Mikseivät useat matalasti koulutetut tunnu ymmärtävän, että opiskelu oikeasti kehittää ihmistä monella tavalla?

Opiskelisin ilomielin jos olisi varaa, mutta kun ei...

Luulisi opiskelleen tajuavan, että enemmän vanhainkotien hallinnossa työskentelevät maisterit ryöväävät mummoja . Tosin ehkä kaljan tilalla on whisky

Vierailija kirjoitti:

Matalasti koulutetuilla on usein käsitys, että opiskelu on vain asioiden ulkoa opettelua. Ikään kuin ihminen ei kehittyisi opiskelemalla. Matalasti koulutetuilla on myös korotettu tarve tuoda joka välissä esille, ettei viisaus kasva opiskelemalla. Opiskelun hyöty nähdään vain työllistymisen ja palkkatason kautta. Sitten pilkataan jotain "työttömiä humanisteja", että koko opiskelu on muka mennyt hukkaan. Ainoastaan rahaa tekeviä koulutuksia halutaan ylläpitää verovaaroin.

Ajatusleikki lukijoille! Kuvittele mielessäsi kaljoitteleva ja mummoja ryöstelevä pikkurikollinen. Ajattelitko rikollisen olevan maisteri?

Niin no useastihan ne pitkää kakkua istuvat, veronkiertäjät ja muut talousrikolliset ovat korkeastikoulutettuja.

Opiskeluun kuluneen ajan voin käyttää järkevämmin itsensä kehittämiseen monella tavalla! Älä tuhlaa aikaa opiskeluun vaan elä!

Mikseivät akateemisen loppututkinnon suorittaneet työttömät / paskaduunin tekijät tajua, että heidän kouluttautumisestaan on ollut vain haittaa (kuluja) yhteiskunnalle? Itseään voi sivistää omalla kustannuksella. Yhteiskunnan maksamasta koulutuksesta pitäisi yhteiskunnan saada takaisin vähintään se, mitä koulutukseen on satsattu.

"Ajatusleikki lukijoille! Kuvittele mielessäsi kaljoitteleva ja mummoja ryöstelevä pikkurikollinen. Ajattelitko rikollisen olevan maisteri?"

Ajatusleikki lukijoille! Kuvittele mielessäsi niin yksinäinen ihminen että se kirjoittelee perjantai-iltana vauvapalstalle provoja. Ajattelitko hyypiön olevan ihan oikeasti maisteri?

Olen aina halunnut töihin pieneen kahvilaan, jonka tuotteita voin itse leipoa. En ole koskaan haaveillut akateemisesta urasta. Ei se kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö minulla olisi halua sivistää itseäni. Harrastan tähtitiedettä ja olen käynyt siihen liittyviä kursseja. Seuraan myös mm. mitä tieteessä tapahtuu.

Miksi muiden yhteiskunnan jäsenten pitää maksaa siitä, että se työtön humanisti halusi sivistää itseään? Yhteiskunnan kannalta parempi vaihtoehto olisi, että työtön humanisti olisi opiskellut vaikkapa amiksessa raksaduunariksi, paiskisi nyt töitä ja sivistäisi itseään avoimen yliopiston opinnoissa.

Mulla on tuplamaisterin paperit sekä aihe vapaalta että ylilaudalta.

Akateemisen koulutuksen läpikäyneenä tajuan että sivistys ei ole kiinni koulutuksesta vaan sen kaikista aspekteista. Tykkään tästä sanonnasta:

" A child educated only at school is an uneducated child" 

Suomessa ollaan liian fiksaantuneita koulunkäyntiin. Sivistys joka saadaan kotoa puuttuu suurimmalta osalta suomalaisia tätä nykyä ja siksi jäämme kansakuntana ulos maapallon menestyjien ryhmästä. Tieto ei ole taitoa ilman oikeanlaista tietoa.

Korkeasti koulutetuilla on usein käsitys, että vain opiskelu kehittää ihmistä. Ikään kuin ihminen ei kehittyisi kuin opiskelemalla. Korkeasti koulutetuilla on myös korotettu tarve tuoda joka välissä esille, että viisaus kasvaa vain opiskelemalla. 

Opiskelu lisää aivoihin yhteyksiä. Pystyy paremmin loogiseen päättelyyn ja dementia tulee hitaammin.

Vierailija kirjoitti:

Akateemisen koulutuksen läpikäyneenä tajuan että sivistys ei ole kiinni koulutuksesta vaan sen kaikista aspekteista. Tykkään tästä sanonnasta:

" A child educated only at school is an uneducated child" 

Suomessa ollaan liian fiksaantuneita koulunkäyntiin. Sivistys joka saadaan kotoa puuttuu suurimmalta osalta suomalaisia tätä nykyä ja siksi jäämme kansakuntana ulos maapallon menestyjien ryhmästä. Tieto ei ole taitoa ilman oikeanlaista tietoa.

Pointti tuossakin. Mutta eikö esimerkiksi yhtenäinen peruskoulu -josta osa haluaa raivoisasti eroon mm. liian tasapäistävänä myös osaltaan anna ja jaa sitä tai niitä tietoja ja taitoja, joita osa saa jo kotoaan, mutta ei suinkaan kaikki. - olsiko siis parempi, että ne jotka eivät näitä tietoja tai taitoja saa "jo" kodin vaikutuksesta eivät saisi niitä lainkaan, vai mistä heidän pitäisi ne saada. - Toki on ikävää, että yhä useammin koulu ja muut tahot joutuvat tai ovat joutuneet ottamaan itselleen roolin, joka aiemmin kuului ensi-sijaisesti juurikin perheille ja lapsen vanhemmille, sillä kouluilla saattaisi olla niin paljon muutakin annettavaa kuin ihan tavallismpien ja yksinkertaisiempienkin asioiden kouluminen ja neuvominen lapsille (ja varmaan osaksi myös lasten vanhemmille).

Kehitän vain penistäni, muu on turhaa!

Vierailija kirjoitti:

Matalasti koulutetuilla on usein käsitys, että opiskelu on vain asioiden ulkoa opettelua. Ikään kuin ihminen ei kehittyisi opiskelemalla. Matalasti koulutetuilla on myös korotettu tarve tuoda joka välissä esille, ettei viisaus kasva opiskelemalla. Opiskelun hyöty nähdään vain työllistymisen ja palkkatason kautta. Sitten pilkataan jotain "työttömiä humanisteja", että koko opiskelu on muka mennyt hukkaan. Ainoastaan rahaa tekeviä koulutuksia halutaan ylläpitää verovaaroin.

Ajatusleikki lukijoille! Kuvittele mielessäsi kaljoitteleva ja mummoja ryöstelevä pikkurikollinen. Ajattelitko rikollisen olevan maisteri?

Totta, mutta ehkä se johtuu siitä, että silmät eivät vain ole vielä avautuneet. Vähän sama kuin osaisi erottaa hyvän viinin huonosta ilman, että on saanut maistaa hyviä viinejä.

Vierailija kirjoitti:

Matalasti koulutetuilla on usein käsitys, että opiskelu on vain asioiden ulkoa opettelua. Ikään kuin ihminen ei kehittyisi opiskelemalla. Matalasti koulutetuilla on myös korotettu tarve tuoda joka välissä esille, ettei viisaus kasva opiskelemalla. Opiskelun hyöty nähdään vain työllistymisen ja palkkatason kautta. Sitten pilkataan jotain "työttömiä humanisteja", että koko opiskelu on muka mennyt hukkaan. Ainoastaan rahaa tekeviä koulutuksia halutaan ylläpitää verovaaroin.

Ajatusleikki lukijoille! Kuvittele mielessäsi kaljoitteleva ja mummoja ryöstelevä pikkurikollinen. Ajattelitko rikollisen olevan maisteri?

Toivottavasti sinä et ole maisteri:D

Kaikki uusi kehittää. Kaikilta ei kuitenkaan tarvitse vaatia kehittymistä ja kehittymishaluisilta ei tarvitse vaatia kehittymättömyyshaluisuutta. Yhteiskunta on hyvä monimuotoisena, annetaan sen kukoistaa.

Miksi hyasinttiämpärit eivät tunnu ymmärtävän, ettei kaikkia kiinnosta niiden pröystäily ja tärkeily?

Minä ajattelen niin, että opiskelu, uuden oppiminen ja utelias elämänasenne on mahdollista yliopiston ulkopuolellakin ja ilman sertifikaatteja. Monenlaista asiallista tietoa on ihmisten ulottuvilla, ilman että oppimisesta syntyy sen suurempia virallisia todisteita. Toisaalta, mitä on kehittyminen? Miten ihminen voisi parhaiten kehittyä esim. nöyryydessä ja muiden ihmisten kunnioittamisessa? On iloinen asia, kun oppiminen tuottaa iloa ja/tai hyötyä itselle ja muille. Jokaisella ihmisellä kuitenkin on samanlainen ihmisarvo riippumatta siitä miten paljon hän on opiskellut, vai onko opiskellut ollenkaan.

Minun piti kirjoittaa tähän, mutta siitä tuli liian hyvä kirjoitus. Aionkin käyttää sitä tulevaisuudessa työnhaussa.