Lue keskustelun säännöt.
Miksi ihmeessä teen asioista aina niin vaikeita..... (miesjuttuja)
19.09.2017 |
En tiedä mikä vaivaa, pelkäänkö vai olenko epävarma (itsestäni tai muista) vai olenko vaan jotenkin muuten kieroutunut.
Aina, jos tavalla tai toisella tapaan/juttelen mukavan ja "kunnollisen" miehen (kanssa), ahdistun ja helposti ajattelen että hän on tylsä/vässykkä/vastaavaa, vaikka saattaisikin olla oikeasti hyvä tyyppi. Jos vähänkään tulee kiinnostuksen merkkejä, olen taatusti ihan lukossa ja yhtäkkiä huomaan ajattelevani kuinka inhoankaan haleja/läheisyyttä/huomionosoituksia, mietin mm. että en mä mitään hemmottelua tms. kaipaa (kuten en kaipaakaan - olen niin tottunut elämään itsekseni, tai siis joku hemmottelu tuntuu lähinnä ahdistavalta ja vieraalta).
Sitten taas jos tapaan jonkun idioottimaisen jännämiehen, olen ihan pöksyt märkinä VAIKKA TIEDÄN että viikon sisään taas sattuu. En siis odotakaan näiltä jännämiehiltä mitään, mutta jostain syystä en sellaisista ahdistu, vaikka tiedän sataprosenttisesti että paskasti käy ja kohta itkeä vollotan taas miten ikävältä tuntuu ja miten en koskaan voi tavata ketään normaalia ja miten sitä ja miten tota. Vaikka tiedän kohtalon jo etukäteen, niin silti sitten märehdin kun jännämies katoaa ekojen treffien jälkeen kuin pieru saharaan tai feidaa treffit tms. tms. tms.
MIKSI ahdistun sitten jostain normaalista, kunnollisesta? Miksi sellaiset etoo, vaikka niitähän mä hitto soikoon itken kun kusipää iskee kylmää kyytiä heti?
Miksi olen vinksahtanut? Ärsyttävää, koska jälleen kerran olen pilaamassa potentiaalisen treffikumppanin kanssa kaiken, kun koen jopa vastenmielisenä sen, että hän kohtelee hyvin. En ymmärrä itseäni, koska pohjimmiltani uskon haluavani nimenomaan sitä, että joku hyvä vain olisi läsnä, vaikkei sitten suhteessa mutta ainakin sellainen, jonka kanssa on mukavaa.
Kiitos ajastanne, helpottipa avautua 😅
Kommentit (1)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaikuttaa siltä, että pelkäät hyvää suhdetta. Ehkä et ole saanut kotona hyvää miehen mallia ja sellainen on vierasta sinulle. Jos antautuisit hyvään suhteeseen, joutuisit itsekin olemaan hyvä ja kohtaamaan itsesi sellaisissa asioissa, joita et ehkä ole käsitellyt. Samalla pelkäisit, ettei tällainen suhde voi olla todellinen ja että hyväkin mies paljastuu kusipääksi juuri kun opit hieman luottamaan häneen ja ottamaan vastaan hellyyttä. Valmiiksi kusipään kanssa on helpompi lähteä eteenpäin, koska tiedät jo etukäteen mitä tapahtuu ja täten et satuta itseäsi oikeasti, vaikka lyhyen aikaa harmittaakin kun mies tekee paskaisesti.
Melkoinen solmu siis, mutta se on avattavissa jos olet valmis kohtaamaan itsesi ja tekemään töitä asian suhteen. On uskallettava heittäytyä hyvään suhteeseen, vaikka rakkaudessa on aina riskinsä.