Lokkeileva veli

Veljeni muutti lapsuudenkodistaan noin kuukausi sitten, jossa itse olen väliaikaisesti työkuvioiden takia tällä hetkellä. Hänestä ei ole kuulunut, ja on käynyt ehkä kerran kylässä, vaikka asuu noin viiden kilsan päässä. Tänään lampsi sisään tyttöystävä vanavedessään, kumpikin syötti itsensä, joi kahvit, ja olivat kutsuneet kavereitaankin kahville. Tuomisena ei ollut yhtään mitään. Minua alkoi vituttaa, ja lähdin omiin töihini, jotka keskeytyivät kun kutsumattomat vieraat ilmestyivät.

Voiko tästä sanoa jotenkin järkevästi, vai nielenkö vain ärsytyksen? Tätä on käynyt ennenkin. Veljen asuessa kotona söi ja joi muiden rahoilla, vaikka kävi ihan hyvätuloisessa työssä, niin kuin myös hänen tyttöystävänsä, joka asui kesän vanhemmillani. Minua heidän rottailunsa ärsytti, mutta vanhemmat olivat sitä mieltä, ettei sitä kauan kestä. Veljeni on myös hyvin marttyyriluonne, eli kaikkia asioita aletaan pohtia ja sitten masennutaan kun häntä kohtaan tehdään väärin. Jos häneltä pyytää apua, niin se on aina hirveän vaikeaa, mutta sitten muita voi käyttää ihan huoletta hyväksi ja vielä vinkua, miksi kukaan ei pidä hänestä.