1- vee kaipaa jo ikäistään seuraa

9 kk ikäisellä on jo ystäviä tarhassa. Siksi hän ei voi jäädä kotiin äidin ja uuden vauvan kanssa. Ja kun ikää tulee lisää, ei sisarukset kelpaa leikkikaveriksi.

Muistetaan laadukas varhaiskasvatus.

Siihen ei vanhemmat ( nykyään) kykene.

Hah .. Joo naurattaa perusteena tuo. Äitihän ei voi mitenkään kavereita lapselle järjestää käymällä puistossa tai perhekerhossa...

Juu, kyllä mun 1-vuotias tykkää jo muista lapsista, mutta ei se ole mikään syy laittaa lasta esim. päiväkotiin. Kyllä niitä kontakteja muihin lapsiin saa muutoinkin. Voi käydä kerhoissa, leikkipuistoissa, muilla tutuilla, joilla on lapsia. Ei niin pieni lapsi nauti isoista ryhmistä, joissa on hälinää ja pitkistä eroista vanhemmistaan.

Vierailija kirjoitti:

Juu, kyllä mun 1-vuotias tykkää jo muista lapsista, mutta ei se ole mikään syy laittaa lasta esim. päiväkotiin. Kyllä niitä kontakteja muihin lapsiin saa muutoinkin. Voi käydä kerhoissa, leikkipuistoissa, muilla tutuilla, joilla on lapsia. Ei niin pieni lapsi nauti isoista ryhmistä, joissa on hälinää ja pitkistä eroista vanhemmistaan.

Nauttii, usko pois. Ja siellä on ohjelmaa jota sinä et voi järjestää. Ja tärkeitä ystäviä. Ja saa huomiota kun äiti kuitenkin on kiinni vaikka siinä uudessa vauvassa. Ja ja ja...

Ne jotka täällä puolustelevat päiväkotia, eivät tiedä mikä meno siellä oikeasti on! 10kk-1,5v vaan itkevät ja huutavat kun ei hoitajilla ole aikaa ottaa syliin yms. Muutenkin päiväkodeissa nykyään niin isot ryhmät ja vähän henkilökuntaa ettei sitä voi todellakaan sanoa laadukkaaksi varhaiskasvatukseksi. Harvoin edes mitään ohjelmaa ehditään järjestämään ja jos järjestetään niin siitä skipataan ne kaikista pienimmät pois koska aika ei yksinkertaisesti riitä.

Päiväunilla ei pienen vieressä ehdi kukaan olla kuin ihan hetken.

Te jotka täällä puolustelette päiväkotia ette ihan oikeasti tiedä millaista se arki siellä on.

On niin typerää miten moni vanhempi ei jää kotiin pidemmäksi aikaa (ymmärrän jos oikeasti ei ole mahdollisuutta jäädä). Kuinka vähän aikaa se vauva- ja taaperoikä kestää. Aina voi viedä lasta puistoihin ja kerhoihin missä näkee ikäisiään. Fakta on myös se että alle 2v ei todellakaan kaipaa ikäistään seuraa.

Vierailija kirjoitti:

Ne jotka täällä puolustelevat päiväkotia, eivät tiedä mikä meno siellä oikeasti on! 10kk-1,5v vaan itkevät ja huutavat kun ei hoitajilla ole aikaa ottaa syliin yms. Muutenkin päiväkodeissa nykyään niin isot ryhmät ja vähän henkilökuntaa ettei sitä voi todellakaan sanoa laadukkaaksi varhaiskasvatukseksi. Harvoin edes mitään ohjelmaa ehditään järjestämään ja jos järjestetään niin siitä skipataan ne kaikista pienimmät pois koska aika ei yksinkertaisesti riitä.

Päiväunilla ei pienen vieressä ehdi kukaan olla kuin ihan hetken.

Te jotka täällä puolustelette päiväkotia ette ihan oikeasti tiedä millaista se arki siellä on.

Hah hah haa! Tuon ikäinen ei enää kaipaa päiväunia lainkaan. Menee vaan unirytmi ihan sekaisin eikä mene kello 18.00 nukkumaan kuten normaalit lapset.

Tietäisitte minkä mussutuksen jouduin taas kuuntelemaan kun kaksi pienintä mulla kotona.. Ja seurakunnan kerhot ei muuten kelpaa koska niissä uskonnollista opetusta. NIH!!

Meidän 3v aloitti päiväkodin viime kuussa. Samassa ryhmässä saman ikäinen ei-suomea-puhuva lapsi itki koko meidän tutustumisajan joka päivä, enkä kertaakaan nähnyt että olisi otettu syliin tai silitetty. Nenä pyyhittiin ja selästä kevyesti ohjattiin että menepäs liukumäkeen / lukemaan kirjaa / tms. Kerran kuulin lton narisevan että "älä taas aloita!". Sama meno sellaisenakin päivänä kun päiväkodilla oli meidön lisäksi vain tuo lapsi+hoitaja (muut oli retkellä) joten kiireeseen on turha vedota. Ilmeisesti päiväkodissa pitää vain niellä itkunsa ja mennä leikkeihin, lohtua ei saa :(

Oma kuopukseni ei ole järin herkkä, ei ikävöi tai itke sattumisiakaan kuin hetken kun pitää taas jo olla vauhdissa, joten hänet nyt pienin varauksin sinne jätin. Esikoinen ei olisi voinut olla tuolla hoidossa, hän olisi tuossa iässä tarvinnut syliä ja emotionaalista tukea enemmän kuin tuo paikka näyttää tarjoavan. Ja toivon todella että pienten ryhmissä on sensitiivisemmät tyypit.

Vierailija kirjoitti:

Meidän 3v aloitti päiväkodin viime kuussa. Samassa ryhmässä saman ikäinen ei-suomea-puhuva lapsi itki koko meidän tutustumisajan joka päivä, enkä kertaakaan nähnyt että olisi otettu syliin tai silitetty. Nenä pyyhittiin ja selästä kevyesti ohjattiin että menepäs liukumäkeen / lukemaan kirjaa / tms. Kerran kuulin lton narisevan että "älä taas aloita!". Sama meno sellaisenakin päivänä kun päiväkodilla oli meidön lisäksi vain tuo lapsi+hoitaja (muut oli retkellä) joten kiireeseen on turha vedota. Ilmeisesti päiväkodissa pitää vain niellä itkunsa ja mennä leikkeihin, lohtua ei saa :(

Oma kuopukseni ei ole järin herkkä, ei ikävöi tai itke sattumisiakaan kuin hetken kun pitää taas jo olla vauhdissa, joten hänet nyt pienin varauksin sinne jätin. Esikoinen ei olisi voinut olla tuolla hoidossa, hän olisi tuossa iässä tarvinnut syliä ja emotionaalista tukea enemmän kuin tuo paikka näyttää tarjoavan. Ja toivon todella että pienten ryhmissä on sensitiivisemmät tyypit.

Ei sillä ole väliä, kunhan on ikäisiään Ystäviä ja stimuloivaa tekemistä. Kolme vee ei enää voi ainakaan kotona olla. Ei mitenkään.

Tiesitkö että on olemassa myös muita kerhoja kuin seurakunnan järjestämiä.

Vierailija kirjoitti:

Tiesitkö että on olemassa myös muita kerhoja kuin seurakunnan järjestämiä.

No minä en ole tiennyt että se haittaa. Kuulin eilen kun puolustelin tekemisiäni sillä, että lapset käy seuriksen kerhoissa.

Eräs tuntemani äiti laittoi 2v. lapsensa päiväkotiin samaan aikaan, kun perheeseen syntyi vauva. Jotenkin ehkä edes ymmärtäisin, että lapsi JATKAISI tutussa tarhassa, mutta että oikein varta vasten lapsi pois jaloista jotta äiti ja vauva saa vähän levähtää. Huh huh. Huokaili vaan, kuinka oli rankka olla synnärillä  vauvan kanssa, kun mies vei itkuista esikoista tarhaan tutustumaan. Ja nyt kehuu, kuinka tuo 2-vuotias on tarhassa oppinut niin niin sosiaaliseksi, osaa jo leikkia ikätovereiden kanssa...

Meidän 2 v. on ollut pakon sanelemana hoidossa nyt muutaman kuukauden, ja meillekin on syntymässä vauva syksyllä. Tämä sama äiti ihmetteli kovasti päätöstäni ottaa lapsi heti pois hoidosta kun ä-lomani alkaa, painotti oikein että kai tiedän että se on meidän OIKEUS saada se 20h hoitoa viikossa. Vaikea ymmärtää, ehkä siinäkin näkökanta on molemmilla niin erilainen. Toinen näkee päivähoidon nimenomaan oikeutena varhaiskasvatukseen, toinen pakollisena paikkana, johon lapsi viedään jos on itse pakko mennä töihin. 

Vierailija kirjoitti:

Eräs tuntemani äiti laittoi 2v. lapsensa päiväkotiin samaan aikaan, kun perheeseen syntyi vauva. Jotenkin ehkä edes ymmärtäisin, että lapsi JATKAISI tutussa tarhassa, mutta että oikein varta vasten lapsi pois jaloista jotta äiti ja vauva saa vähän levähtää. Huh huh. Huokaili vaan, kuinka oli rankka olla synnärillä  vauvan kanssa, kun mies vei itkuista esikoista tarhaan tutustumaan. Ja nyt kehuu, kuinka tuo 2-vuotias on tarhassa oppinut niin niin sosiaaliseksi, osaa jo leikkia ikätovereiden kanssa...

Meidän 2 v. on ollut pakon sanelemana hoidossa nyt muutaman kuukauden, ja meillekin on syntymässä vauva syksyllä. Tämä sama äiti ihmetteli kovasti päätöstäni ottaa lapsi heti pois hoidosta kun ä-lomani alkaa, painotti oikein että kai tiedän että se on meidän OIKEUS saada se 20h hoitoa viikossa. Vaikea ymmärtää, ehkä siinäkin näkökanta on molemmilla niin erilainen. Toinen näkee päivähoidon nimenomaan oikeutena varhaiskasvatukseen, toinen pakollisena paikkana, johon lapsi viedään jos on itse pakko mennä töihin. 

Oivoi..vaikea ymmärtää tällaista ajatusmaailmaa. Eikä pelkää mitä pöpöjä isompi tuo päiväkodista kotiin...? ..ja esikoisella varmaan ihan hylätty olo . Ja toisaalta kun on lukenut niin paljon mitä päiväkotielämän todellisuus on.

Ei olisi tullut kuuloonkaan että olisin vienyt isompaa 2-vuotiasta hoitoon kun kuopus

syntyi.

Oikeesti? No jo on ajat muuttuneet.

Mun 1v tykkää leikkiä ja olla omien sisarustensa kanssa! He ovat kaikki jo koulussa eli aivan eri ikäisiä. En laita tarhaan ennen kuin on kolmevuotias joten jos kavereita löytyy ennen sitä niin niitä tapaillaan leikkipuistossa,meillä tai heillä.

1-vuotiasta kiinnostaa jo muut lapset ja tykkää muiden lasten seurasta. Mutta varsinaisia kaverisuhteita sen ikäinen ei vielä luo. Meille oli selvää että 5v. esikoinen jatkaa osapäivähoidossa kun vauva syntyy. 2-vuotiaan olisin pitänyt kotona.

Vierailija kirjoitti:

On niin typerää miten moni vanhempi ei jää kotiin pidemmäksi aikaa (ymmärrän jos oikeasti ei ole mahdollisuutta jäädä). Kuinka vähän aikaa se vauva- ja taaperoikä kestää. Aina voi viedä lasta puistoihin ja kerhoihin missä näkee ikäisiään. Fakta on myös se että alle 2v ei todellakaan kaipaa ikäistään seuraa.

Kyllä moni alle 2v kaipaa ikäistensä seuraa. Se ei tosin tarkoita että päiväkotiin pitäisi viedä. Meillä lapsi ainakin on ihan tohkeissaan kun käymme avoimessa päiväkodissa missä näkee muita saman ikäisiä. Ja tuosta kotiin jäämisestä, kotihoidontuki on pikkasen päälle 300€ kuukaudessa, meillä ei ole edes mitään kuntalisää, niin se on niin pieni raha, että monella ei yksinkertaisesti ole mitään mahdollisuuksia jäädä kotiin.

Olin lukion jälkeen työharjoittelussa päiväkodissa pari vuotta sitten ja toki tiedän että päiväkoteja on erilaisia, tästä olin järkyttynyt. Tämä paikka oli kurin ja muun suhteen kuin armeija. Pelkkää kiirettä ja siirtymisiä, aina kiire syömään, ulos, päiväunille. Askartelut kiireellä, pelkkää suorittamista, että on jotain laittaa seinälle. Pakkonukuttamista. Kahvipöydässsä lasten ja vanhempien haukkumista. Alalla on paljon sinne soveltumatonta väkeä, mutta toisaalta aivan fantastisen ihania tyyppejäkin. Katsokaan tarkkaan minne lapsenne laitatte, pitäkää hyvistä paikoista kiinni kynsin hampain. Jos lapsi ei viihdy alunkaan jälkeen päiväkodissa, yleensä siihen on joku syy päiväkodin päässä, älkää jättäkö sitä huomioimatta.

Olin lukion jälkeen työharjoittelussa päiväkodissa pari vuotta sitten ja toki tiedän että päiväkoteja on erilaisia, tästä olin järkyttynyt. Tämä paikka oli kurin ja muun suhteen kuin armeija. Pelkkää kiirettä ja siirtymisiä, aina kiire syömään, ulos, päiväunille. Askartelut kiireellä, pelkkää suorittamista, että on jotain laittaa seinälle. Pakkonukuttamista. Kahvipöydässsä lasten ja vanhempien haukkumista. Alalla on paljon sinne soveltumatonta väkeä, mutta toisaalta aivan fantastisen ihania tyyppejäkin. Katsokaan tarkkaan minne lapsenne laitatte, pitäkää hyvistä paikoista kiinni kynsin hampain. Jos lapsi ei viihdy alunkaan jälkeen päiväkodissa, yleensä siihen on joku syy päiväkodin päässä, älkää jättäkö sitä huomioimatta.