Lue keskustelun säännöt.
Kuukauden tauko parisuhteessa
Yksin
12.09.2017 |
Miehen kanssa seurusteltu 1,3kk. Olen tämän vuoden aikana kokenut monia menetyksiä lähipiirissä ja mielenterveys siinä vähän kärsinyt. Käytökseni miestä kohtaan ei ole aina ollut sitä parhainta ja myönnän olleeni lähikuukausina useita kertoja vaikea ja olen myös näyttänyt mustasukkaista puoltani pelkäessäni menettäväni myös hänet. Mustasukkaisuus muutenkin kumpuaa menneisyydestäni, kun minua edellisessä suhteessani petettiin, sekä myös vanhempieni avioliitto päättyi pettämiseen.
Noh nyt eilen mies sai tarpeekseen ja sanoi, että se on joko ero tai kuukauden tauko. En olisi taukoon suostunut ellei tuo ero olisi ollut uhkana. Kuukauden aikana en saa olla häneen missään yhteydessä tai hän joka viestistä ja yhteydenotosta pidentää taukoa viikolla. Kuukauden aikana emme saa tapailla muita ja minun pitää kuulemma miettiä miten pystyn tämän kuukauden jälkeen luottamaan ettei hän ole tehnyt mitään, ja painotti, että jos hän edes enää haluaa jatkaa kanssani. Hän oli niin raivoissaan minulle, etten ole koskaan nähnyt niin vihaisena. Hänellä on muutenkin taipumusta mykkäkouluun ja tämä on kuulemma ainoa vaihtoehto tai en ota opikseni ja jatkan käytöstäni.
Onneksi minulla jäi puolet tavaroistani hänelle joten ainakin kerran on vielä pakko nähdä. Pelkään vain niin paljon että kuukausi on liian pitkä ja hän alkaa pääsemään minusta jo yli tämän aikana ja sitten on helpompi jättää.
Rakastan niin paljon ja vihaan itseäni että olen tuonut vanhat haamut kummittelemaan tähän suhteeseen. Päätin tehdä töitä itseni eteen tauon aikana, jotta kuukauden päästä JOS hän minut vielä jostain syystä takaisin huolisi, olisin hänen arvoisensa. Olen varannut psykologille ajan, että pääsen keskustelemaan ongelmistani.
En vain kestä tätä ajatusta, että hän ei enää kuukauden kuluttua minua haluakkaan.
Kommentit (57)
Vierailija kirjoitti:
Alkuaikoina, kun emme vielä virallisesti seurustelleet, mutta kuitenkin jo pari kuukautta tapailtu (ja itse olin jo siinä käsityksessä ettei saisi olla muita), hänellä taisi olla jotain juttuja, tai ainakin niin epäilin ja menin tonkimaan tämän takia hänen viestejään, koska halusin tämän asian vain pois mielestäni ja tietää onko totta, koska hän ei itse puhunut kun kysyin. Enhän minä asialle mitään olisi voinut tehdä, kun emme kerta olleet sopineet seurustelusta, mutta se vain häiritsi niin.
Itse sitten myönsin menneeni hänen puhelimelleen.-Ap
No oliko siellä puhelimessa jotain?
Mitä muuta sen jälkeen on tapahtunut?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos mies tarvitsi hengähdystaukoa, niin ap ei olisi sitä antanut nätisti pyytämällä. Joten tää vähemmän nätisti ottaminen oli ainoa keino saada kaivattu tauko.
Minulla on kokemysta tauoista. Ja nyt jo itsestänikin sen verran, että jos välit menee oikein kireiksi ja keskystelu lähinnä toisen haukkumiseksi, niin hengähdystauko on paikallaan. Minulla menee kymmenisen päivää, että ajatukset rauhoittuvat epätoivoisesta neuvottelukykyisiksi. Ollaan pariin kertaan pidetty parin viikon taukoja, ja meillä ne on toimineet hyvin.
Vierailija kirjoitti:
Jos mies tarvitsi hengähdystaukoa, niin ap ei olisi sitä antanut nätisti pyytämällä. Joten tää vähemmän nätisti ottaminen oli ainoa keino saada kaivattu tauko.
Minulla on kokemysta tauoista. Ja nyt jo itsestänikin sen verran, että jos välit menee oikein kireiksi ja keskystelu lähinnä toisen haukkumiseksi, niin hengähdystauko on paikallaan. Minulla menee kymmenisen päivää, että ajatukset rauhoittuvat epätoivoisesta neuvottelukykyisiksi. Ollaan pariin kertaan pidetty parin viikon taukoja, ja meillä ne on toimineet hyvin.
Tuo ei kyllä kuulosta normaalilta. Parisuhdeterapiaa te tarvitsette, jos ette osaa riidellä rakentavasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Alkuaikoina, kun emme vielä virallisesti seurustelleet, mutta kuitenkin jo pari kuukautta tapailtu (ja itse olin jo siinä käsityksessä ettei saisi olla muita), hänellä taisi olla jotain juttuja, tai ainakin niin epäilin ja menin tonkimaan tämän takia hänen viestejään, koska halusin tämän asian vain pois mielestäni ja tietää onko totta, koska hän ei itse puhunut kun kysyin. Enhän minä asialle mitään olisi voinut tehdä, kun emme kerta olleet sopineet seurustelusta, mutta se vain häiritsi niin.
Itse sitten myönsin menneeni hänen puhelimelleen.-Ap
No oliko siellä puhelimessa jotain?
Mitä muuta sen jälkeen on tapahtunut?
No olihan siellä jotain epämääräistä tosiaan siltä parilta kuukaudelta kun olimme jo tapailleet muttei sen jälkeen mielestäni. Ja nykyisin on ollut ihan luotettavan oloinen. Minua vain niin häiritsi kun en tiennyt alkuajoista, enkä olisi edes halunnut tietää ellen olisi hänen epämääräisten lipsautusten perusteella alkanut epäilemään.
Tämä siis oli tämän viikonlopun riitamme, joka hänelle oli viimeinen pisara. Aikaisemmin olen enemmänkin vain kysellyt ja vihjaillut syyttelevästi, että hän olisi saattanut pettää minua ja aina on tullut riitaa ja hän on pitänyt mykkäkoulua useitakin päiviä. Viimeksi sanoi, että sai olla viimeinen kerta kun olen "psyko" ja nyt kun sitten menin puhelimelle ja käyttäydyin taas kuin psyko niin tapahtui tämä.
Itseänihän tässä vain saan syyttää.
Mustasukkaisuus on sairaus. Kenenkään, oli kyseessä sitten mies tai nainen, ei pidä kestää puolison sairaalloista mustasukkaisuutta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mietipä ap, jos te palaisitte yhteen kk:n jälkeen. Sinä et tietäisi mitä kaikkea mies on tehnyt sen aikana. Asia vaivaisi sinua koko ajan. Kuinka kauan pystyisit olemaan vihjailematta ja pikku hiljaa myös syytellen, että onko ollut muita naisia? Lopulta ajautuisit taas tuohon "psykoiluun."
Vierailija kirjoitti:
Mietipä ap, jos te palaisitte yhteen kk:n jälkeen. Sinä et tietäisi mitä kaikkea mies on tehnyt sen aikana. Asia vaivaisi sinua koko ajan. Kuinka kauan pystyisit olemaan vihjailematta ja pikku hiljaa myös syytellen, että onko ollut muita naisia? Lopulta ajautuisit taas tuohon "psykoiluun."
Se tässä tauossa on yksi idea, että emme saa tapailla muita tänä aikana, ja minun on opittava luottamaan, että hän myös todella oli tapailematta. Ja siksi myös menen psykologille, että voin käsitellä tätä asiaa, ja opetella luottamaan ihmisiin.
-Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ymmärrän miestäsi. Hänen on täytynyt kokea olonsa kanssasi hyvin ahdistavaksi viime aikoina, sillä tuo on aika äärimmäinen teko. Itsekin juuri muutin pois koska minun ja miehen suhde on ollut nyt vuoden ajan ihan liian kuluttavaa ja raahasin miehen pariterapiaan. Käytännössä kaikki negatiivinen mitä on tapahtunut niin minä olen siihen syypää ja mies pitää oikeutettuna kaataa kaikki stressinsä minun niskaani, mikä tarkoittaa että en koe olevani hyvä ja rakastettu. Ei kukaan halua elää sellaista elämää. Omassa kodissaan.
Mies varmaankin varoitti sinua pitkin vuotta? Vuosi on melko pitkä aika. Mies pohtii että oletko tuollainen koko ajan. Et voi oikeuttaa stressillä paskaa käytöstäsi miestä kohtaan. Tai jos oikeutat, joudut hyväksymään sen että kukaan itseään kunnioittava ei jää sellaista kuuntelemaan.
En jaksanut lukea koko aloitusviestiä joten kerron vain oman kokemukseni kuukauden tauosta. Olimme seurustelleet todella intensiivisesti muutaman kuukauden ja mies halusi pitää kuukauden tauon selvittääkseen omia ajatuksiaan. Meillä oli täysi radiohiljaisuus tuon tauon aikana ja kun sen jälkeen tapasimme, mies kertoi tavanneensa tulevan vaimonsa ja olevansa kihloissa. Ovat olleet naimisissa jo parisenkymmentä vuotta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos mies tarvitsi hengähdystaukoa, niin ap ei olisi sitä antanut nätisti pyytämällä. Joten tää vähemmän nätisti ottaminen oli ainoa keino saada kaivattu tauko.
Minulla on kokemysta tauoista. Ja nyt jo itsestänikin sen verran, että jos välit menee oikein kireiksi ja keskystelu lähinnä toisen haukkumiseksi, niin hengähdystauko on paikallaan. Minulla menee kymmenisen päivää, että ajatukset rauhoittuvat epätoivoisesta neuvottelukykyisiksi. Ollaan pariin kertaan pidetty parin viikon taukoja, ja meillä ne on toimineet hyvin.
Tuo ei kyllä kuulosta normaalilta. Parisuhdeterapiaa te tarvitsette, jos ette osaa riidellä rakentavasti.
Olen aivan samaa mieltä. Mukava kuulla, etten ole välttämättä ihan väärässäkään. Lohduksi voin sanoa, että meillä se tauko on vain rauhoittumistaukoa, pohdiskelutaukoa, tilan antamista. Siihen ei liity mitään erolla uhkailua, ulkopuolisten mukaan vetämistä tai muuta luottamusta syövää.
Mutta ap: lle sanon silti, että se itsekseen miettiminen avaa myöskin silmiä. Kun sen ainaisen inttämisen ja "mutkun mä vaan" sijaan joutuu oikeasti käsittelemään asioita itsensä kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mietipä ap, jos te palaisitte yhteen kk:n jälkeen. Sinä et tietäisi mitä kaikkea mies on tehnyt sen aikana. Asia vaivaisi sinua koko ajan. Kuinka kauan pystyisit olemaan vihjailematta ja pikku hiljaa myös syytellen, että onko ollut muita naisia? Lopulta ajautuisit taas tuohon "psykoiluun."
Se tässä tauossa on yksi idea, että emme saa tapailla muita tänä aikana, ja minun on opittava luottamaan, että hän myös todella oli tapailematta. Ja siksi myös menen psykologille, että voin käsitellä tätä asiaa, ja opetella luottamaan ihmisiin.
-Ap
Miksi sinun pitäisi oppia luottamaan epäluotettaviin ihmisiin? Mietipä mitä siitä seuraa! Keksitkö itse?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tauko tuottaa sinulle hylkäämisen kokemuksen, jota et välttämättä pysty ikinä antamaan anteeksi. Parempi ehkä erota, sillä sinulla tuntuu olevan vaikeaa ilman tuon hylkäämisenkin käsittelyä.
Tosi mälsää että ei vieläkään suostu puhumaan siitä mitä alku aikoina on tapahtunut! Kannustan Sua jättämään Sen!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En jaksanut lukea koko aloitusviestiä joten kerron vain oman kokemukseni kuukauden tauosta. Olimme seurustelleet todella intensiivisesti muutaman kuukauden ja mies halusi pitää kuukauden tauon selvittääkseen omia ajatuksiaan. Meillä oli täysi radiohiljaisuus tuon tauon aikana ja kun sen jälkeen tapasimme, mies kertoi tavanneensa tulevan vaimonsa ja olevansa kihloissa. Ovat olleet naimisissa jo parisenkymmentä vuotta.
Tässä tapauksessa tauko=varalla pitämistä sillä aikaa, kun käydään tarkistamassa kiinnostava nainen. Ja jos ei sujukaan, niin voi palata.
Mies on joutunut turvautumaan aika äärimmäiseen keinoon että saa sinut heräämään.
Parasta mitä voit teidän jatkon eteen tehdä on oikeasti varata useampi perättäinen terapeutinaika, ja kertoa miehelle että ymmärrät että sulla on ongelma joka haittaa terveen parisuhteen ylläpitämistä, ja että aiot tosissaan tehdä töitä sen vuoksi.
Vertaan tätä nyt siihen että toivoin että exä olisi suhtautunut alkoholinkäyttöönsä samoin: olisi myöntänyt ongelman ja hakenut siihen apua. Voisimme olla vielä yhdessä.
Tosin muutamalla käynnillä asian kuittaaminen ei riitä mihinkään, pitää sitten myös muuttua.
Irtoseksiä, irto, irtoooseksiäää. Nam.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En jaksanut lukea koko aloitusviestiä joten kerron vain oman kokemukseni kuukauden tauosta. Olimme seurustelleet todella intensiivisesti muutaman kuukauden ja mies halusi pitää kuukauden tauon selvittääkseen omia ajatuksiaan. Meillä oli täysi radiohiljaisuus tuon tauon aikana ja kun sen jälkeen tapasimme, mies kertoi tavanneensa tulevan vaimonsa ja olevansa kihloissa. Ovat olleet naimisissa jo parisenkymmentä vuotta.
Tässä tapauksessa tauko=varalla pitämistä sillä aikaa, kun käydään tarkistamassa kiinnostava nainen. Ja jos ei sujukaan, niin voi palata.
Tämä on taas sairaalloisesti mustasukkaisen harhoja. Joskus sitä vahtimista ja draamaa ei oikeasti jaksa enää yhtään enempää ja haluaa olla rauhassa ja kerätä itsensä.
Vierailija kirjoitti:
Alkuaikoina, kun emme vielä virallisesti seurustelleet, mutta kuitenkin jo pari kuukautta tapailtu (ja itse olin jo siinä käsityksessä ettei saisi olla muita), hänellä taisi olla jotain juttuja, tai ainakin niin epäilin ja menin tonkimaan tämän takia hänen viestejään, koska halusin tämän asian vain pois mielestäni ja tietää onko totta, koska hän ei itse puhunut kun kysyin. Enhän minä asialle mitään olisi voinut tehdä, kun emme kerta olleet sopineet seurustelusta, mutta se vain häiritsi niin.
Itse sitten myönsin menneeni hänen puhelimelleen.-Ap
Mikäs ongelma siinä puhelimella käymisessä oli? Minä annoin oman puhelimeni pinkoodit ja salasanat ihan heti alkuun naiselleni. Sanoin että saa lukea kaiken minun puhelimesta aina kuin ikinä haluaa, ja saa käyttää puhelintani niin paljon kuin ikinä haluaa! Sama koskee sähköposteista lähtien kaikkea sosiaalista mediaa! En minä siitä suutu, on aivan sama vaikka hän istuisi aamusta iltaan minun puhelin kädessä! Minusta ei ole mitään syytä olla mustasukkainen kun olen 100% avoin aivan kaikesta! Minulla ei ole yhtään salaisuutta minun naiselta, kerron ja näytän aivan kaiken mitä hän haluaa tietää tai nähdä!
Minun mielestäni salattu elämä parisuhteesa aiheuttaa aivan syystä mustasukkaisuutta, ja suuttuminen on yksi varmimpia merkkejä pettävästä käytöksestä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mietipä ap, jos te palaisitte yhteen kk:n jälkeen. Sinä et tietäisi mitä kaikkea mies on tehnyt sen aikana. Asia vaivaisi sinua koko ajan. Kuinka kauan pystyisit olemaan vihjailematta ja pikku hiljaa myös syytellen, että onko ollut muita naisia? Lopulta ajautuisit taas tuohon "psykoiluun."
Se tässä tauossa on yksi idea, että emme saa tapailla muita tänä aikana, ja minun on opittava luottamaan, että hän myös todella oli tapailematta. Ja siksi myös menen psykologille, että voin käsitellä tätä asiaa, ja opetella luottamaan ihmisiin.
-Ap
Miksi sinun pitäisi oppia luottamaan epäluotettaviin ihmisiin? Mietipä mitä siitä seuraa! Keksitkö itse?
Tässä on kirjoittajalla erittäin hyvä argumentti! Sitä kannattaa miettiä pitkään ja hartaasti! Luottaminen epäluotettavaan ihmiseen, noooh, kipeäähän sellainen tekee! Mustasukkaisuudesta, jos on syy epäillä, kyllä se hyvin usein johtuu siittä että on syytä epäillä. Ei siitä mihinkään pääse.
Jos muilla kokemusta kuukauden yhteydenpidottomuudesta ja mitä tämän jälkeen parisuhteelle tapahtunut, niin kuulisin mielelläni.
-Ap