Mistä vahvuutta eroon?

onneksi ei ole lapsia. tommosia paskoja miehet on T: 27N

Kyllä se voima sieltä tulee kun tarpeeksi ottaa aivoon, itselläni kesti vuosikausia eropohdinnat.

sama kuin edellisellä,kun 10vuosi lähti käyntiin hirtti kiinni lopullisesti ja siitä ei ollut paluuta.

Yritä ajatella, että mies ei tuosta parane vaan sinä vain haaskaat aikaasi. Mieshän pitää sinua ilmaisena lastenhoitajana eikä välitä mielipiteistäsi tai tarpeistasi yhtään. Minkälaisen naisen mallin annat lapsillesi, jos tuohon jäät?

Viisi vuotta pohdin eroa ja viime syksynä potkasin miehen pellolle. Olimme yhdessä 11 vuotta ja 7 naimisissa. Mies teki samoja katoamistemppuja. Olin aivan varma että kuolen siihen stressiin mitä ero ja raha-asiat aiheuttivat, vaan empä kuollut vaikka yli puoli vuotta meni täysin sumussa. Raha-asiat selvisivät nopeasti ja kaikki muukin. Nyt olen onnellisempi kuin koskaan ennen! Rakastan nykyistä elämääni ja löysin vihdoin minut itseni. Saan olla sellainen kuin haluan ja tehdä mitä tykkään. En kadu eroa tippaakaan, vaan mietin joskus että miksi en tehnyt tätä jo aikaisemmin.

Älä tuhlaa enempää aikaasi tuohon mieheen Ap! Minunkin ex oli muuten "ihan hyvä mies" ja toi myös rahaa kotiin, mutta raha on VAIN rahaa. Onnellisuus on tärkeämpää ja maailmassa on niitä oikeasti hyviä miehiä myös.

Vierailija kirjoitti:

maailmassa on niitä oikeasti hyviä miehiä myös.

Ja ne kaikki 100 on jo varattuja. Yh:na on kyllä vaikea löytää kumppania, varsinkin jos et enää ole ihan nuori ja mätti.

Vierailija kirjoitti:

Taas jälleenkerran mies teki katoamistempun ryyppyreissulle valheiden siivittämänä.

Nyt puhelin kiinni enkä saa kiinni.

Meillä pieniä lapsia ja olenkin nyt sitten näköjään koko viikonlopun heidän kanssaan yksin.

On tapahtunut monta kertaa aiemminkin,mutta aina samat lupaukset ei koskaan enään on uponnut minuun.Selvinpäin kuitenkin mitä ihanin mies ja tekee töitä ja tuo rahan taloon.

Vaan nyt jälleenkerran mietin kun vituttaa niin että rintaan koskee,että.mikä on kun siedän tälläista paskaa.Huudan ja raivoan puhelimessa muita seuraamuksia näille miehen ryyppyreissuilla ei ole ollut.

Tunnen itseni tyhmäksi.

Talous on se mikä saa minut myös pysymään,koska autovelka on nimissäni ja kaatuu siis minun niskoilleni.

Muuten olen laskenut että taloudellisesti tulisin toimeen vaikka jäisin lasten kanssa yksin.

Keväällä olisi töihin paluu sillä koulun joudun keskeyttämään jos eroan.

Ero olisi oikea ratkaisu sillä olen niin väsynyt näihin hermojen menetyksiin.

Vaan tuntuu että se rumba on aikamoinen paperisotineen.

Uutta asuntoa ei tarvitse jäisin tähän.

Muilla kokemuksia kun kamelin selkä romahtaa lopulta?

Sä olet tehnyt virheen jo  siinä vaiheessa kun et ekan ryyppyseissun jälkeen sanonut että herra saa valita: joko kännireissut sinkkuna tai siististi seurustelusuhteessa.

Jos auton on nimissäsi, myy se tai ota mieheltä avaimet veks. Jos taas auto on miehen nimissä mutta velka sulla, niin olet ollut todella typerys.

Kysy koululta miten voit suorittaa ylimääräisiä kursseja, onnistuuko vaikka verkko-opintoina. Ala järjestää näitä asioita heti. Koulu varmasti joustaa koska ne haluavat pitää  kiinni opiskelijoita - rahaa kun saa opiskelijat valmistuvat.

Kun mies palaa, älä huuda. Älä  kommentoi  sen reissua mitenkään, ota vaan siltä pois avaimet (jos auto sun) ja ilmoita että teet  jatkossa poliisille joka kerta ilmoituksen varastetusta ajoneuvosta  jos mies koskee. Sitten ilmoitat että miehellä on  x kk aikaa etsiä asunto koska sulle riitti oman juomisensa ja rilluttelunsa perheen edelle asettava mies. Et edelleenkään huuda. Et neuvottele, et aseta ehtoja.  Ilmoitat vaan että lasten huolto  ja elatus sovitaan lastenvalvojalla.

Sitten poistut miehen luota tekemään mitä ikinä pitääkin tehdä, oli se lasten kanssa ulkoilua tms. Miehen passaamisen suheen hanskat putoavat lattialle nyt. Mies saa itse pestä pyykkinsä tms, sinä et sitä tee.

Kun mies alkaa mölistä ja ulista, toteat  rauhallisesti vain että mies  on toistuvasti osoittanut olevansa henkisesti epäkypsä parikymppinen epäluotettava känniapina ja tässä tulos.

 Tää ois sellainen paikka jossa voisit olla yhteydessä paikalliseen kriisikeskukseen, sieltä saa keskusteluapua. L uettelo paikkakuntakohtaisesti löytyy Mielenterveysseuran sivuilta, ei tule merkintää Kantaan.

Ero vaan. Käytä tämä viikonloppu hyväksesi ja suunnittele ero huolellisesti, saat siitä jo voimaa! Ja sitten jotain kivaa lasten kanssa:). Itselläkin kokemuksia tällaisesta miehestä ja viikonkin ryyppyputkesta, meillä ei onneksi lapsia.

Mulla oli mies joka hävisi harrastusreissuilleen joka viikonloppu ja suurinpiirtein kaikki  vapaat illat. Jos oli kotona, makasi flegmaattisena sohvalla eikä  tehnyt mitään.  Laitoin kiertoon.

Ihan sama mikä se pakonomainen tarve käyttää aikaa ja rahaa itseensä perheen kustannuksella on , sellainen ihminen sopii kumppaniksi vain yhtä itsekkäälle ja lisääntymisen voi unohtaa kokonaan tuossa tapauksessa.

Ap tässä: miestä ei vieläkään näy.Puhelin on auki mutta eipä vastaa mihinkään taisi jopa painaa punaista.

Ainoo nyt että sen auton sais pihaan ja avaimet,mut eipä mikään etene kun toista ei näy.

Olo turta semmonen "tästä tilanteesta ja ihmisestä äkkiä pois"nyt ei enää huoleta ees raha-asiat jos kaatuu niin kaatukoot,mut mä oon lataamossa vielä tätä menoa jos tuon kanssa jatkan.

Pärjäät yksin! Et tarvitse enää miettiä missä mies luuraa. Voit tehdä mitä itse haluat omilla rahoillasi.

Juttele opinto-ohjaajan kanssa, olisiko mahdollista korvata läsnäolopakkoa kotitehtävillä ym. Kyllä ihmiset ymmärtävät että ero on niin suuri asia, että joustoa tarvitaan.

"Everything will be ok in the end. And if it's not ok, then it's not the end."

Voimia, Ap! Ei parisuhteessa oleva ja perheellinen mies voi käyttäytyä noin. Ansaitset paljon parempaa.

Suhteen ylläpitämiseen tarvitaan vahvuutta.

Minä en katsoisi tuollaista hetkeäkään.

Päihdelinkin nettisivuilta löytyy Kotikanava alkoholistien läheisille, jos kaipaat vertaistukea irtautuminen. Voimia!

Lapsille voit sanoa myös, ettet tiedä, missä isä on ja että isä mieluummin juo kuin on lasten kanssa. Omaa tuskaa olisi lapsena helpottanut kuulla äidiltä se, että isän käytös ei ole ok ja että äiti on vihainen. Hyssyttely ja ymmärtäminen pahentaa lapsen oloa. Muistan vieläkin sen epätietoisuuden kun ihmiset vain väittivät "kyllä isä teistä tykkää" ja "isä on hyvä mies." Ei tykännyt eikä ollut.

Ukko pihalle vaan,ei se tuosta muuks muutu.

Ehkä herää vuosien päästä ihmettelemään "ettäs menikö niin kuin piti?" Mutta semmoista se on.

Yleensä tuommoiset äijät sitten eron jälkeen vasta laittavatkin vaihteen vitoselle ja alamäki alkaa.