Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mitkä ovat alaikäisen oikeudet (salassapitovelvollisuus)?
29.08.2017 |
Hei. Olen nyt siinä tilanteessa, että olen käynyt nuorisopsykiatrian poliklinikalla puolisen vuotta. Syön mielialalääkkeitä. Keskivaikea masennus. Olen viisitoista.
Olen luullut ja minulle on sanottu, että asioita mitä olen sanonut ei voida luovuttaa ilman lupaani muille kuin viranomaisille, jonka hyväksyn. Mutta nyt äitini on päättänyt saada kaikki puhumani asiat tietoonsa. Kuulemma hän tulee ne myös saamaan, eikä minulla ole oikeutta kieltää sitä.
Mitä ihmettä? En voi muuta kun itkeä, ensimmäinen kerta mun elämässä kun olen löytänyt ihmisen (= psykologi) jolle avautua, ja nyt minulle kerrotaankin että salassapitovelvollisuus ei koske minua.
En ole koskaan tuntenut itseäni näin petetyksi ja nöyryytetyksi. Luulin ihan totta että voin puhua luottamuksellisesti.
Onko siis laitonta luovuttaa tämän ikäisen tietoja vanhemmilleni ilman suostumustani? Olisin voinut suostuakkin, mutta kun minulta ei edes kysytä mitään. Olen myös painottanut että en tahdo että vanhemmilleni puhutaan asiasta.
Olisin tosi kiitollinen jos joku vastaisi nopeasti, tilanne on se että tulen hulluksi.
Kommentit (13)
jospa nyt olet yhteydessä siihen hoitavaan lääkäriisi ja juttelet hänen kanssaan ensin. Av ei ole se paikka josta saa ensimmäistäkään hyvää neuvoa miten toimia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos sinua hoitanut lääkäri, tai pskologi luovuttaa sinun hänelle kertomiasi asioita hän ei toimi oikein. Salassapito velvollisuuden tulisi estää häntä kertomasta hänelle uskomiasi asioita.
Vierailija kirjoitti:
Jos sinua hoitanut lääkäri, tai pskologi luovuttaa sinun hänelle kertomiasi asioita hän ei toimi oikein. Salassapito velvollisuuden tulisi estää häntä kertomasta hänelle uskomiasi asioita.
Ei estä. Alaikäisen vanhemmalla on lähtökohtaisesti oikeus tietää alaikäistä koskevista asioista. Yksinkertaistaen psykologi ei saa esimerkiksi kertoa, että olet nyt ihastunut luokkalaiseesi poikaan, mutta hänellä on oikeus ja velvollisuus kertoa lastensuojeluviranomaiselle, että olet tullut seksuaalisesti hyväksikäytetyksi. Lastensuojelusta tiedot puolestaan välittyvät aina vanhemmille, koska vanhemmilla on oikeus ja velvollisuus tietää, miten alaikäinen lapsi voi.
Vierailija kirjoitti:
Hei. Olen nyt siinä tilanteessa, että olen käynyt nuorisopsykiatrian poliklinikalla puolisen vuotta. Syön mielialalääkkeitä. Keskivaikea masennus. Olen viisitoista.
Olen luullut ja minulle on sanottu, että asioita mitä olen sanonut ei voida luovuttaa ilman lupaani muille kuin viranomaisille, jonka hyväksyn. Mutta nyt äitini on päättänyt saada kaikki puhumani asiat tietoonsa. Kuulemma hän tulee ne myös saamaan, eikä minulla ole oikeutta kieltää sitä.
Mitä ihmettä? En voi muuta kun itkeä, ensimmäinen kerta mun elämässä kun olen löytänyt ihmisen (= psykologi) jolle avautua, ja nyt minulle kerrotaankin että salassapitovelvollisuus ei koske minua.
En ole koskaan tuntenut itseäni näin petetyksi ja nöyryytetyksi. Luulin ihan totta että voin puhua luottamuksellisesti.Onko siis laitonta luovuttaa tämän ikäisen tietoja vanhemmilleni ilman suostumustani? Olisin voinut suostuakkin, mutta kun minulta ei edes kysytä mitään. Olen myös painottanut että en tahdo että vanhemmilleni puhutaan asiasta.
Olisin tosi kiitollinen jos joku vastaisi nopeasti, tilanne on se että tulen hulluksi.
Entä jos menisist äitisi kanssa yhdessä sinne psykologille ja yrittäisitte saada asiassa aikaan jonkinlaisen kompromissin? Tai psykologin kanssa yhdessä yrittäisitte vakuuttaa äitisi siitä, ettet ole valmis siihen, että hän saa tietää mistä asioista olet psykologin kanssa keskustellut.
Ei kai ne kuitenkaan luovuta tietoja pyytämättä, mikäli et nyt aivan itsetuhoinen ole.
Sieltähän se mielenterveysongemien syykin löytyy. Oma äiti joka ei kunnioita lastaan tai tämän rajoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Psykologi arvioi kehitystasosi ja sen perusteella päättää mitä vanhempien on syytä tietää. Yleensä 15 vuotiasta pidetään niin vanhana, että vanhemmille kerrotaan ilman suostumusta vain erityisen suurista huolenaiheista, esim itsetuhoisuudesta.
Psykologin kuuluisi tämä myös kertoa ensikäynnillä asiakkaalle.
Eli älä vielä panikoi!
Sinulla on oikeus kieltää tietojen luovutus äideillesi.
http://www.valvira.fi/terveydenhuolto/potilaan-asema-ja-oikeudet-oikeud…
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sieltähän se mielenterveysongemien syykin löytyy. Oma äiti joka ei kunnioita lastaan tai tämän rajoja.
Tai sitten niin huono suhde jostain syystä, ettei asioistaan kerro, ei tarpeeksi luottamusta. Minulla oli se, että äiti kertoi isälle aina kaiken. Vaikka liittyisivät gynekologisiin vaivoihin, se haittasi minua.
15-vuotias katsotaan yleisesti kyllin kypsäksi päättämään itse hoidostaan. Lääkäri ei luovuta tietoja sinusta kuin toiselle terveys- tai sosiaaliviranomaiselle, ja luovutus tapahtuu vain luvallasi tai jos se on esim. tilanteestasi johtuen (esim. itsemurhariski) välttämätöntä.
Huoltajallesi hän ei luovuta mitään tietoja ilman lupaasi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kannattaa nyt rauhassa miettiä, että ketä uskot tässä asiassa. Äitiäsi vai hoitavaa lääkäriä. Kovin kypsästi osaat miettiä asiaa, joten löydät kyllä varmasti oikeaakin tietoa asiasta. AV ei ole se paikka, josta kannattaa asiasta kauheasti kysellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yli kaksitoistavuotias voi kieltää hoitavaa henkilöä luovuttamasta itseään koskevia tietoja. Voit tehdä tämän poliklinikalle vaikka heti, soitat ja pyydät laittamaan tietoihisi merkinnän, että vanhemmillasi ei ole oikeutta tietoihisi ilman lupaasi.
Tosin lähtökohtaisesti heillä ei muutenkaan tätä oikeutta ole. Ainoastaan sellaiset asiat, jotka vaikuttavat sinun tai muiden ihmisten turvallisuuteen tai kuuluvat rikosoikeuden piiriin, eivät kuulu täysin salattaviksi. Syystä, että alaikäisen itsemurhayritykset, itsetuhoisuus tai seksuaalisen hyväksikäytön tai muun rikoksen kohteeksi joutuminen tai rikollinen toiminta (tämä riippuu vähän rikoksesta) kuuluvat asioihin, joista työntekijän on lakisääteinen velvollisuus ilmoittaa lastensuojeluun ja joskus myös suoraan poliisille.
Alue: Aihe vapaa
Harmittavaa. En tiedä, miten asia on omien vanhempien kohdalla, mutta eräs lapseni ystävä kävi psykiatrin puheilla säännöllisesti avaamassa erittäin kipeää häneen kohdistunutta rikosta. Psykiatrilla olikin oikeus antaa kaikki keskustelut tämän tytön asioita hoitavalle lastensuojeluviranomaiselle. Nyt tyttö "traumatisoitui" tästä asiasta. Ei olisi kertonut mitään jos olisi tiennyt näin käyvän.