Lue keskustelun säännöt.
Pitäisikö jotenkin ilmaista deittikumppanilleen että on ns. köyhä?
03.09.2017 |
Olen tavannut ikäiseni kiinnostavan miehen, joka on hyvässä asemassa. Asuu kalliissa omistusasunnossa ja ajaa hienolla uudella autolla. Matkustelee paitsi työkseen myös vapaa-ajalla eivätkä harrastuksetkaan ole halvimmasta päästä (no, golfia ei).
Itse olen huonotuloinen duunari ja asun melko ahtaasti vuokralla, tosin kivalla alueella, en missään lähiössä. Minulla ei ole oikeastaan mitään omaisuutta tai esim. autoa... Ulkoisesti olen kuitenkin viehättävä, eikä tuo kädestä suuhun eläminen näy minusta päällepäin, sillä minulla on omat kikkani näyttää tasokkaalta.
Nyt mietityttää jatko, sillä mies tuntuu olevan minusta kovinkin kiinnostunut - mitä sitten jos asiasta tuleekin vakavampaa ja käy ilmi, että minulla ei ole varaa lähteä viettämään vaikkapa jotain pitkää viikonloppua Eurooppaan tai illastaa jossain fine dining -paikassa.
Näistä asioista ei olla millään lailla puhuttu, ei ole tarvinnut esittää mitään parempaa, sillä olemme käyneet vain kahvilla tai kävelyllä. (Olen maksanut itse juomani 😉).
Pelkän seksin perässä ei näytä olevan, koska on kolmen tapaamiskerran jälkeen tuskin hipaissut. Halattu on nähdessä ja lähtiessä.
Olen kerran dumpannut vastaavan miehen, koska tajusin ettemme ole samoilla leveleillä sosio-ekonomisesti.
Mielipiteitä?
Kommentit (33)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos mies ei maksa vaihda uuteen.
Tässähän se dilemma piileekin, on jotenkin vastenmielinen ajatus "maksattaa" miehellä mitään tässä vaiheessa ainakaan.
Tuntuu jotenkin tylyltä ajatus vaihtamisesta, koska hän on mukava ja miehenä kiinnostava.
ApMikset siis voi vain sanoa, että ei mennä tuohon ravintolaan tai matkakohteeseen, koska minulla ei ole varaa? Onko ainoat vaihtoehdot maksattaa miehellä tai vaihtaa miestä?
En haluaisi että nuo olisivat ainoat vaihtoehdot. Mutta olenko sitten miehen silmissä todella tylsä ihminen?
Ap
No eiväthän ne ole ainoat vaihtoehdot, jos vain reippaasti kerrot, miten asia on. Jos varallisuuden puute tekee sinusta miehen silmissä tylsän, niin eihän sille mitään voi. Et sinä voi näytellä rikkaampaa kuin olet. Tai no, voit, jos alat vinguttaa visaa ja nostelemaan pikavippejä oikein urakalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla on ollut vaan ja ainoastaan erittäin hyvätuloisia miehiä, itse olen pienipalkkainen nainen. Pienituloiset miehet eivät jostain syystä ole lähestyneet minua, erittäin hyvätuloiset uskaltavat.
Ja yhdellekään ei ole ollut ongelma maksaa myös minut reissuun yms. Enkä ole pyytänyt tai vihjaillut. En puhu köyhyydestäni, ellei se tule esille.
Miehet, joiden kanssa olen seurustellut ovat jälkeenpäin sanoneet, että ovat jo alussa arvanneet minun olevan pienituloinen. Ihan vaan jo sen vuoksi, etten mainostanut rahojani/matkustamista enkä udellut miehen tuloista mitään. Varakkaat naiset kuulema tunnistaa juuri siitä, että tuovat esille hankkimisiaan ja yrittävät jo melko alussa tietää kuinka paljon mies tienaa ja mitä omistaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö mies siis ole koskaan käynyt sinun luonasi? Ettekö juttele sellaisista asioista, joista mies voisi saada vinkkejä tulotasostasi. Esim oletko kertonut, millaisissa paikoissa olet matkustellut, miten usein käyt ulkona syömässä ja millaisissa paikoissa, tai puhunut, millaisessa asunnossa haluaisit asua, milloin viimeksi ostit puhelimen tms.
Emme ole käyneet toistemme kodeissa. Tiedän hänen kotiosoitteensa ja hän tietää missä asun ja olen sarkastisesti todennut kodistani jotain. Olen aikoinani matkustellut paljonkin, joten on ollut helppo todeta "joo, olen joskus käynyt" jostain maasta tai kaupungista. Ulkona syömisestä en ole maininnut, vain että olen kiinnostunut ruoanlaitosta ja ylipäätään ruoasta. Ja kuten mainitsin, näytän ihan tasokkaalta ulkoisesti. Puhelinkin on uusi, kyllähän köyhilläkin voi olla 😉
No aika alkuvaiheessa on kuitenkin vielä tuttavuutenne, jos ette ole toistenne luona käyneet ja matkustelustakaan ette ole puhuneet kuin etäisesti. Tai että olisi jotenkin iso juttu sanoa, että ei ollut varaa siihen kalliimpaan puhelimeen tai viime vuosina ei ole ollut mahdollisuutta matkustaa. Minä ainakin lörpöttelen tällaisia ihan helposti. Ei ole mikään salaisuus, että elän melko niukasti.
Heh, no tässä asiat etenevät melko hitaasti ihan käytännön syistä (paljon työmatkoja) ja olen itsekin hämmästynyt tämmöisestä vanhanaikaisesta "romanttisuudesta". Hän on hiukan varauksellinen ja se saa itsenikin toimimaan hitaammin. Mitään en ole kuitenkaan peitellyt ja on ollut helppo olla oma itsensä.
Ehkä häntä ei sitten kiinnosta tilipussini ja vaatimattomuuteni. Olen kuitenkin fiksu ja hauska enkä yhtään pöllömmän näköinenkään.
Ap
Lasikengät jalkaan vaan Tuhkimo. Ole oman elämäsi prinsessa Sofia tai prinssi Daniel.
Vaikutat ap jotenkin tosi symppikseltä! :) älä turhaan jätä miestä pelkän varakkuuden tähden. Jos ja kun jossain vaiheessa oma köyhyytesi tulee esiin, niin ei sitä kannata hävetä, muttei erityisesti korostaakaan. Voit todeta, että tulosi ovat aika pienet ja suoraan sanoa ettei sinulla ole nyt varaa tuohon, jos mies ehdottaa jotain kalliimpia aktiviteetteja. Eihän sitä tiedä minkä prinssin hänestä voit saada :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onhan niitä pariskuntia paljon, joissa mies tienaa reilusti enemmän. Miksei teistä voisi tulla yksi niistä? Jos mies on muuten ok, eikä häntä häiritse pienituloisuutesi, niin anna mennä vaan.
Mies. kirjoitti:
Kumppanin sosioekonomisen aseman pohtiminen on naismaista.
Onko "naismainen" sulle joku huonon synonyymi? Et ole ainakaan hetero.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miehiä ei naisen varallisuus kiinnosta pätkääkään. Voit ihan hyvin sopivan tilaisuuden tullen kertoa että sinulla ei ole varaa tuollaiseen, eiköhän mies sitten maksa sinunkin puolestasi. Eikä ole mitään syytä dumpata miestä varakkuuden vuoksi.
Puhu vain omasta puolestasi. Kyllä omille parisuhdekumppaneilleni on ollut merkitystä sillä, mikä olen koulutukseltani, mitä teen työkseni ja millainen sosioekonominen asemani yleisesti ottaen on.
Vierailija kirjoitti:
Mulla on ollut vaan ja ainoastaan erittäin hyvätuloisia miehiä, itse olen pienipalkkainen nainen. Pienituloiset miehet eivät jostain syystä ole lähestyneet minua, erittäin hyvätuloiset uskaltavat.
Ja yhdellekään ei ole ollut ongelma maksaa myös minut reissuun yms. Enkä ole pyytänyt tai vihjaillut. En puhu köyhyydestäni, ellei se tule esille.
Miehet, joiden kanssa olen seurustellut ovat jälkeenpäin sanoneet, että ovat jo alussa arvanneet minun olevan pienituloinen. Ihan vaan jo sen vuoksi, etten mainostanut rahojani/matkustamista enkä udellut miehen tuloista mitään. Varakkaat naiset kuulema tunnistaa juuri siitä, että tuovat esille hankkimisiaan ja yrittävät jo melko alussa tietää kuinka paljon mies tienaa ja mitä omistaa.
Oho, mikä väite. Olen itse varakas nainen. En ole kiinnostunut treffikumppanin varallisuudesta tai työstä. En ole koskaan edes kysynyt ammattia tai raha-asioista. Ei kiinnosta, kun en tarvitse muiden rahoja tai statusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mulla on ollut vaan ja ainoastaan erittäin hyvätuloisia miehiä, itse olen pienipalkkainen nainen. Pienituloiset miehet eivät jostain syystä ole lähestyneet minua, erittäin hyvätuloiset uskaltavat.
Ja yhdellekään ei ole ollut ongelma maksaa myös minut reissuun yms. Enkä ole pyytänyt tai vihjaillut. En puhu köyhyydestäni, ellei se tule esille.
Miehet, joiden kanssa olen seurustellut ovat jälkeenpäin sanoneet, että ovat jo alussa arvanneet minun olevan pienituloinen. Ihan vaan jo sen vuoksi, etten mainostanut rahojani/matkustamista enkä udellut miehen tuloista mitään. Varakkaat naiset kuulema tunnistaa juuri siitä, että tuovat esille hankkimisiaan ja yrittävät jo melko alussa tietää kuinka paljon mies tienaa ja mitä omistaa.
En voisi kuvitella matkustavani toisen rahoilla, en ainakaan jo seurustelusuhteessa, ehkä sitten jos olisi oltu jo vuosia naimisissa ja jaettu muutenkin talous. Jos mies maksaisi kaiken niin kokisin, että hän saa myös päättää matkalla ihan kaikesta. Kuitenkin onnistunut matka minusta edellyttää, että molempien toiveet otetaan huomioon.
Itse olen kyllä maksanut kerran miesystäväni lennot ja majoituksen, kun halusin kohteeseen joka häntä ei oikein kiinnostanut mutta minä halusin kokea sen juuri hänen kanssaan. "Käyttörahat' otettiin kuitenkin yhteisektä tililtä ja molemmat maksoivat omat henkilökohtaiset ostoksensa. Näin päin se oli minulle ok, mutta en tosiaan voisi itse kuvitella matkustavani miehen siiivellä. Mutta minähän vältän muutenkin kiitollisuudenvelkaan jäämistä viimeiseen asti.
Olen köyhä, mutta onnellinen , 2 lapsen äiti. Olen loistava keksimään ilmaisia tekemisiä.
Ex miesystävän kanssa kävimme joka sunnuntai piknikillä. Ruuat olivat hyvin edukkaita ja mies kuskasi ja toi yhden mukana, jos olimme fillareilla, viinin.
Talvella kävimme mm pulkkamäessä , mukana kaakaota jne.
Olimme paljon ulkona, ilmaiskonserteissa jne.
Soitti kerran, kun olimme jo eronneet, hän huomasi jälkikäteen vasta kuinka paljon olin käyttänyt aikaa tekemiseen.
Nyt kun on museokortti olemassa, sitä voi hyödyntää . Eväät ulkona maistuu käytännössä aina hyvältä, kun sää sen sallii.
Kerran mentiin purjehtimaan hänen tuttunsa veneellä, yhteensä oli ehkä 5 henkeä. Otin itse yhteyttä omistajaan ja tarjoiduin tuomaan perunasalaattia. Hän innostuikin tästä ja jokainen toi jotain. Menimme jollekin saarelle, mukana kertakäyttögrilli ja paistoimme makkaroita ja vaahtokarkkeja.
Kävin poimimassa mustikoita ja päivä oli täydellinen.
Mies tiesi taloudellisen tilanteen ja välillä hän ilmoitti, tai kysyi mentäiskö syömään ja samalla sanoi hän tarjoaa ja näin tehtiin,
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen köyhä, mutta onnellinen , 2 lapsen äiti. Olen loistava keksimään ilmaisia tekemisiä.
Ex miesystävän kanssa kävimme joka sunnuntai piknikillä. Ruuat olivat hyvin edukkaita ja mies kuskasi ja toi yhden mukana, jos olimme fillareilla, viinin.
Talvella kävimme mm pulkkamäessä , mukana kaakaota jne.
Olimme paljon ulkona, ilmaiskonserteissa jne.
Soitti kerran, kun olimme jo eronneet, hän huomasi jälkikäteen vasta kuinka paljon olin käyttänyt aikaa tekemiseen.
Nyt kun on museokortti olemassa, sitä voi hyödyntää . Eväät ulkona maistuu käytännössä aina hyvältä, kun sää sen sallii.
Kerran mentiin purjehtimaan hänen tuttunsa veneellä, yhteensä oli ehkä 5 henkeä. Otin itse yhteyttä omistajaan ja tarjoiduin tuomaan perunasalaattia. Hän innostuikin tästä ja jokainen toi jotain. Menimme jollekin saarelle, mukana kertakäyttögrilli ja paistoimme makkaroita ja vaahtokarkkeja.
Kävin poimimassa mustikoita ja päivä oli täydellinen.
Mies tiesi taloudellisen tilanteen ja välillä hän ilmoitti, tai kysyi mentäiskö syömään ja samalla sanoi hän tarjoaa ja näin tehtiin,
En tiedä, mutta tästä tuli jotenkin hyvä mieli.
No aika alkuvaiheessa on kuitenkin vielä tuttavuutenne, jos ette ole toistenne luona käyneet ja matkustelustakaan ette ole puhuneet kuin etäisesti. Tai että olisi jotenkin iso juttu sanoa, että ei ollut varaa siihen kalliimpaan puhelimeen tai viime vuosina ei ole ollut mahdollisuutta matkustaa. Minä ainakin lörpöttelen tällaisia ihan helposti. Ei ole mikään salaisuus, että elän melko niukasti.