Lue keskustelun säännöt.
Mun miete. Tänään.
12.09.2017 |
Mä pidän susta. Oikeestaan kai rakastan. Vuosiin en ole tuntenut näin. Mutta tämä kaikki on kai yksipuolista. Emme ole nähneetkään vähään aikaan. Emme tunne toisiamme. Tiedän nimesi, ehkä. En muuta. Yöt valvon. Turhaahan se on mutta en saa nukuttua ja haaveilen vain hetkestä nähdä sinut. Jossain. En voi valmistua kun en tiedä koska ja missä. Pelkään ettet huomaa minua. Tai olet kylmä. Tai ilkeä, torjuva. En tiedä miksi näin pelkään sillä olet aina niin mukava minulle.
Odotan huomista. En kykene tekemään mitään. Kuljen matkoja etsien sinua.
Miksi rakastaminen on näin vaikeaa? Miksi yksipuolinen rakkaus puhkeaa? Miksi se ei lopu?
Kommentit (3)
Vierailija kirjoitti:
Tämä tyyli. Joka sinulla on, ja eräällä. Ei ole luettavaa. Tai kaunista. Tai vaikuttavaa. Kaan. Vaan raskasta. Ainoastaan.
Ei sen tarviikkaa olla. Mä vaan puran itseäni. Älä takerru. Kuka on eräs?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tämä tyyli. Joka sinulla on, ja eräällä. Ei ole luettavaa. Tai kaunista. Tai vaikuttavaa. Kaan. Vaan raskasta. Ainoastaan.
Millaiset sävärit sitä tulee tuntemattomille v*ttuilusta? Kerro ihmeessä.
Tämä tyyli. Joka sinulla on, ja eräällä. Ei ole luettavaa. Tai kaunista. Tai vaikuttavaa. Kaan. Vaan raskasta. Ainoastaan.