Lue keskustelun säännöt.
Mielipiteitänne lähes päivittäisistä Wilma-merkinnöistä?
31.08.2017 |
Lapseni koulussa on otettu käyttöön tapa, että lapsen päivästä merkitään jotain Wilmaan lähes päivittäin. Onko tämä kuinka yleistä ja mitä mieltä te, joilla toimitaan myös näin, olette tästä? Itse en ole ihan varma onko tämä hyvä ja tarpeellinen juttu vaan minusta lasten pitäisi antaa kasvaa rauhassa ilman jatkuvaa tarkkailua ja kaiken ylöskirjaamista. Voin kuvitella, että käytäntö saattaisi palvella sellaisissa tapauksissa, jossa lapsella on haasteita niin kehittymistä on luultavasti helpompi seurata noin. Myös tilanteessa, jossa on epäselvyyttä vaikkapa kiusaamisen tai perhetilanteen vuoksi, voi kirjaaminen toimia ettei asiat ole pelkän muistin varassa.
Meillä on oikeastaan poikkeuksetta pelkkiä hyvä-merkintöjä eli en kritisoi tätä siksi, vaan minusta vaan lastenkin pitäisi antaa kasvaa ja kehittyä rauhassa. Tuo käytäntö voi myös helposti leimata lasta ja asettaa turhia ennakko-oletuksia suuntaan jos toiseenkin. Ja vielä, onko tosiaan tarpeen kirjata ylös jos läksy on jäänyt puolivalmiiksi yhden ainoan kerran muutaman vuoden aikana, samoin kirjoitusvälineiden puuttuminen yhden kerran. Ymmärtäisin jos nuo toistuisivat useamman kerran tai olisi jatkuvaa, mutta että jokaikinen pienikin yksittäinen unohdus tai virhe kirjataan? Niin ja siis jos koulu sujuu hyvin, niin en kaipaa myöskään niitä hyvä-merkkejäkään. Jotenkin ahdistavaa tällainen vahtiminen, analysointi ja tosiaan ennenkaikkea kaiken ylöskirjaaminen. Kuka haluaisi pomon pitävän jatkuvasti kirjaa itsestään? Siis vaikkei olisi mitään ihmeellistä tai salattavaa. Toivoisin asiallisia vastauksia tästä aiheesta, kiitos.
Kommentit (54)
En jaksa edes käyttää koko wilmaa! Aivan älytöntä että kaikki vuorovaikutus käydään persoonattoman palvelun kautta! Otan kohta lapset pois koulusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olen ihan hyytynyt tähän isovelimeininkiin. En jaksa oikein edes lukea kaikkia viestejä. Haikeaa on, kun muistan millaista oma kouluaika oli, aika ennen kännyköitä. Jos tehki tuhmia, ope paiskasi luokasta käytävään ja se oli sillä selvä se asia. Vanhemmille soitettiin vain todella isoista jutuista tai jos lapselle tuli joku vamma.
Niinpä ja ihan kunnonkansalaisia suurimmasta osasta silti tuli/tulee! Ei ihminen jatkuvalla vahtimisella kasva onnelliseksi ja tasapainoiseksi vaan pahimmillaan varovaiseksi ja epävarmaksi, jopa neuroottiseksi ja ahdistuneeksi. Virheiden tekeminen kuuluu ihmisyyteen ja se pitää sallia kaikille, etenkin lapsille jotka vasta opettelevat asioita.
Samaa mieltä!
Ärsyttää kun jokaisesta pikkuasiasta tulee merkintä, kuin joku rikosrekisteri!
Lapsi yrittää parhaansa, eikä rettelöi koulussa, hyvä oppimaan ja todistus kiitettävä. Silti opettaja laittaa "xx unohtunut", "x puuttuu"... merkintöjä JOKA VIIKKO!
KOSKAAN ei ole positiivista merkintää! Ei yhdenyhtä, kaikki negatiivisia kolmen vuoden ajalta.
Onko muilla tällaista? En itse käsitä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Media on ollut viime vuodet pullollaan juttuja siitä, kuinka vanhemmat valittavat negatiivisista merkinnöistä ja miten pitäisi ottaa huomioon kaikki positiivinenkin ja lisätä plussien määrää. Jos tähän lähtee mukaan, sitten ärtyvät ap:n kaltaiset vanhemmat. Ope tekee aina väärin.
Opettajilla on eri linjoja ja tapoja. On sellaisiakin kuntia ja kouluja, joissa esimiehet ohjeistavat lisäämään positiivisten merkintöjen määrää ja ope yrittää sitten parhaansa niitä keksiä ja jaksaa laittaa.
Luokanope kai vielä jaksaa tuota tehdä, mutta itse aineenopena pidän ihan älyttömänä vaatimusta laittaa päivittäin kymmenittäin merkintöjä niiden pakollisten lisäksi. Voin opettaa sataa nuorta päivässä, enkä voi lähteä siitä, että kaikki saavat merkinnän. Kehu tulee laitettua hyvästä syystä: yleensä passiivinen oppilas viittaili, joku auttoi oma-aloitteisesti tai teki jotain hieman poikkeuksellisempaa kuin tavanomaisesti.
En jotenkin itsekään usko, että suurin osa huoltajista himoaa niitä merkintöjä. Muutenkin on niin outo ajatus, että merkinnät olisivat huoltajaa varten. Minun merkinnät ovat ensisijaisesti itseäni ja oppilasta varten, lisäksi ne ovat luokanvalvojaa ja oppilashuoltoryhmää varten, viimeiseksi ajattelen, että käytän Wilmaa vanhempien iloksi.
Vanhemmat ovat hyvin itsekeskeisiä ja kuvittelevat opettajan ajattelevan heitä merkintöjä laittaessaan. Sitten ihmetellään, miksi tällainen merkintä MINULLE. Esimerkkinä mainitsen tuntimerkinnän "kävi vessassa tunnin aikana". No varmaan äiti ihmettelee, että miksi minun pitää tämä tietää. No, ei se ole äidille, vaan muistiinpano siitä, missä kukakin oppilas on milloinkin vaikuttanut. Tällaisia merkintöjä voidaan tehdä esim. tilanteissa, joissa oppituntien aikan tavaraa häviää takkien taskuista tai epäillään, että nuuska vaihtaa vessassa omistajaa. Kun vessareissu on merkitty ylös, voidaan tarkistaa, ovatko jotkut sankarit esim. sopineet samanaikaisesta vessakäynnistä etukäteen jne.
En missään nimessä syyllistä opettajaa tai ketään muutakaan, pohdiskelin vaan. En ole tästä tosiaan mitenkään närkästynyt myöskään vaan ihmettelin joitakin merkintöjä ja niiden tiheää laittamista. Ja nuo laittamasi esimerkit on täysin ymmärrettäviä ja järkeviä. Mutta ehkä noita muita voisi laittaa harvemmin ja jotkut jättää kokonaan pois?
Ei ole opettajalla aikaa miettiä, kelle on laitettu harvakseltaan merkintöjä ja kelle ei.
T. se, jolla on pari sataa oppilasta. Tänäänkin eri nassuja 120
Mutta ei tässä ollut siitä edes kyse. Me vanhemmatko hankalia...uskokaa tai älkää, ei kaikki todellakaan ole vaan ovat ns. teidän "puolella" koska se on lapselle parasta. Osa meistä myös kykenee kyllä ymmärtämään työnne luonteen ja sen mukanaan tuomat haasteet ymmärtäen myös että oma lapsi on vain pieni osa isoa kokonaisuutta jne. Harmi tosiaan että tämä meni taas tällaiseksi vastakkainasetteluksi ja tarpeettoman ivallisiksi vastauksiksi vieläpä sieltä opettajakunnan puolelta.
Mulla on vasta esikoinen koulussa (kolmannella), hänellekin tulee lähinnä "hyvä" merkintöjä, ja minusta se on mukavaa. Olen ehkä vielä vähän innostunut koulusta ja toisaalta mun on helppo nopeasti vilkaista ne viestit töissä kahvitauolla - jos illalla odottaisi kasa viestejä selattavaksi niin en ehkä olisi niin onnistunut.
Vierailija kirjoitti:
En jaksa edes käyttää koko wilmaa! Aivan älytöntä että kaikki vuorovaikutus käydään persoonattoman palvelun kautta! Otan kohta lapset pois koulusta.
Persoonaton palvelu?
Ainakin meidän ope kirjoittelee hyvinkin omaan tyyliinsä Wilmaviestit ja ekaluokan ope lähetteli alkuunsa kirjeitä viikon kuulumisista. Omassa reissuvihossa 80-luvulla kai luki lähinnä "tiistaina luistimet". Nythän kaikille lähtee sama viesti yhdellä vaivalla ja ehtii kertoa luokan kuulumisia enemmän + ne henkilökohtaiset. Mieluummin mä niitä viestejä illalla luen ja vastaan rauhassa kuin että ope yrittäisi soittaa just kun olen liikenneruuhkassa kotimatkalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olen ihan hyytynyt tähän isovelimeininkiin. En jaksa oikein edes lukea kaikkia viestejä. Haikeaa on, kun muistan millaista oma kouluaika oli, aika ennen kännyköitä. Jos tehki tuhmia, ope paiskasi luokasta käytävään ja se oli sillä selvä se asia. Vanhemmille soitettiin vain todella isoista jutuista tai jos lapselle tuli joku vamma.
Niinpä ja ihan kunnonkansalaisia suurimmasta osasta silti tuli/tulee! Ei ihminen jatkuvalla vahtimisella kasva onnelliseksi ja tasapainoiseksi vaan pahimmillaan varovaiseksi ja epävarmaksi, jopa neuroottiseksi ja ahdistuneeksi. Virheiden tekeminen kuuluu ihmisyyteen ja se pitää sallia kaikille, etenkin lapsille jotka vasta opettelevat asioita.
Samaa mieltä!
Ärsyttää kun jokaisesta pikkuasiasta tulee merkintä, kuin joku rikosrekisteri!
Lapsi yrittää parhaansa, eikä rettelöi koulussa, hyvä oppimaan ja todistus kiitettävä. Silti opettaja laittaa "xx unohtunut", "x puuttuu"... merkintöjä JOKA VIIKKO!
KOSKAAN ei ole positiivista merkintää! Ei yhdenyhtä, kaikki negatiivisia kolmen vuoden ajalta.
Onko muilla tällaista? En itse käsitä?
Ei ole yleistä, että oppilaalla on unohduksia joka viikko. Toki joka luokalla on joku unohtelija, mutta yleisempää on, että unohduksia ei ole lainkaan tai pari vuodessa. Ei siis tarvitse laittaa merkintää kynän puuttumisesta kun se ei koskaan puutu.
Eräs näkökulma:
Mintulla unohtuu ensimmäisen kerran läksy, muuten hän on tunnollinen oppilas. Ope ei laita merkintää Wilmaan, koska se on ensimmäinen yks pieni unohdus ja niitä tuskin tulee lisää. Mintulle ope ei asiasta mainitse. Minttu on tietysti surullinen, kun näin pääsi käymään ja pelkää jo valmiiksi, miten kotona asiaan suhtaudutaan, kun vanhemmat näkevät Wilma-merkinnän. Lotta-kaverinkin kanssa asiaa pohditaan välitunnilla.
Minttu tulee kotiin ja pelkää äidin ja isän reaktiota. Hän ei kuitenkaan huomaa mitään erityistä reaktiota vanhemmiltaan. Koko illan Minttu on varuillaan ja käyttäytyy omituisesti. Äiti kysyy häneltä: "onko kaikki kunnossa?". "Ettekö huomanneet Wilma-merkintää?", Minttu kysyy. Äiti tarkistaa, että mitään merkintää ei ole ollut.
Seuraavana päivänä koulussa Lotta utelee, kuinka kotona meni. Minttu kertoo, että hän taitaakin olla open lellikkioppilas, koska Wilmassa ei ollut merkintää unohtuneesta läksystä. Jere kuulee tyttöjen keskustelun ja kertoo asiasta myös Jesselle. Pojat nälvivät Minttua ja haukkuvat open suosikiksi.
Pojat kertovat asiasta kotona vanhemmilleen. Seuraavana päivänä rehtori saa vihaisen puhelun Jessen isältä, jossa haukutaan opettaja maan rakoon, joka jakelee Wilma-merkintöjä pärstäkertoimen mukaan ja varsinkin suosii tyttöjä! Miten on mahdollista, että meidän pojan Wilma on täynnä unohdusmerkintöjä, mutta tytöt saavat unohduksensa anteeksi!
Rehtori muistuttaa opettajia ylimääräisessä välituntipalaverissa, että kaikki unohdukset on tärkeä merkata Wilmaan. Oli sitten kyseessä ensimmäinen tai kymmenes unohdus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin näitä Wilma-merkintöjä tehdäänkin yläkoulussa luokanvalvojia ja oppilashuoltoa varten. Miten muuten kukaan pysyisi kärryillä oppilaan kokonaistilanteesta? Jos esim. oppilaalla on useassa aineessa läksyt tekemättä ja myöhästymisiä niin sitten osataan näihin ongelmiin tarttua.
Nyt on pakko kysyä, että ettekö te muut muka koskaan pohdiskele ja keskustele asioista neutraalisti ja objektiivisuuteen pyrkien? Pallottele ajatuksia toisten kanssa tyyliin mitä mieltä olet/olisko hyvä tai huono juttu ymv.? Ainako teillä on joku tunne (v*tutus) tai "vihollinen" (eli vastapuoli, tässä tapauksessa opettajat) mukana? Ei kai sentään? Minä tosiaan pyrin ihan vaan neutraaliin keskusteluun aloituksellani, en syyttämään ketään saati v*tuuntuneena! Pohdiskelin myös yleisellä tasolla, en niin että "minä en halua" tai "meidän Pekalle ei saa laittaa merkintöjä" vaan yleisiä käytäntöjä joiden osana me ollaan. En minä ainakaan kuvittele että kaiken voi yksilöidä lapsikohtaisesti! Ei kai kukaan niin hölmö ole, että luulee sen olevan mahdollista monisatapäisessä joukossa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koko wilma johtuu siitä että kymmenisen vuotta sitten vanhemmat alkoivat vaatia että koulun ja kodin välillä pitäisi tiedon kulkea paremmin. Myös esim läksytietoja alkoivat vanhemmat penätä sähköpostitse. Wilma oli vastaus tähän: sieltä näkee miten päivä mennyt ja mitä läksynä. Nyt se ei sitten kelpaakaan
Uusi opetussuunnitelmakin velvoittaa opettajia pyrkimään ottamaan huoltajia enemmän mukaan, jopa koulutyön suunnitteluun! Tämä on ihan p*skaa, koska suurinta osaa vanhemmista ei todellakaan kiinnosta koulutyön suunnittelu ja mielipiteen muodostaminen siitä, opetetaanko järvien ekosysteemi nyt näin vai noin ja miten se arvioidaan. Kehotan kaikkia tympiintyneitä vanhempia avautumaan mediassa siitä, että teitä ei kiinnosta, ja olemaan opettajien puolella, koska me haluamme tehdä työmme rauhassa ja vaivata teitä vain sen verran kuin on tarvis. Nämä plussien kärkkyjät ja koulun ja kodin yhteistyöstä vaahtoajat ovat vähemmistö. Harmi vain, että heitä tuntuu olevan tiheästi päättäjissä, opetusministeriössä ja opetushallituksessa, kouluvirastoissa ja niissä, jotka aiheesta joka paikassa avautuvat.
T. Ope, joka haluaa vain hoitaa hommansa ja jättää vanhemmat rauhaan niin kauan kuin kaikki sujuu ok.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sijaisena olen huomannut, että tuntimerkinnät on myöskin sellaisia, joita erityisesti vanhemmat oppilaat haluavat. Eli jos ei tule mitään merkintöjä tulee palautetta oppilailta, että miksei ole laitettu sitä ja tätä kun kerran olisi ollut oppilaan mielestä pitänyt laittaa kun sekin ope aina laittaa.
Lisäksi esim. seurannan ja mahdollisten tukitoimien vuoksi on pakko tehdä merkintöjä, sillä ne toimivat tukena jos jossain vaiheessa tarvii puuttua oppilaan käytökseen tai antaa arvosanoja. Näin on todisteita, miksi esim käytöksestä tai unohtelusta johtuen arvosana on heikompi, tai jos käydään kehityskeskustelu vanhempien kanssa voidaan esittää konkreettista faktaa lapsen käytöksestä vanhemmalle. Lisäksi esim lastensuojelutilanteissa (kuten jatkuvat poissaolot tai häirintä) on pakko olla näyttöä Wilma- merkinnöillä.
Itse käytän Wilmaa uhkailuun :) Eli kaksi varoitusta ja sen jälkeen merkintä, toimii ihan hyvin yläasteikäisiltä. Samoin motivoi esim tehtävien teossa (jos teet nämä tehtävät ahkerasti tunnin aikana saat hyvä merkinnän)
Vierailija kirjoitti:
Eräs näkökulma:
Mintulla unohtuu ensimmäisen kerran läksy, muuten hän on tunnollinen oppilas. Ope ei laita merkintää Wilmaan, koska se on ensimmäinen yks pieni unohdus ja niitä tuskin tulee lisää. Mintulle ope ei asiasta mainitse. Minttu on tietysti surullinen, kun näin pääsi käymään ja pelkää jo valmiiksi, miten kotona asiaan suhtaudutaan, kun vanhemmat näkevät Wilma-merkinnän. Lotta-kaverinkin kanssa asiaa pohditaan välitunnilla.
Minttu tulee kotiin ja pelkää äidin ja isän reaktiota. Hän ei kuitenkaan huomaa mitään erityistä reaktiota vanhemmiltaan. Koko illan Minttu on varuillaan ja käyttäytyy omituisesti. Äiti kysyy häneltä: "onko kaikki kunnossa?". "Ettekö huomanneet Wilma-merkintää?", Minttu kysyy. Äiti tarkistaa, että mitään merkintää ei ole ollut.
Seuraavana päivänä koulussa Lotta utelee, kuinka kotona meni. Minttu kertoo, että hän taitaakin olla open lellikkioppilas, koska Wilmassa ei ollut merkintää unohtuneesta läksystä. Jere kuulee tyttöjen keskustelun ja kertoo asiasta myös Jesselle. Pojat nälvivät Minttua ja haukkuvat open suosikiksi.
Pojat kertovat asiasta kotona vanhemmilleen. Seuraavana päivänä rehtori saa vihaisen puhelun Jessen isältä, jossa haukutaan opettaja maan rakoon, joka jakelee Wilma-merkintöjä pärstäkertoimen mukaan ja varsinkin suosii tyttöjä! Miten on mahdollista, että meidän pojan Wilma on täynnä unohdusmerkintöjä, mutta tytöt saavat unohduksensa anteeksi!
Rehtori muistuttaa opettajia ylimääräisessä välituntipalaverissa, että kaikki unohdukset on tärkeä merkata Wilmaan. Oli sitten kyseessä ensimmäinen tai kymmenes unohdus.
Eihän noin pidäkään missään nimessä tehdä, ikinä! Kaikille on oltava ehdottomasti samat säännöt! Lähinnä voi pohtia käytäntöjä kuinka toimitaan. Ja varmaan nuo merkinnät ovat sitten hyvä ja perusteltu juttu erityisesti yläasteella että kokonaiskuva hahmottuu mutta entä alakoulun puolella? No, ehkä ne on eikä siinä sitten mitään, sopii myös minulle ja meidän "Pekalle" :-) Peace.
- ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minäkin olen aika väsynyt tähän. Juuri yläkouluikäisen lapseni rehtori eräässä tilaisuudessa ihmetteli, kuinka jotkut vanhemmat kokevat wilman väsyttäväksi ja heidän koulussaan seiskaluokkalaisilla (luojan kiitos omani on jo isompi) tulee käytäntö, jossa vanhemmat osallistuvat aktiivisesti lapsensa koulumenestyksen arvosteluun! Suuni varmaan loksahti auki... Itselläni ei ole älypuhelinta ja tarkistan läppäriltä wilman n. kerran vuorokaudessa, mutta poikkeustapauksissa tämä ei ole mahdollista. Koulun mukaan tuo tahti ei riitä mihinkään, jatkuvasti täytyisi päivystää. Koulun kunniaksi on sanottava, että he laittavat positiivisiakin merkintöjä, mutta en nyt oikeastaan tiedä, mitä koko tuntimerkintäjuttu palvelee. Jos oppilas on ollut aktiivinen, opettaja voi varmaan kehaista ihan saman tien ja jos on läksyt tekemättä, oppilas varmaan tajuaa tämän jo tunnillakin. Oletetaanko minun tervehtivän lastani illalla sanomalla, että sinullapa jäi matematiikan läksyt tekemättä, tosi innostavaa ja tarjoaa todellisen ahaa-elämyksen?
Omalla lapsellani on ollut joitain vaikeuksia ennen kaikkea motivaation kanssa ja voin sanoa, että ainoa keino, millä ongelmaa on käytännössä voinut hoitaa on se, että lapsi tajuaa olevansa itse vastuussa asioistaan. Mitä enemmän vanhempien oletetaan osallistuvan koulutyöhön, sitä vastahakoisemmaksi oppilas itse käy. Opettaja ja vanhemmat viestittelevät huolestuneina hänen asioistaan ja järjestävät palavereja, millä saisi hänet iloisesti tekemään tehtävänsä. Se mikä unohtuu on se oppi, että joskus on kohtuullisissa määrin tehtävä ikäviäkin asioita ja kun on ne tehnyt, on hyvä mieli siitä, että sainpa tehtyä. Koulumenestykseen vaikuttaa eniten se, mitä ihan itse saa aikaiseksi. Ei se ole mitään rakettitiedettä, jossa vanhempien ja opettajien on hiottava sähköisesti mitä ihmeellisimpiä strategioita.
Vierailija kirjoitti:
Koko wilma johtuu siitä että kymmenisen vuotta sitten vanhemmat alkoivat vaatia että koulun ja kodin välillä pitäisi tiedon kulkea paremmin. Myös esim läksytietoja alkoivat vanhemmat penätä sähköpostitse. Wilma oli vastaus tähän: sieltä näkee miten päivä mennyt ja mitä läksynä. Nyt se ei sitten kelpaakaan
Ei kelpaa? Kai useimmille sentään? Minusta ainakin on hyvä viestintäkanava. Lähinnä mietin teidänkin työtaakkaanne, että tuskin on niin paljon löysää aikaa että on harmi kun lisätään vielä tuo jatkuva merkitseminen kaiken muun päälle.
- ap
Siis eikö ne merkinnät ole arviointia varten? Eli jos on paljon niitä aktiivinen tunnilla-merkintöjä niin open on sitten helpompi arvioida numeroa todistukseen.
No ettepä näköjään tiedä ison lapsilauman ohjaamisesta mitään.
Vierailija kirjoitti:
Media on ollut viime vuodet pullollaan juttuja siitä, kuinka vanhemmat valittavat negatiivisista merkinnöistä ja miten pitäisi ottaa huomioon kaikki positiivinenkin ja lisätä plussien määrää. Jos tähän lähtee mukaan, sitten ärtyvät ap:n kaltaiset vanhemmat. Ope tekee aina väärin.
Opettajilla on eri linjoja ja tapoja. On sellaisiakin kuntia ja kouluja, joissa esimiehet ohjeistavat lisäämään positiivisten merkintöjen määrää ja ope yrittää sitten parhaansa niitä keksiä ja jaksaa laittaa.
Luokanope kai vielä jaksaa tuota tehdä, mutta itse aineenopena pidän ihan älyttömänä vaatimusta laittaa päivittäin kymmenittäin merkintöjä niiden pakollisten lisäksi. Voin opettaa sataa nuorta päivässä, enkä voi lähteä siitä, että kaikki saavat merkinnän. Kehu tulee laitettua hyvästä syystä: yleensä passiivinen oppilas viittaili, joku auttoi oma-aloitteisesti tai teki jotain hieman poikkeuksellisempaa kuin tavanomaisesti.
En jotenkin itsekään usko, että suurin osa huoltajista himoaa niitä merkintöjä. Muutenkin on niin outo ajatus, että merkinnät olisivat huoltajaa varten. Minun merkinnät ovat ensisijaisesti itseäni ja oppilasta varten, lisäksi ne ovat luokanvalvojaa ja oppilashuoltoryhmää varten, viimeiseksi ajattelen, että käytän Wilmaa vanhempien iloksi.
Vanhemmat ovat hyvin itsekeskeisiä ja kuvittelevat opettajan ajattelevan heitä merkintöjä laittaessaan. Sitten ihmetellään, miksi tällainen merkintä MINULLE. Esimerkkinä mainitsen tuntimerkinnän "kävi vessassa tunnin aikana". No varmaan äiti ihmettelee, että miksi minun pitää tämä tietää. No, ei se ole äidille, vaan muistiinpano siitä, missä kukakin oppilas on milloinkin vaikuttanut. Tällaisia merkintöjä voidaan tehdä esim. tilanteissa, joissa oppituntien aikan tavaraa häviää takkien taskuista tai epäillään, että nuuska vaihtaa vessassa omistajaa. Kun vessareissu on merkitty ylös, voidaan tarkistaa, ovatko jotkut sankarit esim. sopineet samanaikaisesta vessakäynnistä etukäteen jne.
Ja mitenkään ei ole mahdollista, että kaksi oppilasta sattumalta menevät samaan aikaan vessaan? Kyseessä on silloin päihteidenmyynnistä vessassa tai jos vaikka vanhempi poika ja tyttö sattuvat menemään samanaikaisesti vessaan, on siellä aivan varmasti harrastettu seksiä? Eli samanaikainen vessakäynti, oli sitten vaikka tunnetusti kahden huligaanin, tarkoittaa automaattisesti että nuuska vaihtaa omistajaa?
Vierailija kirjoitti:
Minua aina ihmetyttää tuo vanhempien valitus kun EKASTA unohduksesta tai myöhästymisestä tulee merkintä. Miten minä voin yli sadasta oppilaasta, joilla monta muutakin opea, muistaa/tietää oliko tämä myöhästyminen nyt Minnan eka vai viides? Siihen Wilmaanhan mä ne merkkaan, en millekään lapulle.
Ja niin kun joku jo kirjoitti, on tärkeää tietää onko oppilas ollut tunnilla vai poissa jos juuri sillä tunnilla tehty jotain tuhoa tms.
Minua ei haittaa pätkän vertaa, vaikka tulisi monta viestiä tai merkintää päivässä omille lapsilleni.
Et muista hyvien oppilaiden käytöstä mutta hieman villimmäy muistat kyllä ottaa aina silmätikuksi, eikö niin?
No meillä ainakin lasten kanssa riittää jutunjuurta ilman wilmamerkintöjäkin. Mutta tietysti jos teillä nämä on siihen tarkoitukseen, niin varmaan teidän on sitten tarpeellista tietää lapsenne joka pikku risaus joka ainoalta koulupäivältä.