Haluaisin miehen. Luulen että se tekisi olostani paremman
Kommentit (13)
Hyvä, että tiedostat sen itsekin; tuskin.
Kaiken tulisi olla niin harmonisesti sulavaa, että mies olisi kultainen bonus - eikä vain taloudellisesti. Aina on lisäksi riski petetyksi tulemisesta, yksin taas ei. Hermot säilyvät paremmin yksikseen.
Päätä, mitä haluat. Suuntaudu sitten sen mukaan elämässäsi.
Toisaalta, semmoinenkin olisi ok, jota vaan näkisi silloin tällöin, harrastaisi seksiä ja kävisi jossain. Mutta eikös semmoiseen sitten tykästy helposti jos se onkin tosi kiva?
Mietin samaa. Olisi ihanaa halailla ja helliä miestä ja muuta kivaa ;)
Mutta itsestään se onni on kiinni. Mies tulee elämään jos on tullakseen. Oon ollut monta vuotta sinkku eikä kukaan mies kiinnostu niin senkin takia se varmaan on jokin päähänpinttymä että elämä olisi täydellistä kun olisi mies. Olen 28v nainen. Kauhea kiima :D jos joskus löytyy sopiva mies niin pelästyy varmaan näitä seksihimojani ;D
Vierailija kirjoitti:
Toisaalta, semmoinenkin olisi ok, jota vaan näkisi silloin tällöin, harrastaisi seksiä ja kävisi jossain. Mutta eikös semmoiseen sitten tykästy helposti jos se onkin tosi kiva?
Totta... Ainakin itse ihastuisin koska en pysty harrastamaan seksiä kenen kanssa tahansa. Pitää olla muutenkin kiinnostava.
En pystyisi fuckbuddy suhteeseen. Sydän vaan särkyy. (Joo, olen kokeillut nuorempana.)
Vierailija kirjoitti:
Mietin samaa. Olisi ihanaa halailla ja helliä miestä ja muuta kivaa ;)
Mutta itsestään se onni on kiinni. Mies tulee elämään jos on tullakseen. Oon ollut monta vuotta sinkku eikä kukaan mies kiinnostu niin senkin takia se varmaan on jokin päähänpinttymä että elämä olisi täydellistä kun olisi mies. Olen 28v nainen. Kauhea kiima :D jos joskus löytyy sopiva mies niin pelästyy varmaan näitä seksihimojani ;D
Tuskin sinua kukaan sieltä kotoa tulee hakemaan. Prinssi valkealla ratsulla joku aamu koputtelisi oven takana. Helppoa tietysti jos näin olisi, mutta ei maailma toimi näin.
Etsivä löytää. Sanotaan.
Miten sinä pystyisit tekemään miehen olon paremmaksi?
lmao ensinnäkään tuolla asenteella tuskin saa sellaista miestä jolla on resursseja elämän parantamiseen
Me alettiin seurustelemaan seksisuhteesta. Paras suhdehan siitä tuli.
Kun ei ollut aikomusta seurustella, molemmat olivat oma itsensä. Jotenkin sitä illat muuttui viikonlopuiksi, ja sitten ei tehnytkään muita mieli.
Oli outoa lähteä asunnosta ulos tekemään parisuhdeasioita, kun oltiin vaan pantu alle 40 neliön yksiössä :D
Nyt okt ja pari lasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mietin samaa. Olisi ihanaa halailla ja helliä miestä ja muuta kivaa ;)
Mutta itsestään se onni on kiinni. Mies tulee elämään jos on tullakseen. Oon ollut monta vuotta sinkku eikä kukaan mies kiinnostu niin senkin takia se varmaan on jokin päähänpinttymä että elämä olisi täydellistä kun olisi mies. Olen 28v nainen. Kauhea kiima :D jos joskus löytyy sopiva mies niin pelästyy varmaan näitä seksihimojani ;DTuskin sinua kukaan sieltä kotoa tulee hakemaan. Prinssi valkealla ratsulla joku aamu koputtelisi oven takana. Helppoa tietysti jos näin olisi, mutta ei maailma toimi näin.
Etsivä löytää. Sanotaan.
Kyllä olen etsinytkin vähän liikaakin yrittänyt. Tiedostan myös miksi rn saa miestä, olen osittain hyväksynyt sinkkuudesta kohdalleni asenteella, että tulee jos on tullakseen :) Ei tietenkään kukaan kotoa hae. Paitsi että, siitä tulikin mieleen. Ihan oikeasti usko tai älä niin pari ystävää on haettu kotoota! ;)
Vierailija kirjoitti:
Mietin samaa. Olisi ihanaa halailla ja helliä miestä ja muuta kivaa ;)
Mutta itsestään se onni on kiinni. Mies tulee elämään jos on tullakseen. Oon ollut monta vuotta sinkku eikä kukaan mies kiinnostu niin senkin takia se varmaan on jokin päähänpinttymä että elämä olisi täydellistä kun olisi mies. Olen 28v nainen. Kauhea kiima :D jos joskus löytyy sopiva mies niin pelästyy varmaan näitä seksihimojani ;D
Kelpaako 40v mies tyydyttämään himosi?
Huhhuh, alko käymään sääliksi mahdollista tulevaa miestäsi. Onnellisuus on pitkä prosessi, missä opit mitkä asiat tekevät juuri sinut onnelliseksi. Mikään tai ketään ei sitä sinun puolestasi tee. Itse ymmärsin tämän vasta kolmekymppisenä ja sen jälkeen elämä on ollut parempaa kuin osaisin edes kuvitella. On tärkeää tiedostaa mistä todella iloitsee ja tehdä niitä aina välillä, että jaksaa puurtaa myös ikävämmät asiat läpi. Isoin muutos omalla kohdallani oli että en vertaillut itseäni enää muihin, vasta silloin aloin ymmärtämään mitä todella haluan elämältä. Olen joskus myös alkanut suhteeseen ihmisen kanssa joka voi pahoin, ja luullut että pystyisin nostamaan toisen suosta. En pystynyt (korkeintaan pieniksi hetkiksi), eikä kenenkään tarvitsekkaan pystyä. Neuvoisin sinua opettelemaan iloitsemaan elämästäsi sellaisena kuin se on ja kuljettamaan sitä siihen suuntaan mistä unelmoit. Kun koet että kaikki on hyvin ja hienosti, mahdollisuus löytää sinulle sopiva elämänkumppani kasvaa hurjasti!
Niinpä. - Itse olen jonkun kerran ajatellut samantapaisesti naisesta ja ehkä hivenen jonkun kerran mös miehestä. - kunnes olen herännyt ja tajunnut, että hyvä olo ja siihen pyrkiminen lähtee meistä jokaisesta ensi-sijaisesti itsestä, jota toinen voi sitten "vain" täydentää.