Miten eroon oletetusti yksipuolisesta ihastuksesta

Vierailija kirjoitti:

Täälä niin sama! Yhden miehen kanssa oli silmäpeliä, pientä flirttiäkin, viestittelyä. Tätä kesti kaksi vuotta kunnes pyysin kahville, ei lähtenyt, eikä asiaa perustellut. Silti edelleen jatkui sama meno ja lopulta itse Jatkoin elämääni, löysin uuden ja nyt avoliitossa toisen kanssa. Edelleen kuitenkin tämä mies pyörii mielessäni, eikä helpoksi tee se että olemme fb ystäviä ja näen sieltä hänen kuviaan ja elämäänsä. Hänkin nykyään seurustelee. En tiedä miten tästä pääsee yli. Itken ja katson kun hän postaa pusukuvia fb.. Rakastan nykyistä miestäni mutta tämä toinen mies pyörii mielessä silti. Ehkä siksi että hän vaikuttaa juuri sellaiselta mieheltä mistä pikkutytöstä lähtien olen haaveillut ja nyt joku toinen elää sitä mun elämääni.. Uuden rakkauden löytäminen ei mulla siis auttanut. Haluaisin vaan tietää että miksi mies ei lähtenyt kahville vaikka kiinnostusta oli? En saa tätä koskaan tietää.. Mies asuu toisessa kaupungissa, joten tuskin nähdään enää ikinä..

Miten voi olla rakastunut toiseen mieheen samaan aikaan jos pakkomielteilet tota ihastustasi tolla tasolla? En pysty miehenä ymmärtämään.. kuulostaa itsepetokselta. 

Ei siitä kai koskaan pääse eroon ellei yritä kaikkeaan. Mun ihastus muutti monen sadan kilsan päähän ja vasta sen jälkeen pistin viestiä ja kerroin tunteistani. Sanoi ettei ollut itse kiinnostunut...

Tästä on nyt yli 6kk aikaa ja harkitsen masennuslääkitystä. En vain jaksa uskoa että enää ihastuisin yhtä vahvasti kehenkään.

Vieläkö ap on paikalla kertomassa miten sitten lopulta kävi? Saitko tikusta asiaa ja vietyä kahville?

up

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täälä niin sama! Yhden miehen kanssa oli silmäpeliä, pientä flirttiäkin, viestittelyä. Tätä kesti kaksi vuotta kunnes pyysin kahville, ei lähtenyt, eikä asiaa perustellut. Silti edelleen jatkui sama meno ja lopulta itse Jatkoin elämääni, löysin uuden ja nyt avoliitossa toisen kanssa. Edelleen kuitenkin tämä mies pyörii mielessäni, eikä helpoksi tee se että olemme fb ystäviä ja näen sieltä hänen kuviaan ja elämäänsä. Hänkin nykyään seurustelee. En tiedä miten tästä pääsee yli. Itken ja katson kun hän postaa pusukuvia fb.. Rakastan nykyistä miestäni mutta tämä toinen mies pyörii mielessä silti. Ehkä siksi että hän vaikuttaa juuri sellaiselta mieheltä mistä pikkutytöstä lähtien olen haaveillut ja nyt joku toinen elää sitä mun elämääni.. Uuden rakkauden löytäminen ei mulla siis auttanut. Haluaisin vaan tietää että miksi mies ei lähtenyt kahville vaikka kiinnostusta oli? En saa tätä koskaan tietää.. Mies asuu toisessa kaupungissa, joten tuskin nähdään enää ikinä..

Onpa omituinen tapa elää...

Vanha ketju mutta haluaisinpa tietää miten tuon kommentoijan mielestä tuollainen tilanne pitäisi ratkaista? Jäädä loppuiäksi yksin toisen perään haikailemaan, siksi että mieli jostain typerästä syystä jämähtää ihmiseen jota ei voi saada, vai? Kun sitä mielenvinksahdusta, eli ihastusta väärään ihmiseen tosiaan voi olla joskus aika mahdoton korjata, vaikka haluaisi ja yrittäisi.

Vierailija kirjoitti:

Ei siitä kai koskaan pääse eroon ellei yritä kaikkeaan. Mun ihastus muutti monen sadan kilsan päähän ja vasta sen jälkeen pistin viestiä ja kerroin tunteistani. Sanoi ettei ollut itse kiinnostunut...

Tästä on nyt yli 6kk aikaa ja harkitsen masennuslääkitystä. En vain jaksa uskoa että enää ihastuisin yhtä vahvasti kehenkään.

Luulin samoin. Olin väärässä.

Vierailija kirjoitti:

Niin, siis miten eroon oletetusti yksipuolisesta ihastuksesta?

Päätin jo että koitan keksiä aina jotain tekemistä ja kiireitä etten ehtisi miettiä miestä. Vaikka ehdin silloinkin ja samoin yöt ovat vaikeita. Näön hänestä unta ja jos olen hereillä hän pyörii mielessä.

Aiemmin ajattelin et jos tää kestää vielä kuukausia, otan asian puheeksi. Nyt sit iski epätoivon peikko ja aloin miettiä etten uskalla riskeerata. Ja aloin miettiä keinoja päästä tästä jotenkin ohi. En haluaisi.

Eikö kuitenkin ole niin että mies ottaisi jotenkin kautta yhteyttä jos todella halajaa naisen? Eli jos ei mitään kuulu vaikka katseita olisi vaihdeltu, ei kannata haaveilla?

Lähetä sille kirje tai tekstari. Aikaraja jolloin pitää vastata.

Kirjoita lisäksi: jos vastaus on ei, älä ollenkaan vastaa.

Takuuvarma keino.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täälä niin sama! Yhden miehen kanssa oli silmäpeliä, pientä flirttiäkin, viestittelyä. Tätä kesti kaksi vuotta kunnes pyysin kahville, ei lähtenyt, eikä asiaa perustellut. Silti edelleen jatkui sama meno ja lopulta itse Jatkoin elämääni, löysin uuden ja nyt avoliitossa toisen kanssa. Edelleen kuitenkin tämä mies pyörii mielessäni, eikä helpoksi tee se että olemme fb ystäviä ja näen sieltä hänen kuviaan ja elämäänsä. Hänkin nykyään seurustelee. En tiedä miten tästä pääsee yli. Itken ja katson kun hän postaa pusukuvia fb.. Rakastan nykyistä miestäni mutta tämä toinen mies pyörii mielessä silti. Ehkä siksi että hän vaikuttaa juuri sellaiselta mieheltä mistä pikkutytöstä lähtien olen haaveillut ja nyt joku toinen elää sitä mun elämääni.. Uuden rakkauden löytäminen ei mulla siis auttanut. Haluaisin vaan tietää että miksi mies ei lähtenyt kahville vaikka kiinnostusta oli? En saa tätä koskaan tietää.. Mies asuu toisessa kaupungissa, joten tuskin nähdään enää ikinä..

Miten voi olla rakastunut toiseen mieheen samaan aikaan jos pakkomielteilet tota ihastustasi tolla tasolla? En pysty miehenä ymmärtämään.. kuulostaa itsepetokselta. 

Ihminen voi rakastaa monia, jopa yhtä aikaa.

Jos ei voi saada yhtä johon rakastuu pakkomielteisesti, pitäisikö sitten tosiaan jäädä yksin? Entäs jos se typerä ihastus ei koskaan mene ohi? Menee koko loppuelämä hukkaan sitä odotellessa että unohtaisi ihastuksensa.

Monet jää yksin koska eivät pysty suhteeseen jonkun kanssa tuossa tilanteessa mutta minusta se on vain surullista. Ei siitä ihastuksesta kuulu uudelle kumppanille kertoa, eihän se siihen suhteeseen vaikuta mitenkään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin, siis miten eroon oletetusti yksipuolisesta ihastuksesta?

Päätin jo että koitan keksiä aina jotain tekemistä ja kiireitä etten ehtisi miettiä miestä. Vaikka ehdin silloinkin ja samoin yöt ovat vaikeita. Näön hänestä unta ja jos olen hereillä hän pyörii mielessä.

Aiemmin ajattelin et jos tää kestää vielä kuukausia, otan asian puheeksi. Nyt sit iski epätoivon peikko ja aloin miettiä etten uskalla riskeerata. Ja aloin miettiä keinoja päästä tästä jotenkin ohi. En haluaisi.

Eikö kuitenkin ole niin että mies ottaisi jotenkin kautta yhteyttä jos todella halajaa naisen? Eli jos ei mitään kuulu vaikka katseita olisi vaihdeltu, ei kannata haaveilla?

Sinulla on varmaan perusteet sille että ihastuminen/rakastuminen on yksipuolista? Miksi et halua tehdä aloitetta miehen suuntaan? Mieshän saattaa vaikka innostua!

Itse olen mies, ja voin kertoa että jotkut naiset ovat vähän liiankin hienovaraisia kertomaan kiinnostuksestaan. Ihan kaikkia vihjeitä ja tilanteita ei pysty ymmärtämään ennen kuin on liian myöhäistä. Joskus nuo "vinkit" ymmärtää vasta pitkän ajan kuluttua, ja tällöin nainen on jo siirtynyt elämässään eteenpäin.

Ei innostu. Voin sanoa useamman "tunnustuksen" kokemuksella. Tai en tiedä, jos joku jaksaa (tai osaa, kykenee!) lähestyä sitä, johon on jo tulenpalavasti ihastunut, ja janoaa vastakaikua, jotenkin katsellaan ja maltillisella meiningillä, saadakseen ehkä kuulla miten joku muu nainen on niin kiinnostava ja päästäkseen seuraamaan miten mies liehakoi tätä toista naista. Jos siis ei osaa tuoda omaa kiinnostusta ilmi, ja miten se oikein tehdään? Mä en ainakan menisi sänkyyn, ennen kuin suhde on olemassa.

t.nainen

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täälä niin sama! Yhden miehen kanssa oli silmäpeliä, pientä flirttiäkin, viestittelyä. Tätä kesti kaksi vuotta kunnes pyysin kahville, ei lähtenyt, eikä asiaa perustellut. Silti edelleen jatkui sama meno ja lopulta itse Jatkoin elämääni, löysin uuden ja nyt avoliitossa toisen kanssa. Edelleen kuitenkin tämä mies pyörii mielessäni, eikä helpoksi tee se että olemme fb ystäviä ja näen sieltä hänen kuviaan ja elämäänsä. Hänkin nykyään seurustelee. En tiedä miten tästä pääsee yli. Itken ja katson kun hän postaa pusukuvia fb.. Rakastan nykyistä miestäni mutta tämä toinen mies pyörii mielessä silti. Ehkä siksi että hän vaikuttaa juuri sellaiselta mieheltä mistä pikkutytöstä lähtien olen haaveillut ja nyt joku toinen elää sitä mun elämääni.. Uuden rakkauden löytäminen ei mulla siis auttanut. Haluaisin vaan tietää että miksi mies ei lähtenyt kahville vaikka kiinnostusta oli? En saa tätä koskaan tietää.. Mies asuu toisessa kaupungissa, joten tuskin nähdään enää ikinä..

Miten voi olla rakastunut toiseen mieheen samaan aikaan jos pakkomielteilet tota ihastustasi tolla tasolla? En pysty miehenä ymmärtämään.. kuulostaa itsepetokselta. 

Ihminen voi rakastaa monia, jopa yhtä aikaa.

Jos ei voi saada yhtä johon rakastuu pakkomielteisesti, pitäisikö sitten tosiaan jäädä yksin? Entäs jos se typerä ihastus ei koskaan mene ohi? Menee koko loppuelämä hukkaan sitä odotellessa että unohtaisi ihastuksensa.

Monet jää yksin koska eivät pysty suhteeseen jonkun kanssa tuossa tilanteessa mutta minusta se on vain surullista. Ei siitä ihastuksesta kuulu uudelle kumppanille kertoa, eihän se siihen suhteeseen vaikuta mitenkään.

Niin ei pysty = koska kukaan muu ei kiinnosta. Tuskin se syy siinä on, että asia pitäisi seuraavalle kertoa.

Vierailija kirjoitti:

Eipä ole oikeastaan muuta perustetta kun ajatus että jos tunne olisi molemminpuoleista, kai hän olisi jo tehnyt jonkin aloitteen. 😌 Joku joskus sanoi et jos mies on oikeasti kiinnostunut niin sitä ei tarvitse miettiä onko hän. Mutta voihan hän olla kuten itsekin, eli en usko että hänenlaisensa voisi olla minusta sittenkään kiinnostunut, vaikka joku vaisto sanoo että olisi.

Ehkä katselen vielä olisko mulla tilaisuutta tuoda asiaa esille. Eipähän tarvitsisi sitten miettiä mitä jos. Eikähän tämä ole tähänkään mennessä unohtunut saati laantunut tämä tunne vaikka harmillisen harvoin kohdataan..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin, siis miten eroon oletetusti yksipuolisesta ihastuksesta?

Päätin jo että koitan keksiä aina jotain tekemistä ja kiireitä etten ehtisi miettiä miestä. Vaikka ehdin silloinkin ja samoin yöt ovat vaikeita. Näön hänestä unta ja jos olen hereillä hän pyörii mielessä.

Aiemmin ajattelin et jos tää kestää vielä kuukausia, otan asian puheeksi. Nyt sit iski epätoivon peikko ja aloin miettiä etten uskalla riskeerata. Ja aloin miettiä keinoja päästä tästä jotenkin ohi. En haluaisi.

Eikö kuitenkin ole niin että mies ottaisi jotenkin kautta yhteyttä jos todella halajaa naisen? Eli jos ei mitään kuulu vaikka katseita olisi vaihdeltu, ei kannata haaveilla?

Sinulla on varmaan perusteet sille että ihastuminen/rakastuminen on yksipuolista? Miksi et halua tehdä aloitetta miehen suuntaan? Mieshän saattaa vaikka innostua!

Itse olen mies, ja voin kertoa että jotkut naiset ovat vähän liiankin hienovaraisia kertomaan kiinnostuksestaan. Ihan kaikkia vihjeitä ja tilanteita ei pysty ymmärtämään ennen kuin on liian myöhäistä. Joskus nuo "vinkit" ymmärtää vasta pitkän ajan kuluttua, ja tällöin nainen on jo siirtynyt elämässään eteenpäin.

Opettele ap saatan.an idi.ootti vastaamaan lainaamasi tekstin alle. Ei ihme, ettei sinusta kiinnostu kukaan, koska et halua tulla kommentoiduksi selkeästikään. Koska siinä käy näin, kun sulle kommentoi. Vastaa väärään viestiin, ellei lukija avaa tuota viestiketjua tästä.