Kotihoidontukiäidit, mikä saisi teidät palaamaan töihin aikaisemmin?

Matemaatikotkaan eivät kysele mitä numerot ovat, mutta kotihoidontukiäidit järkeistävät käsitystämme kyseisestä asiakokonaisuudesta, mihin tavallaan liittyy myös liian vähäisiä tuotannollisia resursseja.

Koulutusta vastaava tai edes läheltä liippaava työpaikka.

Ei mikään. Lasten takia olen kotona. Ainoastaan molempien kuolema voisi lopettaa sen kotiäitiyden.

EI EI EI!!!!

Ei missään nimessä äitejä nopeammin töihin. Muuten mä joudun taas kortistoon  ja nämä äidit laittavat lapsensa kalliiseen päivähoitoon.

T. Äitiysloman sijainen jo kolmannen kerran

Ei mikään. Itselleni on tärkeää että lapsi saa olla kotona ensimmäiset vuodet eikä joudu päiväkodin meteliin ja hälinään.

-isän pidempi ansionsidonnainen isyysloma, aikaisintaan vauvan ollessa lähemmäksi vuoden (ihan parin kuukauden jaksoa varten on turha palata töihin, isän hoitovapaaseen ei meillä ole varaa)

-mahdollisuus osa-aikaisuuteen (työssäni ei ole)

-mahdollisuus vaikuttaa päiväkotipaikkaan. Meilläpäin saadaan eka paikka toiselta puolelta kaupunkia ja sitten myöhemmin vaihdetaan lähelle. Itse en suostu turhaan vaihtamaan taaperon hoitopaikkaa ja lapset menevät yksityiseen päiväkotiin, joka ottaa vasta 3-v lapsia. Haluan voida itse vaikuttaa ja vierailla päiväkodissa, jonka luotan hoitamaan lapsiani.

Ei mikään! Äidin ja isän paikka on kotona lapsen kanssa! ! 3v jälkeen voin aloittaa osa-aika työt.

Olen ollut pysyvästi kotona lasten (4 kpl) synnyttyä.

Ainoa syy palata työelämään olisi rahojen loppuminen. Toistaiseksi miehen palkka on hyvin riittänyt meidän perheen tarpeisiin.

Vaikka kotihoidontuki poistettaisiin ja jopa lapsilisät, jäisin edelleen kotiin. Miehellä hyvät tulot ja meille kotiäitiys on arvovalinta.

Kun lapset koulussa, on aika miettiä järjestely uudelleen.

Kotihoidontuki tulee halvaksi yhteiskunnalle. Siitä kannattaisi pitää kiinni. Hölmöläisten peitto lakkauttaa kotihoidontuki, maksella kalliimpaa työttömyyskorvausta -kaikille ei kuitenkaan ole töitä tarjolla- ja räjäyttää päiväkotien ryhmäkoot -päivähoidon kalleudesta puhumattakaan.

Ei mikään.

Itse olin 80-luvulla töissä isolla työnantajalla, jolla oli oma päiväkoti samassa rakennuksessa työpaikan kanssa. Yrityksellä oli myös oma kauppa. Mikäs sen parempaa pienen lapsen vanhemmalle, ei ollut hengenhätää hakemaan lasta hoidosta ja ruokaostoksetkin sujui hetkessä. Itse olin tuolloin lapseton, mutta tuollainen helpottaisi töihin palaamista heti vanhempainvapaan jälkeen. Vinkvink vaan nykytyönantajille.

No, jos olisi työpaikka johon palata...

Työpaikka

Se että isä haluaisi jäädä lasten kanssa kotiin. Siihen varmaan auttaisi miesten hoitovapaan sosiaalinen hyväksyntä ja vakiintunut asema työelämässä, sekä meidän tapauksessa mahdollisuudet tarjota lapsille ikäseuraa, toimintaa ja vaihtelua olematta itse kovin sosiaalinen.

Toinen vaihtoehto olisi joustava osa-aikatyö ja tarvittaessa pienelle sopivat hoitojärjestelyt (esim. au pair, hoitaja kotiin tai tuttu pph). Molempien vanhempien kokoaikatyö pikkulapsiperheessä tuntuu vaan ihan liialta perhe-elämän näkökulmasta.

Vierailija kirjoitti:

EI EI EI!!!!

Ei missään nimessä äitejä nopeammin töihin. Muuten mä joudun taas kortistoon  ja nämä äidit laittavat lapsensa kalliiseen päivähoitoon.

T. Äitiysloman sijainen jo kolmannen kerran

Juuri näin. Miksi äidit eivät voi hoitaa lapsiaan kotona 3v. asti?

Ihmettelen, miksi yhteiskunnalliset velvoitteet siirretään työnantajien ja veronmaksajien maksettavaksi.

Jo nyt työnantajan maksavat oman osuutensa kunnallisesta päivähoidosta, jonka kok.kustannukset ovat 1400-1800€/lapsi ja sen lisäksi työnantajan maksettavaksi tulisi sairaanlapsen hoitokustannukset, neuvolakäynnit työaikana jne.

Nyt äidit hoitavat kaiken tämän muutamalla satasella kuukaudessa.

Ja mulla ei ole edes lapsia eli ei ole oma lehmä ojassa.

Parempi palkka. Osa-aikatyötä tekevän tarjoilijan palkka ei paljon eroa siitä mitä nyt saan.

Vierailija kirjoitti:

Parempi palkka. Osa-aikatyötä tekevän tarjoilijan palkka ei paljon eroa siitä mitä nyt saan.

Lisätään vielä että paikkani ei kuukaudessa riitä lähellekään sitä mitä lapsen päivähoito maksaisi eli kaikki voittaa kun kasvatan lapseni itse.

Meidän perheen valinta on ollut se, että lapset hoidetaan kotona se n kolme vuotta. Olen ollut nuo ajat hoitovapaalla vakituisesta työstäni. Miehenikin olisi mielellään ollut lasten kanssa hoitovapaalla, mutta miehen palkka kolminkertainen omaani verrattuna, joten ei ole taloudellisesti järkevää eikä mahdollista. Eli olisin voinut mennä aiemmin takaisin töihin, mikäli oma palkkani olisi riittänyt koko perheen elättämiseen. Perheen yhteinen päätös.

Kristallipallo olisi auttanut minua. Jos olisin tiennyt, että niiden kotivuosien myötä syrjäydyn työelämästä pysyvästi, olisin voimakkaammin ponnistellut takaisin työelämään. Ei minulla tosin työpaikkaakaan ollut, mutta työelämään pyrkimisen aloin vasta kun lapsi oli 5-vuotias ja silloin peli oli jo pelattu.

En voi sanoa, että katuisin noita vuosia. Mutta jos olisin tiennyt minkä hinnan joudun niistä maksamaan, en ehkä olisi niin huolettomana jäänyt pitkäksi aikaa kotiin. Ja pelkään, että asetan lapselle turhankin kovia suoritusvaatimuksia oman elämänsä suhteen, koska oma elämäni meni pilalle. Ainoa lohtuni on se, että lapsesta on tullut erittäin fiksu ja tasapainoinen, mutta myös rohkea ja hänellä on hyvä itsetunto ja itseluottamus. 

Omaa lastani tulen varmasti neuvomaan, ettei jää niin pitkäksi aikaa kotiin. Että etsii itselleen tasavertaisen kumppanin, joka vuorollaan pitää isyysvapaata. Ja että pitäisi kiinni ammatillisesta osaamisestaan myös äitiyslomalla eikä katoaisi vuosikausiksi imetyshuuruihin.

Vierailija kirjoitti:

Kristallipallo olisi auttanut minua. Jos olisin tiennyt, että niiden kotivuosien myötä syrjäydyn työelämästä pysyvästi, olisin voimakkaammin ponnistellut takaisin työelämään. Ei minulla tosin työpaikkaakaan ollut, mutta työelämään pyrkimisen aloin vasta kun lapsi oli 5-vuotias ja silloin peli oli jo pelattu.

En voi sanoa, että katuisin noita vuosia. Mutta jos olisin tiennyt minkä hinnan joudun niistä maksamaan, en ehkä olisi niin huolettomana jäänyt pitkäksi aikaa kotiin. Ja pelkään, että asetan lapselle turhankin kovia suoritusvaatimuksia oman elämänsä suhteen, koska oma elämäni meni pilalle. Ainoa lohtuni on se, että lapsesta on tullut erittäin fiksu ja tasapainoinen, mutta myös rohkea ja hänellä on hyvä itsetunto ja itseluottamus. 

Omaa lastani tulen varmasti neuvomaan, ettei jää niin pitkäksi aikaa kotiin. Että etsii itselleen tasavertaisen kumppanin, joka vuorollaan pitää isyysvapaata. Ja että pitäisi kiinni ammatillisesta osaamisestaan myös äitiyslomalla eikä katoaisi vuosikausiksi imetyshuuruihin.

Et kysynyt vinkkejä, mutta näin kuuden vuoden kotonaolon jälkeisellä kohtalonsisaruudella oletko harkinnut (työttömyysetuudella) opiskelua?

Vierailija kirjoitti:

-isän pidempi ansionsidonnainen isyysloma, aikaisintaan vauvan ollessa lähemmäksi vuoden (ihan parin kuukauden jaksoa varten on turha palata töihin, isän hoitovapaaseen ei meillä ole varaa)

Tämä on sellainen seikka, johon työnantajat voivat vaikuttaa. Mieheni työnantaja tarjoaa kuuden kuukauden palkallisen isyysloman. Loman voi pitää itselleen sopivana aikana siihen mennessä kun lapsi täyttää 2 vuotta. Tämä on yksi tapa pitää huolta henkilöstön hyvinvoinnista ja sitouttaa työntekijöitä.