Mikseivät useat matalasti koulutetut tunnu ymmärtävän, että opiskelu oikeasti kehittää ihmistä monella tavalla?

Totta, maisteri ei ryöstä yksittäistä mummoa. Maisteri ryöstää monen mummon eläkevara ja elää yltäkylläistä elämää vailla omatuntoa.

Vierailija kirjoitti:

Mikseivät akateemisen loppututkinnon suorittaneet työttömät / paskaduunin tekijät tajua, että heidän kouluttautumisestaan on ollut vain haittaa (kuluja) yhteiskunnalle? Itseään voi sivistää omalla kustannuksella. Yhteiskunnan maksamasta koulutuksesta pitäisi yhteiskunnan saada takaisin vähintään se, mitä koulutukseen on satsattu.

Eiköhän se paskaduunin tekijäkin maksa veroja, joten ihan sama kai minkä koulun on käynyt ja tekeekö koulutustaan vastasvaa työtä, kun verot siitä paskaduunistakin maksetaan. Vai oisko parempi odotella työttömänä sen "oman" duunin löytymistä?

Naiset valtaavat opiskelupaikat, mutta johtotehtävissä onkin mies. Se mahdollisesti vähemmän koulutettu.

Näin ainakin tuttavani töissä jossa DI nainen on AMK-inssin alainen.

Mikä naisia vaivaa? Opettajia ja sh-hoitajia....

Sen olen huomannut, että moni matalasti koulutettu ei ymmärrä, miten joku voi nauttia opiskelusta, tai miksi joku haluaa opiskella ilman että siitä on heti jotain hyötyä.

Minä tein hoitovapaalla jonkin verran opintoja avoimessa yliopistossa. Minulle se oli henkireikä, kun arki oli pelkkää hiekkalaatikkoa ja soseruokailua ja vaipanvaihtoa. Opiskelemalla jaksoin olla kotona kaksi vuotta sekoamatta tylsyyteen.

Mutta esim. vanhempani eivät tätä ymmärtäneet, vaan pitivät opiskelua turhana, kun se ei merkinnyt minulle automaattisesti palkankorotusta tai jotain muuta konkreettista. Yritin selittää, että jos jossain vaiheessa haen uutta tuöpaikkaa, voi alan X perusopinnot tarkoittaa etulyöntiasemaa johonkuhun muuhun hakijaan verrattuna. Puhuin myös siitä, miten raskaksi koen kotiäitielämän ilman älyllistä haastetta. Ei mennyt perille millään.

Vierailija kirjoitti:

Ainoastaan rahaa tekeviä koulutuksia halutaan ylläpitää verovaaroin.

Älytöntä tosiaan, mummohan maksaa! Vai seinästäkö se tulee, en ole varma..

No jaa, toiset ovat kiinnostuneita tositeeveestä, toiset venäjän kielen opiskelusta.

Se kuilu on niin syvä että ei kannata piirtää rautalangasta...

Joiltakin korkeastikoulutetuilta kaikesta älykkyydestään huolimatta puuttuu luovuutta ja riskinottokykyä, jolloin kynttilä saattaa jäädä vakan alle. Yrittäjyys on yhdenlainen koulu sekin, sen tietää jokainen nollasta aloittanut yrittäjä.

- amk, yrittäjä

Omassa työssäni olen lastenhoitajana huomannut saavani työstä paljon enemmän tietoa lisäämällä. Olen suorittanut avoimen opintoja, käynyt täydennyskoulutuksia ja lukenut kaiken mahdollisen käsiin saamani ammattikirjallisuuden.

Olen kouluttautunut, mutta kaikkia ammattiryhmiä tarvitaan. Pidän kovasti työpaikkani venäläisistä ja virolaisista siivoojista, heidän kanssa saa mielenkiintoisimmat keskustelut aikaan. Miesproffat ovat tylsimpiä, pyörivät vain omien erikoisalueittensa ympärillä.

Ihminen voi kehittyä muutenkin kuin notkumalla yliopistossa. Esimerkiksi tutustumalla erilaisiin kulttuureihin.

Vierailija kirjoitti:

Opiskelu lisää aivoihin yhteyksiä. Pystyy paremmin loogiseen päättelyyn ja dementia tulee hitaammin.

Täytyy olla vähän yksinkertainen jos kuvittelee että vain ohjelmoidusti opiskellen noin kävisi. Oikeasti älykäs ihminen kouluttaa itse itseään koko ajan.

Ainakin oma kokemukseni opiskelusta oli se että suurin osa luennoista oli ajanhukkaa. Samat asiat olisi lukenut itse paljon nopeammin. Todella harva tietopuolinen asia on sellainen että ihminen tarvitsee toisen ihmisen sitä opettamaan. Huomattava osa kädentaidoistakin on helpommin opittavissa ohjekirjasta kuin toisen opettamana.

Opiskelu ei ainoastaan lisää tiedon määrää vaan myös kehittää aivoja ja ajattelukykyä.

Olen niin tyhmä, etten opi mitään vaan masennun turhasta yrittämisestä. En siis voi kehittyäkään.

Aika moni ajattelee tämän asian väärin päin. Se menee niin, että älykkäät ihmiset monesti hakeutuvat koulutukseen, koska haluavat parhaat mahdollisuudet hyödyntää fiksuuttaan työelämässä. Koulutus ei tee ihmisestä älykkäämpää, ei se niin toimi että kaikki ollaan syntyessä samalla viivalla ja sitten osa päättää hankkia korkean koulutuksen ja yhtäkkiä heistä kuoriutuu älyllisiä ja analyyttisiä ihmisiä siellä oppilaitoksen sisällä. Koulutus on vain tietyn alan tiedon siirtämistä ihmiselle, joka kykenee ottamaan tiedon vastaan ja hyödyntämään sitä. Tässäkin on toki eroja, ulkoa opettelemalla voi päästä pitkälle mutta stoppi tulee sitten työelämässä ja uralla, kun ei kykene muodostamaan omia ajatuksia oppimansa pohjalta.

Mummonryöstäjä ei todennäköisesti ole maisteri, koska maisteriksi kouluttautunut ihminen on lähtökohtaisesti tehnyt järkevämpiä valintoja elämässään eikä ole koskaan nähnyt rikollisuutta vaihtoehtona. Sama tyyppi olisi tosin yhtä hyvin voinut olla menemättä yliopistoon ja pärjäisi ihan yhtä hyvin.

Vierailija kirjoitti:

Miksi muiden yhteiskunnan jäsenten pitää maksaa siitä, että se työtön humanisti halusi sivistää itseään? Yhteiskunnan kannalta parempi vaihtoehto olisi, että työtön humanisti olisi opiskellut vaikkapa amiksessa raksaduunariksi, paiskisi nyt töitä ja sivistäisi itseään avoimen yliopiston opinnoissa.

Teetkö sinä elämääsi koskevat päätökset aina yhteiskunnan hyvinvoinnin kannalta vai kenties oman hyvinnvointsi kannalta. Hohhoijaa