Lue keskustelun säännöt.
Uusi työpaikka täynnä puheliaita tyhmyreitä
02.09.2017 |
Esimiehistä lähtien. Tyhjännaurajia ja kamalan kovaäänisiä. Merkonomeja, ekonomeja ja opiskelijoita täynnä.
Tuntuu, etten jaksa heitä. Kolme päivää olen ollut.... Vaikuttaako tuo kaupallinen koulutus? Itse ihan eri tiedekunnasta :( Väsyn siihen jatkuvaan puheeseen. Kahvitauolla tuntuu, että jokainen rakastaa omaa ääntään.
Kommentit (39)
No meillä on perehdytys kesken. Teen siellä eri työtä kuin muut.. Tai on minulla kollega, mutta hänkin on puhelias ja vie energiaani höpöttämällä kaikkea muuta, kun pitäisi keskittyä työhön.
Tauot venyvät tuolla noin 30min, enkä kehtaa lähteä kesken juttelun pois. Kyllä puolessa tunnissa saisi järkevän keskustelun.. Ruokailu on samaa hömpötystä. En ole löytänyt koko talosta (40hlö) yhtäkään kaltaistani.
Ei ole diagnoosia.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Esimiehistä lähtien. Tyhjännaurajia ja kamalan kovaäänisiä. Merkonomeja, ekonomeja ja opiskelijoita täynnä.
Tuntuu, etten jaksa heitä. Kolme päivää olen ollut.... Vaikuttaako tuo kaupallinen koulutus? Itse ihan eri tiedekunnasta :( Väsyn siihen jatkuvaan puheeseen. Kahvitauolla tuntuu, että jokainen rakastaa omaa ääntään.
Sinulla raukalla vain ei ole mitään älykästä sanottavaa.
Ap, ei ole mitään väärää tykätä pitkistä ja vakavista yhteiskunnallisista keskusteluista. Sen sijaan on sielun köyhyyttä kuvitella kaikkien pitävän niistä. Toiset tykkäävät pitää keskustelun tason kepeänä.
Kahvipöydän ääressä puhutut keskustelut eivät välttämättä kerro yhtään työntekijän varsinaisista taidoista, ne kertovat vain sen mistä hän haluaa puhua kun on tauon paikka työstä.
Onhan se ikävää ettei uudessa työpaikassasi ole saman henkisiä työkavereita, jolloin keskusteluun osallistuminen on hankalampaa. Tällöin pitää päättää haluaako joustaa vai pitää tauot omassa rauhassa.
Välistä tuntuu, että kouluikäiset käsittävät aikuisia paremmin käsitteen "olemme kaikki erilaisia".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huh huh, toivotaan että ei tarvitse lounastaa näiden kanssa.
No itseasiassa tarvitsee...
Ap
Vinkki: eväät. Kenenkään ei pitäisi joutua lounaalla kuuntelemaan turhanpäiväistä sössötystä.
Vierailija kirjoitti:
Eli edes keskustelupalstalla ei saisi kertoa miltä tuntuu?
Töissä sekä vauva.fi palstalla tulisi nätisti näytellä se tyytyväisen ihmisen osa?
En voi sille mitään, että tykkään pitkistä, järkevistä ja yhteiskunnallisista keskusteluista. Miksi kaikesta pitää vitsailla? Pelätäänkö konfliktia vai kasvojen menetystä?
Ap
Niin eli siis oliko sun tarkoitus tehdä siellä töitä vai menitkö sinne pitkien syvällisten keskustelujen toivossa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En nyt tiedä käsitättekö tahallanne väärin.
Siellä on noin 15min + 30min taukoja ja 45min-1h lounas. Eli aika pitkä aika tulee, vaikka jos laskee viikon tauot ja ruokailut yhteen minuutteina. Saati vuoden.
En haluaisi erakoitua, vaan oppia olemaan osa porukkaa. Se on vain hankalaa tällä luonteella.
Ap
Olet lapsellinen ja jonkinsortin fanaattinen puristi.
Työelämä on sitä, että rahoittaakseen muun mukavamman elämän, ihminen menee töihin, puree hammasta ja SOPEUTUU. Tunti elämästä päivässä, mitä se nyt on? Jos et osaa jutella kevyesti, istu hiljaa, nyökyttele ja hymyile. Ei se sen kummempaa ole.
Toki kaltaisesi pseudoälykkö ennättä masentua ja kyynistyä työpäivän aikana, koska aivokapasiteetti ei riitä erottamaan työminää siviiliminästä.
Edelleenkin, suosittelen lopareiden ottamista. Koet kollegasi vaikeiksi, mitähän luulet, että he ajattelevat sinusta murjottavasta möllistä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sano pomollesi mitä ajattelet. "Turpa kiinni, idiootti" toimii aina. Älä säilö vihaa sisälläsi! Sinullakin on oikeus ilmaista itseäsi.
Todella tyhmä ohje!
Parempi pitää tuollaiset mölyt mahassaan, jos meinaa pärjätä työssään.
Kyllähän sitä kaikkeen tottuu ja jos alkaa kristisoimaan toisten puheita, joutuu helposti silmätikuksi ja voi joutua työpaikkakiusaamisen kohteeksi - ja sitähän et ap varmasti halua...
26 jatkaa vielä: minusta olisi ainakin raskasta jos töissä pitäisi joka päivä töiden lisäksi jaksaa jotain syvällisiä keskusteluja maailman tilasta ja muuta paskaa. Ensisijaisesti haluan olla töissä rauhassa ja pitää tauot yksin vaikka av-palstaa selaillen. Jos on pakko jutella jonkun työkaverin kanssa, niin sitten mielellään jotain kevyttä ja turhaa, mutta ei luoja mitään muka-syvällistä "oikeaa" asiaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eipä sinusta saa sen fiksumpaa kuvaa, kun täällä arvostelet heidän kaupan alan tutkintoaan. :D
Vierailija kirjoitti:
Esimiehistä lähtien. Tyhjännaurajia ja kamalan kovaäänisiä. Merkonomeja, ekonomeja ja opiskelijoita täynnä.
No en osannut kuvitella, että tuohon tehtävään olisi valikoitunut tuollaiset ihmiset. On siis tarkkaa toimistotyötä..
En haluaisi heti alkuun jäädä ulkopuolelle ja eristäytyä..
Ap
Hmmm - mietityttää mikä työ voisi olla "tarkkaa toimistotyötä", jossa töissä on merkonomeja ja ekonomeja yms.
Kyseessä voisi olla ehkä jonkun lehden toimitus ja silloinhan sosiaalisuus on kyllä ainakin ihan paikallaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eli edes keskustelupalstalla ei saisi kertoa miltä tuntuu?
Töissä sekä vauva.fi palstalla tulisi nätisti näytellä se tyytyväisen ihmisen osa?
En voi sille mitään, että tykkään pitkistä, järkevistä ja yhteiskunnallisista keskusteluista. Miksi kaikesta pitää vitsailla? Pelätäänkö konfliktia vai kasvojen menetystä?
Ap
Ymmärrän sinua, minuakin työpaikalla joidenkin tyhjänpuhuminen nyppii.
Mutta tiedän ja moni muukin on kantapään kautta oppinut, että jotkut aiheet ovat hieman vaarallisia keskustelunaiheita silloin kun ei olla saman tasoisten keskustelijoiden ja suurinpiirtein samanlaisen kokemustaustan omaavien ihmisten kesken.
Politiikka ja monet yhteiskunnalliset ajankohtaiset asiat, uskonto ja uskomiseen liittyvät aiheet, raha ja kulutustottumukset sekä arvoihin liittyvät asiat ovat vaarallisia tuntemattomien tai ihmisten kanssa jotka tunnet vain pinnallisesti. Niistä syntyy helposti näkemyseroja, joskus vakaviakin ja myös riitoja, jotka jotkut ottavat niin henkilökohtaisesti, että ne alkavat vaikuttavaa työyhteisössä viihtyvyyteen ja työntekoon, joskus isommankin porukan osalta.
Aiheita, joista voi vapaasti puhua ja ja jotka ovat syvällisiä ja eivät vaarallisia on varsin vähän.
Minkälaisista syvällisemmistä keskusteluista sinä ap olisit työn tauoilla halukas keskustelemaan?
AP vaikuttaa vain noita muita huomattavasti älykkäämmältä ja sivistyneemmältä. Ei ihme että hän uupuu, jos kahvitaukokeskustelut ovat toisten päälle kilvan hölötettävää seiska-tason "analyysiä" ja se työntekokin toisarvoista hölötyksen rinnalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itselläni on paljon aspe-piirteitä, jotka ilmenee ajoittain junnaavana ja liiallisena puhumisena, joten minua ei kyllä sosiaalisuus ahdistaisi.
Päinvastoin, ihan kivaahan tuo puheliaisuus olisi, ettei tarvitsi itse pää kuumana miettiä, että mitähän tuonkin kanssa puhuisi.
Minusta kun hiljaa nököttäminen työkavereiden kanssa olisi enemmän kuin ahdistavaa.
Vierailija kirjoitti:
Esimiehistä lähtien. Tyhjännaurajia ja kamalan kovaäänisiä. Merkonomeja, ekonomeja ja opiskelijoita täynnä.
Tuntuu, etten jaksa heitä. Kolme päivää olen ollut.... Vaikuttaako tuo kaupallinen koulutus? Itse ihan eri tiedekunnasta :( Väsyn siihen jatkuvaan puheeseen. Kahvitauolla tuntuu, että jokainen rakastaa omaa ääntään.
Kahvitauko? Kuulostaa mukavalta. Ei kuulu meillä työpaikan kulttuuriin. Kahvit juodaan työpisteillä töitä tehdessä...
Kuulostaa siltä, että ap:lla ei ole aiempaa kokemusta työelämästä, varmaan aika suppeat verkostot ja tästä johtuen epärealistiset käsitykset työssä tapahtuvasta sosiaalisesta kanssakäymisestä. Mutta huoli pois, harjautuminen auttaa. Puolessa vuodessa opit talon tavoille, sietokyky kasvaa ja kenties tulet jossain vaiheessa itsekin samanlaiseksi, nyt halveksimaksesi turhanjauhajaksi.
Kokeilepa ottaa joskus vaikka Metron tai Iltasanoman tms kysymys/ristikkosivu kahvitauolle. Kymmentä kyssäriä yhdessä miettiessä saa vähän jotain aivojumppaa, mutta samalla saa bondailtua työkavereiden kanssa. Ja ristikosta kun tulostaa muutaman kopion, saa siinäkin yhdessä hieroa harmaita aivosolujaan.
Nää on meidän kahvitaukojen parasta antia. Kulttuuri oli olemassa jo taloon tullessani, ja koin näihin osallistumisen hyväksi tavaksi solahtaa joukkoon.
Vierailija kirjoitti:
Ensimmäisen maailman ongelmia. Kuvittelet olevasi ah niin kovin paljon älykkäämpi ja tuottavampi kuin toisilleen puhuvat kollegat, eiks ni? Mitäpä jos uutena tulokkaana nyt kattelisit menoa muutaman kuukauden, ja jos työpaikalla se, että ihmiset puhuvat, on sulle ongelma, niin kaikin mokomin irtisanoudu.
Oletko muuten nimeltäsi Iiris? Tiedoksesi, että kaikkien mielestä olet aikamoinen tekopyhä tosikko, joka kaiken lisäksi tekee työnsä hiiiittaaaaaaaaasti ja raskaiden huokailujen rytmittämänä.
Hitto mikä sattuma, meidän työpaikalla on Iiris joka on todella hidasliikkeinen ja huokailee raskaasti :D On kuitenkin ollut jo lähes 10 vuotta työpaikallamme, joten ei voi olla sama.
Rautalangasta väännettynä: on ihan hiton OUTOA ja tilanteeseen EPÄSOPIVAA aloittaa tutustuminen uudessa työpaikassa pitkällä, vakavalla ja pohdiskelevalla monologilla yhteiskunnallisesta aiheesta. Kevyt small talk on hyvä ja turvallinen taukokevennys.
Sinulle varmaan turvallisinta jättää politiikka ja uskonto kokonaan töistä pois, ellei työpaikkana ole puoluetoimisto, eduskunta tai kirkko. Sen verran tosikolta ja sosiaalisesti taitamattomalta vaikutat.
Ps. Olet varmaan trolli.