Mikä väärin lausuttu sana ärsyttää sinua?

Mun puhe sitte varmaan ärsyttää. Mä käyn ruakakaupassa Lildissä. Ja pistoke on tepseli.

Vierailija kirjoitti:

Yksi tuttuni sanoi hellaa helläksi, onko tämä tapana pohjoisessa?

Minun isovanhemmat sanoo hällä :) Pohjois-Pohjanmaalla

Mulle ihan tavallisia sanoja: auton koelauta, sädekaihtimet, kyynäspää, lasange, pernut, rönkken, sandraali eli kesäkenkä, aluhousut, ruppi(vartalo) vain jotain mainitakseni.

Lihoaminen

Mä ärsyttää kun Jenkkilässä ne sanoo lasagna koska ne ei millään osaa lausua sanan lopussa lyhyttä e:tä, jolloin lasagne pitäis lausua lasanji.

Mynhhjen

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Monien - jopa tv-toimittajien - tapa lausua München jotakuinkin "Mynssssen". Ei siinä ole s:ää lainkaan, eikä saksan ch:ta lausuta s:nä.

Jäin miettimään, että miten se sitten lausutaan? Mynkhen?

Mynhhjen

Luin viimeiset kaksi sivua. Puhuvatko ihmiset todella tuolla tavalla? Tässä menee kyllä usko ihmiskunnan tulevaisuuteen. 

Vierailija kirjoitti:

Karjalasta kotoisin oleva isoäitini tarjosi aina kahvipöydässä keksin sijasta seksiä, vakavalla naamalla. Ei pitänyt pokka ekalla kerralla.

Se seks tulee ruotsin kex-sanan ääntämisestä eli = tsheks, niinku kyrka lausutaa tsyrka, köra laus. tshööra.

Idioottiämmät mun työpaikalla funtsi et mistä se seksi on tullu keksiin, eivät osaa sanaakaan ruotsia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mennä tekee, alkaa tekee.

Tämä on nykyään ihan oikein.

Sille joka valitti muussista. Se on murresana!

Ei ole, se on yhtä väärin ku ennenkin. Se on mennä tekemään.

Muusi kuuluu lausua muuSSi. Suomen kuten myös Viron kielessä konsonantti kertautuu usein, esim ei hernekeitto vaan hernekkeitto, soosi laus. soossi, s(h)ampoo laus. shamppoo. Varsinkin lainasanoissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun historianopettaja sanoi Staliin ja Leniin, vaikka oikein olisi Staalin ja Leenin.

Oikeaoppinen lausuminen on stalin ja lenin.

Ei ole. Ne lausutaan pitkinä vokaaleina venäjässä, staalin ja ljeenin. Mutta vokaalit vain puoltoista kertaa verrattuna suomeen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olumpiakisat.

Urheiluselostajilla oli aikanaan myös ilmeisesti lähes kaikki mahdolliset variaatiot käytössä ratsastaja Kyra Kyrklundin nimen lausumisessa; Kyyra Kyrklund, Zyyra Zyrklund, Kiira Zyrklund, Ziira Zyrklund, Kiira Kirklund, Zyyra Kirklund, Kyyra Zyrklund...

Miten tuo Kyran nimi pitäisi lausua? :S

Käsitykseni mukaan abouttiarallaa "kiira tsyrklund". (Korjaa KK jos olen väärässä. 😁)

Vierailija kirjoitti:

Ekspresso (siis espresso).

Eestin kutsuminen Viroksi on heidän näkökulmastaan sama kuin kutsuisi Suomea Hämeeksi.

Viron kutsuminen Eestiksi on kuin Ruotsin kutsuminen Sverigeksi.

Zxcccc kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mennä tekee, alkaa tekee.

Tämä on nykyään ihan oikein.

Sille joka valitti muussista. Se on murresana!

Ei ole, se on yhtä väärin ku ennenkin. Se on mennä tekemään.

Muusi kuuluu lausua muuSSi. Suomen kuten myös Viron kielessä konsonantti kertautuu usein, esim ei hernekeitto vaan hernekkeitto, soosi laus. soossi, s(h)ampoo laus. shamppoo. Varsinkin lainasanoissa.

Menin vähäksi aikaa sanattomaksi tämän viestin luettuani. Joku sovelsi hernekeitto-sanan loppukahdennusta sanoihin muusi ja soosi! Mitä ihmettä oikeasti :D

Kotoota. Omasta kotoota. Mikä helvetin kotoota!? Se on kotoa. Soitan sinulle nyt kotoa. Ei näin: soitan sinulle nyt kotoota. Ihan käsittämätön typeryys.

Vierailija kirjoitti:

Kotoota. Omasta kotoota. Mikä helvetin kotoota!? Se on kotoa. Soitan sinulle nyt kotoa. Ei näin: soitan sinulle nyt kotoota. Ihan käsittämätön typeryys.

Jos sanon että soitan kotoa, neropattihan voi vastata että milloin olet alkanut soittaa tuota perinteistä japanilaista 13-kielistä kielisoitinta.

Vierailija kirjoitti:

Stemppi tsemppejä antaessa.

Minä olen joskus sortunut vääntämään tsempin stsempiksi, koska mieleeni on jäänyt Tankki täyteen -sarjan Juhanan yritys vastata toisen hahmon "ciao"-tervehdykseen. Hän sopersi: "stsau".

Pieksamäki juna-asemien kuulutuksissa (po. Pieksämäki).

N. vuonna 2000 jo lähes horsmaa kasvava fysiikanopettaja lausui säännöllisesti sanan binääri muodossa binaari. Hän vieläpä ensimmäisen kerran sanaa käyttäessään selitti että "enää ei eletä 60-lukua" tai jotain vastaavaa. Hänestä siis kieli oli ottanut askelen eteenpäin ja suomalaiseen suuhun hankalammin sopiva muoto olisi jotenkin virallistettu, näin hänen sanansa tulkitsin.

Kaikki sanat, jotka viittaa jonnekin englantiin tai muujun kieleen, niin miksi niitä ei voi lausua Suomessa niin kuin nevkirjoitetaan. Suomrnkirli kunniaan ja lausutaan kuin kirjoitetaankin.