"Lihavuus on vaan tää meidän suvun ruumiinrakenne"

Tiedän tällaisen suvun, jossa aina syöty lenkkiä ja rasvassa paistettu ihan kaikki ym. ja se ylipaino on ollut "normaali" ruumiinrakenne ja normaalipainoiset ovat näyttäneet heidän mielestään sairailta.
No, yksi sai sitten ensimmäisen lapsen ja näin jotain aivan kammottavaa: tämän lapsen äiti terävin sanoin käski olla hiljaa ja paikoillaan ja kiltisti syömään kaiken ruuan. Syöttötuolille löytyi aivan uusi näkökulma: siinä istui syöttöporsas. Lapsella oli kauhunkatse silmissään ja näytti että oksentaa hetkenä millä hyvänsä. Ja oikeasti siis oli kauhuissaan ja annos oli aivan liian iso sen ikäiselle. Lapsen äiti oli siis sukuun tullut, lähes normaalipainoinen ja selvästi totteli anoppinsa ohjeita, vähän nössö kun oli. Lapsi täytti muistaakseni vuoden tuolloin tai korkeintaan kaksi ja oli jo reilusti ylipainoinen. En tuon jälkeen enää käynyt heillä kuin muutamia kertoja ja mietin että olisiko pitänyt tehdä lastensuojeluilmoitus.

Nyt näin tuota perhettä pitkästä aikaa ja ovat aloittaneet jossain välissä liikunnan, isä (lapsesta saakka sairaalloisen ylipainoinen) oli vihdoin ensimmäistä kertaa aloittanut laihiksen tosissaan ja LIIKUNNAN ja lapsetkin olivat jo normaalikokoa. Ehkä olivat saaneet anopin sydänkohtauksen jälkeen järkeä päähänsä.

Olisiko tuosta voinut sitten tehdä lastensuojeluilmoituksen aikoinaan ja eikö selvästi ylipainoisille vanhemmille anneta neuvoja, mikä on normaaliannos lapselle ja ettei ole vakavaa jos lapsi ei aina syö? Jos siis lapsikin on ylipainoinen, eihän muuten tarvitse..