Hyvinkään ABC:n tulipalo lähtöisin rasvakeittimestä/kattilasta
Ei taideta kokin päätä silitellä. Mietin miten palo oikeasti alkoi, menikö laitteen termostaatti epäkuntoon vai unohtuiko rasvakeitin liian suurelle teholle. Rasvan leimahduspiste on aika korkea, reilusti yli 200 astetta riippuen mitä rasvaa käytetään. Paistolämpötila on 180 astetta.
Rasvakattilan vieressä pitää aina olla kansi ja sammutuspeite. Jos räjähdysmäinen palo niin ymmärrän vikkelän poistumisen ilman alkusammutusyritystä. Kallis kokko!
Silloin tällöin joku ravintola kärähtää samasta syystä.
http://www.is.fi/kotimaa/art-2000005378517.html
Palo sai alkunsa keittiöstä.
– Kokin mukaan rasvakattila oli syttynyt räjähdysmäisesti.
Kokki ei jäänyt yrittämään alkusammutusta, vaan riensi asiakaspuolelle tyhjentämään rakennusta.
– Hän on arvioinut palon niin hurjaksi ja ihmiset ovat tietysti se kaikkein tärkein asia, Virtanen sanoo.
Asiakkaita oli parikymmentä, henkilökuntaa kokin lisäksi vain kaksi, kaupan kassa ja ravintolan kassa.
– Pääsimme paikalle aika nopeasti, mutta palo oli jo päässyt karkuun ja levinnyt ullakolle, Virtanen kuvailee.
jatkoa...
pähkäilyä
Milloin rasva lienee vaihdettu, vanhaksi mennyt rasva syttyy herkemmin palamaan.
Yleensä rasvakeittimen yläpuolella on tehokas ilmanvaihtojärjestelmä ja sinne kun liekit menee niin eipä sitä ehditä sammuttaa.
Ruokaöljyjen leimahduspisteitä [°C]
Soijapapuöljy 220
Maissiöljy 321
Auringonkukkaöljy 320
Maapähkinäöljy 282
Pellavansiemenöljy 321
Oliiviöljy 225
Laardi 260
Kookospähkinäöljy 287
Palmuöljy 162
Nesteet saattavat syttyä myös leimahduspisteensä alapuolella olevissa lämpötiloissa, jos ne ovat erittäin hienojakoisessa sumumaisessa muodossa tai ovat koostuneet eri jakeista kuten öljytuotteet. Nesteseoksien leimahduspiste voi olla alempi kuin yksittäisten seoksessa olevien aineiden leimahduspisteet.
Nesteen leimahduspiste määritetään nostamalla hitaasti nesteen lämpötilaa, kunnes nesteen pinnasta alkaa vapautua höyryjä. Kun höyryt muodostavat oikean suhteen ilman kanssa, syntyy höyryn ja hapen syttyvä seos. Tämä voidaan todeta pinnan yläpuolelle viedyn pistoliekin avulla, jolloin liekki leiskahtaa koko nestepinnan yli. Alin lämpötila, jossa tämä leiskahdus tapahtuu on nesteen leimahduspiste. Kun pistoliekki poistetaan niin nestepinta ei kuitenkaan syty palamaan. Mikäli nestettä lämmitetään edelleen ja höyryn määrä kasvaa tarpeeksi, voi syttyä allaspalo, joka ei sammu itsestään ennen polttoaineen tai hapen loppumista.