Lue keskustelun säännöt.
Työpaikan päänaukoja syyttää myös minua kiusaajaksi
10.09.2017 |
Perjantaina sain kuulla aika pommin töissä, eli yksi melko uusi työyhteisömme jäsen syyttää useita ihmisiä kiusaamisesta, myös minua. Huomenna maanantaina on tiedossa keskustelu esimiehen, luottamusmiehen ja työsuojelusta tyypin kanssa, ilmeisesti myös tämä "kiusattu" on paikalla. Hulluinta tässä jutussa on se, että mielestäni tuo "kiusattu" on itse se joka on toisille ilkeä ja sen takia olenkin ottanut häneen etäisyyttä. Kyseessä on äärimmäisen vinoileva, ilkeään sävyyn kuittaileva, ylisarkastinen ja omien sanojensa mukaan "inhorealistinen" ihminen. Esim. hän nauroi pilkallisesti parikymppisen kesätyötekijän Kalevala-korulle, kun se on hänen mielestään "tätimäinen", "vain Aarikan punaiset puuhelmet ja käkkärätukka puuttuu, ne varmaan seuraavaksi eiks niin". Kohta eläkkeelle jäävä mieskollega käytti itsestään nimitystä "poika", johon tuo kollega ärähti, että "onko sulla sitten tapana tytötellä kanssa, tiiätkö miten alentavaa tollainen kielenkäyttö on". Näitä esimerkkejä on siis useampia. Työyhteisössämme on aina ollut ystävällinen ilmapiiri, joten monet ovat hämmentyneet noista piikikkäistä kommenteista.
Itselleni sattunut esimerkki: kerroin kahvitaukoporukalle meneväni illalla ekaluokkalaisen lapseni vanhempainiltaan. Tähän tuo kollega vastasi ivallisella äänellä "ja mä en ole yhdessäkään noissa typerissä vanhempainilloissa ollut, enkä mene. Vain lampaat menee vanhempainiltoihin kuuntelemaan sitä lässytystä". Olin niin hämmentynyt tässä tilanteessa, etten sanonut mitään. Onneksi muut työkaverit tulivat apuun ja kertoivat, että ovat tykäneet käydä. Tästä tuo uusi työkaveri alkoi väittelemään siitä, miten idiotismia nuo vanhempainillat on. Lähdin pois paikalta kun en jaksanut kuunnella. Seuraavana aamuna kun tapasin tuon kollegan, toivotin hänelle huomenet mutta hän vastasi "nooo onko nyt maha täynnä mokkapaloja" ja nauroi ivallisesti mahaansa taputtaen! Olin että mitä ihmettä, sanoin ehkä jotain muminaa ja poistuin paikalta.
Noiden juttujen jälkeen aloin välttelemään kollegaa, välillä jopa käännyin takaisin työtilaani jos kuulin hänen kovan äänensä taukotilasta. Mutta ilmeisesti tapaus, jossa hän kokee minun kiusanneen häntä, tapahtui yhdellä kahvitauolla kun olimme samassa tilassa. Olin kertomassa kaikille yhtä juttua, mikä minulle sattui kerran lentokoneessa. Puhuessani käytin ilmausta "kun lensin Pariisista New Yorkiin", ja sen jälkeen kollega keskeytti minut heti. "Ai LENSIT? Mä en tiennytkään että sulla on LENTOLUPAKIRJA. Milloinka oot hankkinut LENTOLUPAKIRJAN?" Olin että öööööö, katsoin häntä hetken hämmentyneenä, samoin muut työkaverit ja jatkoin sitten juttua. Mutta pian kuului "Niin kyllä mua jäi kaiveleen se sun LENTOLUPAKIRJAS, kun kerran oikein itse LENSIT". En taaskaan vastannut mitään, vaan ignoorasin noi höpötykset. Mutta nyt ilmeisesti (en ole ihan varma) tuo työkaveri syyttää mm. mua siitä, että en puhu hänelle ja hänet on jätetty ylipäätään yksin työyhteisössä. Totta kyllä on, että en ota häneen aktiivisesti kontaktia, koska sieltä voi tulla takaisin vaikka ihan mitä tahansa piruilua.
Kommentit (36)
Voi luoja. Meilläkin oli tällainen nainen, kun hänet laitettiin seinää vasten (syystä) alkoi itkeä tihruttaa ja avautui kuinka edellisessäkin työpaikassa häntä kiusattiin.
Toisessa paikassa oli myös samanlainen tapaus kuin sinulla: kaikki kutsuttiin koolle mutta syytä ei kerrottu etukäteen. Sitten kerrottiin kuinka on paljastunut kuinka kaikki kiusaavat tätä yhtä. Voiko olla loukkaavampaa, jos et oikeasti ole tehnyt mitään? Vaadi, että teitä myös kuullaan ja aidosti!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap kiittää kaikkia kaikkia tsempaavien viestien kirjoittajia :) Olen tosiaan kirjottanut ylös näitä juttuja, joista minulla on itse ensi käden tietoa (kuten tuo lampaaksi haukkuminen), lisäksi kirjoitin ylös myös niitä joita olen kuullut vaikka ei ensi käden tietoa. Esim. tiedän tuon tyypin itkettäneen viime kesällä harjoittelijaa, jonka vastaava ohjaaja hän oli. Harjoittelija oli kommetoinut, että ellei olisi saanut cv;n niin hyvän meriitin ja työkokemusta tuosta harjoittelusta, hän olisi lähtenyt heti ensimmäisen viikon jälkeen kun oli henkisesti niin paha olla ohjaajan kanssa. Toisaalta en tiedä, uskallanko mainita tuosta harjoittelijan itkettämisestä, ettei harjoittelija myöhemmin urallaan mahdollisesti tuohon tyyppiin törmätessään joudu vaikeuksiin.
Pieni pelko mulla on kyllä mielessä siitä, miten tuo huominen tapaaminen tulee menemään. Voin vain kuvitella kollegan tuhahtelut siitä, miten olemme "huumorintajuttomin työyhteisö ikinä", näin hän on kerran julkisesti sanonutkin. Kateuskortti ja savustuskortti lyödään pöytään todennäkäisesti myös. Huono homma on, että hän on melko kapean sektorin erityisasiantuntija ja esimiehemme arvostaa todella hänen ammatillista osaamistaan. Toisaalta koska työorganisaatiossamme yhteistyötä tarvitaan myös, vaikuttaa hänen persoonansa ja toimintatapansa siihen, ettei hän saa täyttä osaamistaan hyödynnettyä kun ihmiset eivät yksinkertaisesti jaksa olla hänen kanssaan.
Epäilen, että tuolla kollegalla on jossain määrin sosiaalisia taitoja, mutta hän haluaakin ehkä jotenkin (alitajuisesti?) provosoida ja luoda ristiriitoja. Hän on ulkoisestikin hyvin erilaisen näköinen, siis siten että on muokannut ulkonäköään aika herkästi huomiota herättävään suuntaan. Luulen, että hän pitää itseään selvästi älykkäämpänä kuin meitä muita, meitä hän ehkä pitää vähän naiiveina ja jees-tyyppeinä, onhan hän omien sanojensa mukaan "inhorealisti" joka sanoo totuuden muita mielistelemättä.
AP
Kirjoita ap ihmeessä huomenna miten keskustelu on mennyt, seuraan mielenkiinnolla!
Tsemppiä ap huomiseen! Jos ja kun työkaverisi alkaa suoltaa omaa versiotaan tapahtumista, silloin malta kielesi. Annan hänen puhua. Toivottavasti puhuu itsensä pussiin ja osoittaa käytöksellään ettei osaa kuunnella muita. Kun lopettaa, sitten vastaa syytöksiin, voit vaikka puhetulvan aikana nopeasti kirjata vastalauseet ylös. Ole sinä kuunteleva ja rauhallinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos aloittajan tarina pitää kutinsa, ei ole mitään pelättävää. Valittajan luonne lienee jo kaikkien tiedossa. Seuraavaksi häntä "kiusaa" työsuojelu, kun toteaa valitukset aiheettomiksi, tai esimies.
Kirjaa nuo kertomasi tilanteet paperille etukäteen ja allekirjoita. Ja esitä ne siinä palaverissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tältä ihmiseltä puuttuu nyt sosiaaliset taidot. Onhan lähipiirissä kiva välillä nälviä toista, mutta perään kuitenkin naureskella että "no ei kai, kunhan vitsiä heitin", mutta työpaikalle ei yleensä tollanen kuulu. Meillä kylläkin töissä on jopa pomon ja työntekijöiden välillä pientä nälvimistä, mutta perään molemmat osapuolet aina nauraa räkättää kunnolla, varsinkin jos on AIHEESEEN SOPIVA ja kekseliäs heitto, ja silloinkin varmistetaan että "ei vais, vitsiä vitsiä." Hyvä ilmapiiri siis meillä.
Mutta tuollainen satunnainen, mihinkään liittymätön "vitsin heitto" (tämä mokkapalajuttu) on tosi typerää.
Jotenkin toivon, että keskutelu kääntyy hyvin teidän puolellenne, ja tämä "hassu vitsiniekka" lähtee palaverista itku silmässä. Ei varmasti silloinkaan ymmärrä että on tehnyt mitään väärää, luulee vaan että häntä nyt kiusattiin. Jos ottaisi itseensä edes sen verran, että loppuisi ne nälvimiset.Huonona päivänä olisin itse varmasti sanonut älypäälle tarpeeksi kuunneltuani että "eikö sulle oo kukaan opettanut, että jos ei oo mitään hyvää sanottavaa, niin ei sanota sitten mitään."
Ärsyynnyin pelkästä mielikuvasta, kun luin ap:n aloituksen. Ärsyynnyin vielä ehkä enemmän, ku näin että 1 on alapeukuttanut. Onko alapeukuttajakin sellainen, joka saa sanoa mitä vaan kelle vaan, mutta itse ei kestä jos joku sanoo takaisin?
En ole samaa mieltä noista kahdesta ensimmäisestä lauseesta. Kuulostaa enemminkin siltä, että Ap:n työkaverilla nimenomaan on sosiaalisia taitoja - toisten nöyryyttämiseen ja kiusaamiseen. Sellaisiakin ihmisiä on, jotka nauttivat siitä, että pääsevät näpäyttämään jatkuvasti. Ap:n työyhteisö on ilmeisesti tähän asti ollut terve ja hyvähenkinen, niin työkaveri ei ole saanut ympärilleen vielä myötäilijöitä ja avustajia. Heikommassa työyhteisössä hän olisi voinut myrkyttää lisää ihmisiä ympärilleen, tämä on nähty. Tietenkin työkaveria ärsyttää kun näin ei ole käynyt, siksi itku pomolle. Nälviminen, edes hyväntahtoinen, ei ole ikinä kivaa. Ap, kerro rohkeasti pomolle kokemuksistasi ja kerro etukäteen muille työkavereillle että aiot olla rehellinen, niin hekin uskaltavat olla.
Luettuani tekstisi, aloin myös miettimään, josko kyseinen nälvijä vain nauttisi toisten kiusaamisesta, ei niinkään ettei vain ymmärtäisi mikä on sopivaa ja mikä sopimatonta. Samalla sivulla ollaan siis tuon ensimmäisen lauseeni kanssa, mutta tuo lähipiirissä vitsin heittäminen (oli ehkä väärin käyttää siinä yhteydessä sanaa "nälviminen") on mielestäni silti ok (miedosti, lyhyesti ja tiettyyn rajaan asti). Sisarusten kanssa esim. meillä on oma whatsapp-ryhmä, ja silloin tällöin joku heittää jotain pientä vitsiä toisesta. Toiset ei lähde mukaan herjan heittämiseen, vaan yhdessä nauretaan, ja herjan heittäjä yleensä kertoo jonkun kehun perään. Esim. Siskoni laittoi meemin ryhmään, jossa oli irvistävä apinavauva, ja tekstinä "hei sys, löysin sun kuvan * jostain paikasta *, ootko käyny parturissa?". Naurettiin kaikki, ja siskoni vielä lisäsi loppuun, että "kaunis olet siskoni, kunhan kettuilen ❤". Tulipas turhaa selitystä, mutta siinä esimerkki oman lähipiirin heittämästä herjasta, ja kuinka siihen reagoidaan. Veljekset kylläkin toisilleen heittää vähän "kovempaa läppää", mutta eipä niistäkään kukaan ole vielä nokkiinsa ottanut
Onpa hauskaa ja fiksua. Heh heh.
Sun ja sun siskon läpät ja pilkkaamiset on vaan niin paljon oikeampaa ja parempaa kuin muiden.
Eli saa sanoa mitä vaan, kun muistaa kertoa että se oli vitsi/ tai lisää kehun
Tule ap kertomaan, miten kävi ja millainen oli tunnelma. Veikkaisin hyytäväksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Saitteko asian selvitettyä, vai saiko kiusaaja kaikki uskomaan, että muut kiusaa ja hän on uhri :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tältä ihmiseltä puuttuu nyt sosiaaliset taidot. Onhan lähipiirissä kiva välillä nälviä toista, mutta perään kuitenkin naureskella että "no ei kai, kunhan vitsiä heitin", mutta työpaikalle ei yleensä tollanen kuulu. Meillä kylläkin töissä on jopa pomon ja työntekijöiden välillä pientä nälvimistä, mutta perään molemmat osapuolet aina nauraa räkättää kunnolla, varsinkin jos on AIHEESEEN SOPIVA ja kekseliäs heitto, ja silloinkin varmistetaan että "ei vais, vitsiä vitsiä." Hyvä ilmapiiri siis meillä.
Mutta tuollainen satunnainen, mihinkään liittymätön "vitsin heitto" (tämä mokkapalajuttu) on tosi typerää.
Jotenkin toivon, että keskutelu kääntyy hyvin teidän puolellenne, ja tämä "hassu vitsiniekka" lähtee palaverista itku silmässä. Ei varmasti silloinkaan ymmärrä että on tehnyt mitään väärää, luulee vaan että häntä nyt kiusattiin. Jos ottaisi itseensä edes sen verran, että loppuisi ne nälvimiset.Huonona päivänä olisin itse varmasti sanonut älypäälle tarpeeksi kuunneltuani että "eikö sulle oo kukaan opettanut, että jos ei oo mitään hyvää sanottavaa, niin ei sanota sitten mitään."
Ärsyynnyin pelkästä mielikuvasta, kun luin ap:n aloituksen. Ärsyynnyin vielä ehkä enemmän, ku näin että 1 on alapeukuttanut. Onko alapeukuttajakin sellainen, joka saa sanoa mitä vaan kelle vaan, mutta itse ei kestä jos joku sanoo takaisin?
En ole samaa mieltä noista kahdesta ensimmäisestä lauseesta. Kuulostaa enemminkin siltä, että Ap:n työkaverilla nimenomaan on sosiaalisia taitoja - toisten nöyryyttämiseen ja kiusaamiseen. Sellaisiakin ihmisiä on, jotka nauttivat siitä, että pääsevät näpäyttämään jatkuvasti. Ap:n työyhteisö on ilmeisesti tähän asti ollut terve ja hyvähenkinen, niin työkaveri ei ole saanut ympärilleen vielä myötäilijöitä ja avustajia. Heikommassa työyhteisössä hän olisi voinut myrkyttää lisää ihmisiä ympärilleen, tämä on nähty. Tietenkin työkaveria ärsyttää kun näin ei ole käynyt, siksi itku pomolle. Nälviminen, edes hyväntahtoinen, ei ole ikinä kivaa. Ap, kerro rohkeasti pomolle kokemuksistasi ja kerro etukäteen muille työkavereillle että aiot olla rehellinen, niin hekin uskaltavat olla.
Luettuani tekstisi, aloin myös miettimään, josko kyseinen nälvijä vain nauttisi toisten kiusaamisesta, ei niinkään ettei vain ymmärtäisi mikä on sopivaa ja mikä sopimatonta. Samalla sivulla ollaan siis tuon ensimmäisen lauseeni kanssa, mutta tuo lähipiirissä vitsin heittäminen (oli ehkä väärin käyttää siinä yhteydessä sanaa "nälviminen") on mielestäni silti ok (miedosti, lyhyesti ja tiettyyn rajaan asti). Sisarusten kanssa esim. meillä on oma whatsapp-ryhmä, ja silloin tällöin joku heittää jotain pientä vitsiä toisesta. Toiset ei lähde mukaan herjan heittämiseen, vaan yhdessä nauretaan, ja herjan heittäjä yleensä kertoo jonkun kehun perään. Esim. Siskoni laittoi meemin ryhmään, jossa oli irvistävä apinavauva, ja tekstinä "hei sys, löysin sun kuvan * jostain paikasta *, ootko käyny parturissa?". Naurettiin kaikki, ja siskoni vielä lisäsi loppuun, että "kaunis olet siskoni, kunhan kettuilen ❤". Tulipas turhaa selitystä, mutta siinä esimerkki oman lähipiirin heittämästä herjasta, ja kuinka siihen reagoidaan. Veljekset kylläkin toisilleen heittää vähän "kovempaa läppää", mutta eipä niistäkään kukaan ole vielä nokkiinsa ottanut
Onpa hauskaa ja fiksua. Heh heh.
Sun ja sun siskon läpät ja pilkkaamiset on vaan niin paljon oikeampaa ja parempaa kuin muiden.
Eli saa sanoa mitä vaan, kun muistaa kertoa että se oli vitsi/ tai lisää kehun
Sisarusten ja kaverusten läpät ja kuittailut on asia erikseen.
Työpaikalla ei voi vitsailla mitä sattuu, kaikkia ihmisiä ei voi tuntea niin hyvin. Mullekki on työpaikalla heitetty "ihan läpällä" todella loukkaavia asioita ja sellaista josta muistui mieleen tosi ikäviä asioita. Joo, oli tosi hauskaa läppää kun mulla oli monta päivää tosi paska fiilis niitten asioitten takia. Enkä kyllä aio alkaa kertoa elämäni huonoja hetkiä toisille vaan että saavat sitten juoruta selän takana niistä.
Mut tässä ap:n työkaveri on ollut todella asiaton, voisi hyvin verrata omalla työpaikallani minulle heitettyihin "vitseihin". On pari kertaa tullut mieleen että voisko ottaa yhteyttä esimieheen vai kehen, mut toisaalta tuntuis jotenkin hölmöltä mennä kertomaan vaikka mä oon loukkaantunut todella ja jopa harkinnut työpaikan vaihtoa välillä, mut yrittänyt parhaani mukaan pysyä omissa oloissani ettei noita tilanteita synny, koska minä tiedän että sitten sanon kyllä todella pahasti takaisin jos vielä useinkin loukataan, eiku sori, vitsaillaan. Ja tiedän että siitä sitten todella soppa syntyy joten yritän vaan pitää suuni kiinni, ja jättää ainakin pahimman tyypin omaan arvoonsa ja vältellä sitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap? Saitko monoa? Tule kertomaan jahka saat kasetin taas kasaan. Suomi on just sellanen paikka, että tän työpaikan molopään kaltaisia tuetaan jo pentuna kouluissa ym. Ne kiusatut vaan joutuu ottaan kaiken vastaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap, senkin kiusoittelija! Et jätä meitä roikkumaan näin jännittävään kohtaan!
Nyt ap et kuitenkaan sitten ala väittämään, että lapsilla olisi samanlainen tilanne: koulussa ulkopuolelle jätetty tai muuten kiusaamista kokeva olisi vain itse niin inhottava, että muut ignooraavat!
Miksi et yrittänyt ymmärtää tykaverisi ehkä vähän outoa huumoria? Kyllä se siinä mielessä vähän kiusaamista teiltä olikin, jos totta puhutaan. Olkoonkin, että hieman oudosti käyttäytyy.
Noi on niitä ronskeja tätejä.
Ja sitten pahoittaa mielensä kun heitä arvostelee - kyllä johto ymmärtää missä mennään.
Hyvä kumminkin kun pitävät sen palaverin. Täti varmaan luulee, että hän saa kaiken johdon tuen.
Pitäkää pää kylmänä älkääkö lähtekö samalle linjalle.
Voitte mainita, että työyhteisössä ei ollut aiemmin näitä ongelmia vaan ne tulivat ko tädin tultua taloon...