Mummon luona vierailu on piinallista, mutta mummo suuttuu ellei tule käymään
Minulle on ihan ok kuunnella hengellistä musiikkia radiosta mummon kanssa tai käydä kirkossa. Voin lukea hänelle Raamattua ääneen (hänellä on jo näkö heikentynyt). Mutta hitto vieköön en jaksa joka kerta kuunnella paasausta siitä, kuinka elän niin väärin!
- en syö lihaa (sota-aikana ei ollut ruokaa!!!)
- asun avoliitossa (se on syntiä!!! Pitäisi olla naimisissa ennen kuin muuttaa yhteen!!!)
- minulla on 3-vuotias lapsi ja olen tällä hetkellä raskaana (apua, olette myös harrastaneet esiaviollista seksiä!!!)
- lapseani ei kastettu kristinuskoon, enkä itsekään kuulu kirkkoon (ihan hirveetä!!!)
Silti mummo haluaa nähdä jatkuvasti, vaikka olen näin paska ja syntinen ihminen. Harmittaa todella kovasti, mutta en silti haluaisi katkaista välejä yksinäiseen vanhukseen. Huoh!
Kommentit (12)
Ensi kerran kun pään rääpiminen alkaa, sanot, että Stop. En jaksa kuunnella tuota herjaamista enää. Ja sitten lähdet pois.
Maassamme on paljon yksinäisiä vanhuksia. Sen tietää jokainen. Kun ei kukaan käy, kun ei kukaan minusta välitä, aina olen yksin, kun minut hylkäsivät.
Ei kaikki vanhusten yksinäisyys johdu lasten ja lastenlasten itsekkyydestä.
Lapseani... Eikö ihmisille tule omituista tunnetta noin huonoa suomea kirjoittaessaan? "Tässä on nyt jotain mätää..."
Vierailija kirjoitti:
Miksi käyt siellä?
Kai koen sen vain jotenkin velvollisuudekseni pitää seuraa yksinäiselle vanhukselle, koska hän sattuu olemaan sukua. Jos en käy, niin tulee pitkiä itkunsekaisia marttyyripuheluita ja kaikki suvun tädit kuulee siitä kuinka itsekäs olen. Mummo myös vetoaa siihen, että koska hän hoiti minua usein ollessani lapsi, niin nyt minun täytyy "hoitaa" häntä.
Minulla oli vähän samankaltainen tilanne äitini kanssa.
Hän halusi, vaati, että käyn. Sitten hän arvosteli kaikkea minussa: olen lapseton, en kuulu kirkkoon, en syö oikeita ruokia, en pukeudu oikein jne. Itse en mielipiteitäni julistanut enkä häntä mitenkään arvostellut.
Lopulta sanoin hänelle, että koen hänen käytöksensä hyvin epäkunnioittavaksi ja siksipä en enää tule käymään. Hän alkoi syyllistää, miten itsekäs ihminen olen, koska en käy vanhaa ihmistä (hän 80, minä 50) katsomassa. Lopetin kaiken yhteydenpidon. Oli elämäni paras ratkaisu. Kävin vuosikymmeniä hänen haukuttavanaan.
Mä en kävis.Jos ei osaa olla arvostelematta.
Anteeksi, tiedän kyllä oikean muodon olevan lastani. Virheitä vaan sattuu joskus. :)
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi käyt siellä?
Kai koen sen vain jotenkin velvollisuudekseni pitää seuraa yksinäiselle vanhukselle, koska hän sattuu olemaan sukua. Jos en käy, niin tulee pitkiä itkunsekaisia marttyyripuheluita ja kaikki suvun tädit kuulee siitä kuinka itsekäs olen. Mummo myös vetoaa siihen, että koska hän hoiti minua usein ollessani lapsi, niin nyt minun täytyy "hoitaa" häntä.
Tämä siis oli ap!
Ap
Madonluvut mummelille.