Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Miksi isovanhemmat voivat sanella muiden joulunviettotavat?
21.09.2017 |
Mietin jo joulua, kun järjestin vaatekaapin ja tuli joulukoristeet vastaan. :D
Meillä asuu isovanhemmat eri kaupungeissa sadan kilsan päässä meistä ja miehen sisaruksista. Ollaan kaikki keräännytty Helsingin seudulle töiden perässä. Minun sisarukseni ja oma perheeni viettää joulua kotona. Toisinaan meidän vanhemmat on jonkun luona joulun ja sitten käydään tapanina kaikki yhdessä syömässä ja kyläilemässä. Yleensä he on kuitenkin omassa kotonaan ja joskus käydään kylässä loman aikaan, joskus ei.
Miehen perheessä on ihan päinvastainen systeemi. Kaikki (paitsi me) pakkaa perheensä autoon ja ajaa jouluaattona tapaamaan isovanhempia, siis molemmissa paikoissa. Koko aatto menee reissatessa ja he valittavat AINA että siitä on hirveä stressi. Miehen vanhemmat eivät irtoa jouluna kotoaan edes rautakangella, mutta vaativat että heidän luonaan olisi kaikkien pakko käydä, ja nimenomaan aattona. Me ei käydä, koska ei meistä kukaan halua viettää aattoa autossa. Loman aikana käydään heillä jos käydään, ja joka jumalan vuosi siitä aattohylkäämisestä tulee hirveä poru. So not, me päätetään itse oman perheemme tekemiset.
Ihmettelen joka vuosi, miksi miehen sisarukset ei vaan sano, että tänä vuonna ei tulla just aattona käymään. He sanovat vain, että ei viitsi sitä valitusta sitten kuunnella. Mitä väliä? Mikä ihme siinä oman pään pitämisessä on niin vaikeeta? Miksi isovanhemmat saa pilata lastensa ja lastenlasten joulun? Miksi heille suodaan rajaton itsekkyys, että eivät voi yhtenäkään jouluna itse lähteä kyläilemään? Ei ole terveydestä ja mahdollisuuksista kiinni.
Kommentit (22)
Vierailija kirjoitti:
Perhejoulu neljän sukupolven kesken merkitsee isoisovanhemmille ja isovanhemmille paljon enemmän kuin kotijoulu meille. Siksi joka joulu reissataan puolisen tuhatta kilometriä pikkulasten kanssa, ilman stressiä. Meidän ei tarvitse kotiin tehdä joulua, ei kuusta eikä ruokia, ei koristeiden kaivelua varastosta ja takaisin pakkaamisen tuskaa. Mielestäni näin pääsemme itse vähemmällä ja samalla tuotamme läheisimmillemme suurta iloa - winwin.
Kun isoisovanhemmista aika jättää ja isovanhemmatkin alkavat olla liian vanhoja joulua järjestämään, on meidän vuoromme tehdä joulusta sellainen kuin haluamme. Todennäköisesti isovanhemmat haetaan jouluksi meille tai menemme tekemään joulun (koristelut, ruuat, kuuset, lahjat, jne) heidän luokseen. Olen lähes 30 vuotta viettänyt jouluaatot mummulassani ja tämä on tärkeä perinne minullekin.
Mies perheineen ei ole ikinä viettänyt joulua sen kummemmin, eikä anoppilassa ole tarkoituksena alkaa lapsenlapsillekaan mitään kuusia, lahjoja, jouluruokia ja joulupukkeja toimittamaan. Heille on siis ainakin puheiden mukaan täysin ok, ettemme mekään vietä aattoa heillä tai poikkea kylässä koko jouluna. Näemme vuoden aikana muulloin aina, kun heillä on aikaa.
Ihanaa, että tällaisiakin ihmisiä vielä löytyy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Alue: Aihe vapaa
Niin, on se outoa, että normaaleissa ihmissuhteissa pitää ottaa myös ne toiset ihmiset ja niiden tunteet ja tarpeet huomioon. Tuntuu unohtuneen monelta nykyihmiseltä, kun vain omat tarpeet on tärkeitä. Muita muistetaan sitten, kun nämä voivat jotenkin palvella - on sitten kyse lastenhoidosta, majoituksesta, remonttiavusta, ruoan tarjoamisesta - ja muiden pitää toki joustaa lapsiperheiden tarpeiden mukaan. Toiseen suuntaan ei sitten ollakaan valmiita koskaan joustamaan, ei edes jouluna.