Mikä väärin lausuttu sana ärsyttää sinua?
Kommentit (4878)
Siis i ja e edessä ja a j o takana. Pieno luikertaa mukavasti ie- kitalakea pitkin. I-a on jo haastavampi.
Aikoinaan moni puhui nikkelimetallihybridiakuista, kun ne ovat nikkelimetallihydridiakkuja (siis ei b:llä vaan d:llä). Vieläkin löytyy netistä tätä väärää muotoa...
Eiköhä o tärkeintä et jonkunsortin suomee säilytetää. Kuha ymmärretää mist praatataa.
Teetättää/teetätyttää, kun tarkoitetaan yksinkertaisesti 'teettää'. (Ei väärin lausuttu, mutta ärsyttää niin paljon, että oli pakko mainita.)
KUULLOSTAA ja gluteiiniton. Ei saatana.
Aa joo ja "perjaatteessa"
Vierailija kirjoitti:
Teetättää/teetätyttää, kun tarkoitetaan yksinkertaisesti 'teettää'. (Ei väärin lausuttu, mutta ärsyttää niin paljon, että oli pakko mainita.)
Useimmat sanoo "tehdä", kun tarkoittavat "teettää"; itse tekemisen sijaan joku muu tekee. Vrt. "leikkasin hiukseni" kun tarkoitetaan että "kävin leikkauttamassa hiukseni". Itsepalvelukampaamoja odotellessa...
Vierailija kirjoitti:
Eiköhä o tärkeintä et jonkunsortin suomee säilytetää. Kuha ymmärretää mist praatataa.
Suomi ei säily kielenä, jos sitä puhutaan ja kirjoitetaan väärin anglismeja viljelemällä.
Suomessa toimittajat ja ohjelman vetäjät usein osaamattomia lausumaan ulkolaisia sanoja , jotka kuuluvat oleellisena juuri ko ohjelmaan. Eli suomalaisten suussa ei taitu esim englanti oikeen.
Vierailija kirjoitti:
Ottaanuppiin kirjoitti:
No tämä on jo pitempään ottanut päähän: JOUHEVA. Vain hevoset ovat jouhevia, eivät esim. juontajat tai heidän puheensa/juontonsa. Kuka ääliö tämänkin" jouhevuuden" aloitti? Ihmiset ovat JUOHEVIA jos ovat.
Kielitoimiston sanakirjan mukaan jouheva ja juoheva ovat synonyymejä. Rinnakkaismuodot ovat jouhea ja juohea. Melko monet täällä raivoavat "virheellisistä" sanoista, vaikka heidän oma käsityksensä ei perustu muuhun kuin kuvitelmaan.
Jouheva ja juoheva eivät ole synonyymejä. "Kielitoimisto" on väärässä, jos väittää niiden tarkoittavan samaa.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se pieno on edelleen pahin. En voi ymmärtää.
Olihan hiakka jo mainittu.
Varmaan mainittu jo, mutta q-kirjaimen lausuminen "guu".
Vierailija kirjoitti:
Suomessa toimittajat ja ohjelman vetäjät usein osaamattomia lausumaan ulkolaisia sanoja , jotka kuuluvat oleellisena juuri ko ohjelmaan. Eli suomalaisten suussa ei taitu esim englanti oikeen.
Sillä nyt ei ole pskankaan väliä, jos joku englannin sana menee suomenkielisissä lähetyksissä vähän väärin. Englanti ei ole Suomen virallinen kieli. SEN SIJAAN se on törkeää ammattitaidottomuutta, etteivät toimittajat laiskuuttaan/tyhmyyttään osaa kirjoittaa eikä puhua suomea oikein.
Vierailija kirjoitti:
Isoisäni syntyi Helsingin maalaiskunnassa 1899, isäni Helsingissä 1941 ja minä Helsingissä 1970. Meillä on aina ollut täysin selvää, että vain maalaiset sanovat Hesa, me sanomme Helsinki tai Stadi. Ja tämä puhetapa kotikaupungista on siirtynyt myös lapsilleni. Vanha Stadin slangi on mielestäni kaunista ja se on isäni murre edelleen. Sen murteen juuria ei pidä hävetä, se Helsingin maalaiskunta vuonna 1899, jossa isoisäni syntyi, oli osa Venäjää, sille emme voi mitään.
Kuuntelepa paljaskonttisen helsinkiläisen Georg Malmstenin Stadin kundi -kappale ja tule sitten selittämään, mikä onkaan sen rakkaan kaupungin (=stad) nimi.
Ohis huomauttaa sivumennen kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se, että ihmiset sanovat menevänsä Eestiin, kun he matkustavat Viroon. Sanoisivat sitten myös matkustavansa Sverigeen, Deutschladiin, Danmarkiin jne., jos tuolle linjalle kerran lähdetään.
Virolaiset työkaverini puhuvat aina Eestistä.
Kun eivät osaa suomea. tai pelkäävät, että Neuvostoliitto suuttuu, jos käyttää sen osavaltiosta (=Viro) sen itsenäisyydenaikaista oikeaa suomenkielistä nimeä.
Vierailija kirjoitti:
kuullostaa, piirrustus, lihoaa, enään
Vielläh, miltei
Ketä, kekä, hä, häh, hö, kekkä, mihkä, misä, etsä viiti, ookko, ekkö, niinko, misä oot, jaa jaa (jos ikävä sävy) ja niinkö.
Jotkut sanovat "tosa oli" hokemana, eli tuossa oli.
Flamingo, kun tarkoitetaan flamencoa (argh)
Kokeile peräkkäin nuo sanat ja mieti mistä ero johtuu kun tunnustelet sanan muodostumista ääntöelimissä. Laiskuudesta johtuu usein pienot ja olumppialaiaet. E ja o on äänteellisesti lähempänä toisiaan kuin suun etuosassa muodostuva vokaali a ja takavokaali o. Suumonttu samassa asennossa koko ajan ja lopputulos on löysää puuroa.
Vaivannäköä tarttee kun sanoo olympialaiset, o ja y peräjälkeen, joutuu PONNISTELEMAAN. Moni ei viitti.