Kuinka usein tapaatte nyt aikuisena sisaruksianne?

Liian harvoin,pitkät välimatkat. 350-430 km. Kerran vuodessa

Mun  lapset tapaavat toisensa n 1-4 kertaa kuukaudessa. Vähintään silloin kun käyvät meillä syömässä koko sakki. Viestittelyä pitkin viikkoa muuten. Ovat läheisiä ja asuvat n 30km säteellä toisistaan ja meistä pk seudulla.

Ei olla oltu tekemisessä sen jälkeen kun päätti mennä amk. Välimatka 4-5km

2-4 kertaa vuodessa. Kesällä tulee vierailtua useamman päivän ajan puolin ja toisin.

300km välimatkaa.

Soitellaan ja viestitellään paljon.

Enpä tapaile juurikaan heitä, mutta välit meillä keskenämme on hyvät, yli 1000 kilometriä.

Tavataan ehkä kerran kuussa ja yhteyksissä ollaan viikoittain. Välimatkaa meillä on vain pari kilometriä, mutta ei harrasteta kyläilyjä vaan nähdään kun käydään yhdessä erilaisissa tapahtumissa. Meillä on ihan eri elämäntilanteet ja erilaiset elämät, mutta yhteisiä harrastuksia ja kiinnostuksen kohteita.

Kahden siskon kanssa nähdään viikoittain, käymme yleensä sunnuntaisin vanhempien luona syömässä. Veli asuu Australiassa, häntä nähdään yleensä vain jouluisin. Hänen kanssa ollaan kyllä muuten yhteyksissä viikoittain.

Yhteyksissä ollaan melkeinpä päivittäin. Nähdäänkin usein. Asutaan lähekkäin ja lapset ovat saman ikäisiä ja ystäviä keskenään. Ollaan vähän kuin yhtä suurta perhettä.

Asun niin kaukana lapsuuden perheestäni että näen heitä yleensä noin puolentoista vuoden välein. Viimeksi näimme viime jouluna ja seuraavan kerran ensi kesänä. Harmittaa kyllä kovasti. Ollaan toki yhteyksissä melkein päivittäin, mutta livenä tavataan todella harvoin.

Noin kerran tai kaksi vuodessa. Veli asuu ulkomailla.

Välimatkaa on noin 100km, nähdään kerran vuodessa jos sitäkään. Emme ole riidoissa.

Näemme yleensä jouluisin. Lisäksi muina satunnaisina juhlina ja joskus myös silloin, jos osumme samaan aikaan käymään vanhempien luona.

Joskus tuntuu, että en tunne sisaruksiani enää juurikaan. Kirjoittelemme jotakin kevyttä, mutta varsinaisesti yhteyttä (esim. soittelu) ei pidetä. Tiedän kuitenkin, että sisarukset soittelee keskenään enemmän. Olen jäänyt hieman ulkopuoliseksi (aivan erilainen elämäntilanne).

Harmittaa silloin tällöin, haluaisin olla läheisempi ja "kuulua porukkaan".

Suunnilleen kerran vuoteen, etäisyyttä n. 200km. Ei ole asiaa, niin mitäpä jatkuvasti länkyttämään?

Välimatkaa siskon kanssa n. 350km. Ehkä kuukauden tai max kahden välein tavataan, molempiin suuntiin kyläillään. Viikoittain ollaan yhteyksissä muuten.

Ei nähdä. En tiedä missä asuu. On saanut kuulemma lapsen. Ihan outo muija ollut aina. Parempi näin ettei pidetä yhteyttä. Koko tyyppi on alkoholisti ja sairas että pysykööt jossain. Ei ole ikävä.

2-4 kertaa viikossa. Meillä on hyvät välit ja asutaan samassa kaupungissa. 

Olen kiitollinen läheisistä väleistä perheeseeni ja sukuun. 

Kauimpana asuvaa näen ehkä parin kolmen vuoden välein, muita pari kertaa vuodessa. Kukaan heistä ei asu samalla paikkakunnalla kuin minä. Kahden tunnin automatka lähimpänä asuvaan, muihin pidempi. Emme ole läheisiä, koska vanhempamme tekivät kaikkensa usuttaakseen meidät toistemme kimppuun pikkulapsesta alkaen.

En osaa olla siskon kanssa kuin kaveri. Lapsina leikimme yhdessä ja perheen matkoilla vietimme toki paljon aikaa. Enää en vain osaa. Sisko ei ole minulle kaveri, eikä mikään satunnainen ihminenkään. En tiedä mitä hänen kanssaan tekisin. Viestittelemme välillä ja sisko ohjeistaa minua elämän asioissa (hyväntahtoisesti toki.) Vaikka osaan itsekin pitää huolen niistä. En minä tuosta pahastu.

Päivittäin jutellaan whatsapissa ja kerran-pari viikossa nähdään systerin ja veljen kanssa. Yhteisiä harrastuksia kun on. Yksi sisaruksista sellainen, jota näen mahdollisimman harvoin, joskus vuosia väliä. Perheeseen ja sukuun liittyvissä asioissa joskus pakosta ollaan samoissa tilaisuuksissa. Olemme keskustelleet viimeksi varmaan parikymmentä vuotta sitten, ja hyvä niin.

Emme ole tekemisissä. Olemme niin erillaisia ja ikäeroakin on joten jäänyt ihan tuntemattomaksi. Joskus 10-14 vuotta sitten viimeksi hautajaisissa mutta emme sieläkään edes puhuttu sanaakaan.