, hän saa puolet kaikesta omaisuudesta. Jos hän on rikkaampi, voi hän kieltäytyä osituksesta oman omaisuutensa osalta.

Sitten katsotaan, miten on järkevintä jakaa omaisuus lesken ja perillisten kesken. Leskellä on esim. oikeus asua kodissaan, vaikka puolet siitä menisi perinnöksi.

Elikkä minä omistan omaisuudesta 90% ja jos puolisoni kuolee niin lapsemme saavat vain puolison osuuden  eli 10% halutessani?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No jos on käteistä 100.000 euroa kuolleen nimissä. Saako leski näistä puolet vai meneekö lapsille koko summa?

Tämähän riippuu ihan muusta omaisuudesta, eli yhteenlaskettu omaisuus puoliksi ja lapsille se puolet (paitsi eloonjääneen omaisuus ei pienene). Jos tuo 100 000 olisi ainoa omaisuus niin lapset saisivat 50 000.

Jos siis toinen omistaa omaisuudesta 25% ja kuollut omistaa 75% yhteisestä omaisuudesta. Sitten sanotaan ettei puoliso peri? Niin millä mekanismilla eloon jäänyt saa omaisuudesta 50%?

Avio-oikeuden nojalla, jos ei ole avioehtoa. Leski saa saa siis 50 % vainajan ja lesken yhteenlasketusta omaisuudesta, ei vainajan omaisuudesta.

Avio-oikeuden vuoksi

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Puolisoiden kaikki omaisuus lasketaan yhteen ja jaetaan kahdella. Jos leski on näistä kahdesta köyhempi, hän saa puolet kaikesta omaisuudesta. Jos hän on rikkaampi, voi hän kieltäytyä osituksesta oman omaisuutensa osalta.

Sitten katsotaan, miten on järkevintä jakaa omaisuus lesken ja perillisten kesken. Leskellä on esim. oikeus asua kodissaan, vaikka puolet siitä menisi perinnöksi.

Elikkä minä omistan omaisuudesta 90% ja jos puolisoni kuolee niin lapsemme saavat vain puolison osuuden  eli 10% halutessani?

Kyllä, juuri näin. Sinun pitää vain perunkirjoituksessa ilmoittaa, että et halua maksaa tasinkoa vainajan perillisille.

Jos lesken omaisuus on suurempi kuin vainajan omaisuus, leski saa halutessaan pitää oman omaisuutensa kokonaan.

olisi kaikkien kannalta yksinkertaisinta että avioliittoon mentäessä tehtäisiin avioehto joka olisi voimassa sekä avioeron että kuoleman sattuessa. aviopuolisot voivat sitten halutessaan tehtä testamentin jossa muistavat toista osapuolta, ettei toinen osapuoli jää tyhjän päälle.

Ositusta varten pitää tietää kummankin puolison kaikki omaisuus ja velat (selviää perunkirjoituksessa). Lasketaan vainajan omaisuus miinus velat, saadaan hänen netto-omaisuutensa arvo, sitten samoin lesken osalta. Jos jompikumpi on enemmän velkaa kuin omistaa, hänen netto-omaisuudekseen merkitään kuitenkin nolla, ei siis negatiivista lukua.

Seuraavaksi verraan näitä netto-omaisuuksien arvoja, jolloin leskellä on oikeus saada kuolipesästä tasinkoa, jos hänen nettonsa on pienempi. Jos leski onkin varakkaampi puoliso, ei hänen tarvitse luovuttaa tasinkoa eli elossa oleva saa pitää koko omaisuutensa.

Ensin tehdään siis tuo ositukseksi sanottu asia puolisoitten kesken, koska vasta sitten tiedetään mikä on vainajan omaisuus, joka perinnönjaossa jaetaan. Koska tällä vainajalla ei ollut testamenttia, mutta on rintaperillisiä, perivät nämä vainajan kokonaan. Avioleskellä on kuitenkin niin halutessaan hallinta(ei siis omistus-)oikeus asuntoon (ellei itse muuta hänelle sopivaa asuntoa omista).

Jos esimerkkitapauksessa kummallakaan puolisolla ei ole muuta omaisuutta, eikä velkoja, osituksessa (joka on aina tehtävä avioliiton päättyessä) todetaan, että tasinkoa ei tule maksettavaksi. Leski ilmoittanee pitävänsä asunnon ja irtaimiston hallinnan. Leski omistas edelleen oman asunnonpuolikkaansa ja vainajan perilliset kuolinpesänä omistavat toisen puolikkaan.

Perilliset sitten keskenään päättävät perinnönjaosta, koko heti tai myöhemmin, mutta asuntoa ei tietenkään voi myydä (edes vaihtaa)tai pantata ilman lesken suostumusta.

Vierailija kirjoitti:

olisi kaikkien kannalta yksinkertaisinta että avioliittoon mentäessä tehtäisiin avioehto joka olisi voimassa sekä avioeron että kuoleman sattuessa. aviopuolisot voivat sitten halutessaan tehtä testamentin jossa muistavat toista osapuolta, ettei toinen osapuoli jää tyhjän päälle.

Avioehto ei ole suinkaan kaikki ongelmat ratkaiseva patenttiratkaisu, vaan se voi johtaa hyvinkin epäoikeudenmukaisiin tilanteisiin esim. silloin, jos toisen rahoilla on ostettu ruokaa ja vaatteita ja toisen rahoilla kartutettu omaisuutta. Toki nämä epäoikeudenmukaisuudet on mahdollista välttää tekemällä oikeat paperit ja pitämällä ne ajan tasalla. Mutta se vaatii asioiden seuraamista.

Usein käy niin, että kauan sitten tehdyt paperit johtavat tilanteeseen, jota ei ole lainkaan osattu ottaa huomioon papereita tehdessä. Esim. meillä anopin kuollessa neljä lasta saivat 20 vuotta sitten laaditun testamentin vuoksi kukin viisinumeroisen perintöverolaskun, mutta ei vielä euroakaan perintöä. Perintöveron kukin lapsista joutuu nyt maksamaan omista rahoistaan. Tämä ei taatusti ollut appivanhempien tarkoitus, mutta tässä vaiheessa asialle ei pysty tekemään muuta kuin maksamaan kiltisti.

Vierailija kirjoitti:

Puolisoiden kaikki omaisuus lasketaan yhteen ja jaetaan kahdella. Jos leski on näistä kahdesta köyhempi, hän saa puolet kaikesta omaisuudesta. Jos hän on rikkaampi, voi hän kieltäytyä osituksesta oman omaisuutensa osalta.

Sitten katsotaan, miten on järkevintä jakaa omaisuus lesken ja perillisten kesken. Leskellä on esim. oikeus asua kodissaan, vaikka puolet siitä menisi perinnöksi.

Selvyyden vuoksi: kummankin puolison omaisuudet lasketaan erikseen ja tuloksia verrataan keskenään ja että ylivelkainen ei hyödy kohtuuttomasti, koska omaisuutensa arvoksi merkitään 0€.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Puolisoiden kaikki omaisuus lasketaan yhteen ja jaetaan kahdella. Jos leski on näistä kahdesta köyhempi, hän saa puolet kaikesta omaisuudesta. Jos hän on rikkaampi, voi hän kieltäytyä osituksesta oman omaisuutensa osalta.

Sitten katsotaan, miten on järkevintä jakaa omaisuus lesken ja perillisten kesken. Leskellä on esim. oikeus asua kodissaan, vaikka puolet siitä menisi perinnöksi.

Elikkä minä omistan omaisuudesta 90% ja jos puolisoni kuolee niin lapsemme saavat vain puolison osuuden  eli 10% halutessani?

Kyllä, juuri näin. Sinun pitää vain perunkirjoituksessa ilmoittaa, että et halua maksaa tasinkoa vainajan perillisille.

Jos lesken omaisuus on suurempi kuin vainajan omaisuus, leski saa halutessaan pitää oman omaisuutensa kokonaan.

Entä toisinpäin? Siis jos lesken omaisuus on pienempi kuin edesmenneen. Määrätäänko tasinko automaattisesti? Voiko leski kieltäytyä siitä?

Kysymys on aiheellinen esimerkiksi meillä. Olemme ydinperhe, vaimo, mies ja yksi yhteinen lapsi ja miehellä lisäksi yksi lapsi edellisestä elämästä. Omaisuus on pääasiassa vaimon ja kumpikin on sitä mieltä että sen pitäisi myös pysyä tämän ydinperheen piirissä. Jos vaimo kuolee ensin, niin mies ei halua että omisuudesta puolet tulee hänelle, koska se jaettaisiin siinä tapauksessa hänen vuorostaan kuoltua yhteisen lapsen ja aikaisemman lapsen kesken.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Puolisoiden kaikki omaisuus lasketaan yhteen ja jaetaan kahdella. Jos leski on näistä kahdesta köyhempi, hän saa puolet kaikesta omaisuudesta. Jos hän on rikkaampi, voi hän kieltäytyä osituksesta oman omaisuutensa osalta.

Sitten katsotaan, miten on järkevintä jakaa omaisuus lesken ja perillisten kesken. Leskellä on esim. oikeus asua kodissaan, vaikka puolet siitä menisi perinnöksi.

Elikkä minä omistan omaisuudesta 90% ja jos puolisoni kuolee niin lapsemme saavat vain puolison osuuden  eli 10% halutessani?

Kyllä, juuri näin. Sinun pitää vain perunkirjoituksessa ilmoittaa, että et halua maksaa tasinkoa vainajan perillisille.

Jos lesken omaisuus on suurempi kuin vainajan omaisuus, leski saa halutessaan pitää oman omaisuutensa kokonaan.

Entä toisinpäin? Siis jos lesken omaisuus on pienempi kuin edesmenneen. Määrätäänko tasinko automaattisesti? Voiko leski kieltäytyä siitä?

Kysymys on aiheellinen esimerkiksi meillä. Olemme ydinperhe, vaimo, mies ja yksi yhteinen lapsi ja miehellä lisäksi yksi lapsi edellisestä elämästä. Omaisuus on pääasiassa vaimon ja kumpikin on sitä mieltä että sen pitäisi myös pysyä tämän ydinperheen piirissä. Jos vaimo kuolee ensin, niin mies ei halua että omisuudesta puolet tulee hänelle, koska se jaettaisiin siinä tapauksessa hänen vuorostaan kuoltua yhteisen lapsen ja aikaisemman lapsen kesken.

Tähän oikea ja varma ratkaisu on se, että teette avioehdon. Sillä voitte määrätä, että vaimon kuollessa vaimon omaisuus menee vaimon perillisille, eikä miehellä ole siihen avio-oikeutta. Tisin tämäkin toimii varmasti vain silloin, jos vaimon nimissä oleva omaisuus on oikeasti hankittu vaimon ansaitsemilla tai perimillä rahoilla. Jos omaisuus on oikeasti hankittu esim. miehen palkkatuloilla, voi miehen lapsi aina vaatia omaa osuuttaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Puolisoiden kaikki omaisuus lasketaan yhteen ja jaetaan kahdella. Jos leski on näistä kahdesta köyhempi, hän saa puolet kaikesta omaisuudesta. Jos hän on rikkaampi, voi hän kieltäytyä osituksesta oman omaisuutensa osalta.

Sitten katsotaan, miten on järkevintä jakaa omaisuus lesken ja perillisten kesken. Leskellä on esim. oikeus asua kodissaan, vaikka puolet siitä menisi perinnöksi.

Elikkä minä omistan omaisuudesta 90% ja jos puolisoni kuolee niin lapsemme saavat vain puolison osuuden  eli 10% halutessani?

Ei vaan lapset saavat sen 10 prossaa, halusit tai et. Siitä  10%: sta ei kuulu  sulle senttiäkään.