Pelottaa ja ahdistaa mennä töihin

Työttömänä ahdistaa se, että on yhteiskunnalle hyödytön ja elämä on jotenkin merkityksetöntä. Mutta nyt, kun sain vihdoin määräaikaisen työn, minua ahdistaa ja pelottaa entistä enemmän!

Minulla on siis jo ala-asteelta lähtien ollut jonkunlainen sosiaalisten tilanteiden pelko. Erityisesti esiintyminen on todella kamalaa. Kun joudun jännittävään tilanteeseen, naamani helahtaa tulipunaiseksi, hikoilen, en saa sanottua mitään järkevää ja muutenkin jäädyn täysin.

Noniin, se työ... Joudun tekemään suurimmaksi osaksi asiakaspalvelua! Nyt kaduttaa, että otin työn vastaan. Kuitenkin työttömänä on niin epätoivoinen, että suostuu tekemään mitä vaan. En kuitenkaan tule pärjäämään asiakaspalvelijana. Voin vain kuvitella, kuinka en saa yöllä nukutuksi ja aamulla voin pahoin jännityksestä. Vaikka olen aina ollut koulussa fiksu ja nopea oppimaan, niin tuntuu, etten perehdytyksessä opi mitään jännityksen takia. Sitten hävettää ja ahdistaa koko ajan kysellä... ja vaikka olisin kysynyt samaa asiaa 100 kertaa, en siltikään kuumottavassa asiakaspalvelutilanteessa muista mitään. Ja auta armias jos tulee joku ongelma tai vaikea asiakas... alan varmaan itkemään. :(

Minulla on betasalpaajia, mutta en ole kokenut niiden käytöstä juurikaan hyötyä. Ainoa positiivinen vaikutus on, ettei ääni tärise niin voimakkaasti.

Mitä voin tehdä (työ alkaa parin viikon kuluttua)? Kohtalotovereita?