Olen aina kuvitellut, että nykyisin joka perheessä on hyvä tasa-arvo ja

Sen sijaan tuntuisi vähän kummalta, jos mies ei illalla laittaisi tikkua ristiin, vaikka näkisi ympärillään olevan epäjärjestystä. (jota tulee kumman nopeasti lapsiperheessä) Kyllä meillä mies esim. päivällisen jälkeen voi oma-aloitteisesti siistiä keittiön, ja muutenkin järjestää jos huomaa tarvetta. Ja lapsia meillä ei lasketa kotitöihin kuuluviksi, eikä työssä käyminen muuta sitä faktaa, että mieheni on isä, ja lapsemme tarvitsevat hänen aktiivista läsnäoloaan ja aikaansa. Onneksi tästä ei tarvitse meillä ketään muistutella, mies on kekseliäs ja kärsivällinen leikkijä.

olen kotona päivät lasten kanssa. Katson että asiat menee tasa arvoisesti kun minä hoidan kodin ja lapset päivällä kun mies käy töissä. kun mies tulee työpäivän jälkeen töistä, en todellakaan ala vaatimaan häneltä kotitöitä. Lapsien hoitaminen on asia erikseen. Jos molemmat käytäisiin töissä, tietenkin vaatisin että iltaisin hoidettaisiin kotihommat puoliksi. Mutta nyt meilä mies tekee perheen hyvin voinnin eteen töistä. Ja minä pidän kodin kunnossa. Eriasia on nämä miehet jotka eivät ole lasten kanssa töiden jälkeen, mutta sitä en käsitä miksi miehen pitäisi sitten vielä kotikin siivota.

Jos kotiäiti vänkää, että miehen tulee tehdä puolet kotitöistä ja lastenhoidosta, voisi hänelle heittää vastakommentin, että ok, tee sinä puolet ansiotöistäni, ylitöistä ja palavereista ja maksa puolet perheen menoista niin asiasta voidaan keskustella.



Mutta toki jos molemmat töissä, niin kotiaskareet pitäisi jakautua molemmille.

Jos isä hoitaa ton työpuolen ja rahaa talouteen tekemällä töistä, ja äiti on kotiäitinä, nii tasapuolistahan on se , että äiti tekee työn kotona ja isä töissä. Lapset tietenkin hoidetaan yhessä, mutta lastenhoitohan ei lasketa kotitöiksi. Tietysti eriasia jos molemat vanhemmat käy töis.

Mutta todella omituista, ja kamalaakin, on se, että " minä hoidan kotityöt ja lapset" . Täh? Eikö mies osallistu lastenhoitoon mitenkään? Mikä ISÄ se semmoinen on olevinaan? Eikä pitkä ja/tai raskas työpäivä ole selitys...

Raukka raatoi töissä ja mä olin kotona lastenkaa. Aina töiden jälkeen nalkutin että vois ukkokin kotona siivota ja tehä kotitöitä, kunnes vaihdettiin puoleksi vuodeksi osia. Eli mies jäi kotiin lasten kaa ja mä kävin töissä. Ja huh huh. Mies sitten päätti kokeilla muutaman kerran miltä tuntuu se , että käyn töissä ja kotona oottaa kämppä kaaoksessa ja mies huutaa että siivoaisit ja tiskaisit. Muuttu kyllä käsitys touhusta ihan kokonaan. Nytten kuopuksen syntymän jälkeen olen ollu kotona taas lasten kaa, ja en kyllä tosiaankaan enää vaadi miestä kotitöitä töiden jälkeen tekemään. Lapset olllaan aina iltaisin hoidettu yhessä, mutta kotityöt teen jopa ihan mielellään nykyään itse.

Vierailija:

Raukka raatoi töissä ja mä olin kotona lastenkaa. Aina töiden jälkeen nalkutin että vois ukkokin kotona siivota ja tehä kotitöitä, kunnes vaihdettiin puoleksi vuodeksi osia. Eli mies jäi kotiin lasten kaa ja mä kävin töissä. Ja huh huh. Mies sitten päätti kokeilla muutaman kerran miltä tuntuu se , että käyn töissä ja kotona oottaa kämppä kaaoksessa ja mies huutaa että siivoaisit ja tiskaisit. Muuttu kyllä käsitys touhusta ihan kokonaan. Nytten kuopuksen syntymän jälkeen olen ollu kotona taas lasten kaa, ja en kyllä tosiaankaan enää vaadi miestä kotitöitä töiden jälkeen tekemään. Lapset olllaan aina iltaisin hoidettu yhessä, mutta kotityöt teen jopa ihan mielellään nykyään itse.

Olisihan se tietysti mukavaa vain viettää päivät auvoisasti lasten (tai monesti yhden lapsen) kanssa leikkien ja askarrellen, välillä piipahtaen vauvamuskarissa tai kavereiden kanssa kahvilla. Sitten illan tullen isä tulee töistä kotiin ja ryhtyy siivoamaan, jotta äiti pääsisi viettämään vapaa-aikaa...

Myönnän, kärjistin aika lailla, mutta näin jotkut lähipiirin äidit tuntuvat ajattelevan.

Meillä noita kotitöitä riittää kyllä sekä päivälle että illalle, jos porukkaa on kotona päivisin. Jos lasten kanssa ulkoilee ja tekee jotain kehittävää aika ajoin, vaikka lukee heille tai ohjaa palapelien tekemiseen tms., ja kuuntelee oikeasti mitä he sanovat, niin ei täällä kaikkea kotityötä saa työpäivän aikana hoidettua. Minä hoidan päivän mittaan sen, minkä pystyn, loput tehdään yhdessä illalla. Yleensä päivän mittaan saa juuri ne päivän ruoat tehtyä ja jonkun pienen muun projektin, vaikka pyykkiä tai yleisimuroinnin, sitten on illaksi keittiön täyskaaos ja tavaroiden järjestelyä ja pyykkien laittoa kaappeihin tms. Eli kyllä, mies tarttuu heti rättiin kun saa kravatin riisuttua - mutta samoinhan teen itsekin silloin, kun käyn töissä. Mielestäni äidin perhevapaa ei todellakaan ole syy isän vähentää kotitöihin osallistumistaan, samaa työtähän hän tekee kuin ennenkin, eli ihan yhtä kykenevä on tarttumaan siihen rättiin.



Koytityöt ehtisi varmaan tehdä, jos lapset katsoisivat telkkaa kaiket päivät, mutta mikäs järki siinä sitten olisi?

hei te kaikki parrakkaat " naiset" mikä siinä on niin vaikea ymmärtää että mies on mies ja nainen on nainen. molemmilla on eri työ ja eri tehtävät. mitä duunareita te luulette olevanne jääkää kotiin ja huolehtikaa lapsistanne ja mies käy töissä ja hoitakaa itse kotityöt.

verran yhteensä että päivät ihan oikeasti tuppaa kulumaan lasten kanssa olemiseen/ kerhoihin viemisiin/ harrastuksissa kuljettamisiin ym.

Ei paljon kotitöitä kerkeä tekemään, ruuan kuitenkin...

Mies on itsekkin ollut kotona lasten kanssa ja tietää ettei tän härdellin pyöritys ihan sormia napsauttamalla tapahdu.



Meillä tekee niitä kotihommia (siivousta, pyykinpesua) se joka ehtii/jaksaa. Onneksi mies on ihan näppärä tekemään niitäkin, mielummin toki heitän koko katraan esim. kauppaan sillä välin kun itse siivoan:)

Onneksi miehen työt on sellaiset että vapaapäiviäkin on ihan kiitettävästi (10/21).

Sellaisina viikkoina meillä kyllä saattaa vallita kaaos kun mies tekee yövuoroa ja minä pakenen lasten kanssa heti aamusta muualle että mies saa nukkua.

Musta on ainakin ihan luonnollista, että mies käy töissä ja minä hoidan kotityöt ja lapset. Kyllä mies kotiin tultuaan leikkii lasten kanssa mutta silloin koti on jo siisti ja kaikki kotityöt tehty eli hänen ei tarvitse edes miettiä joutuvansa tekemään kotona mitään. Kyllä musta olis kohtuutonta alkaa vaatimaan sellaista, kun hän kuitenkin tekee pitkiä päiviä töissä ja elättää perheensä. Enkä minä ainakaan nalkuta hänelle enkä kavereilleni. Jos on jotain erimielisyyksiä, niin sitten niistä keskustellaan. Ei ne varmasti puhumatta selviä. Eikä myöskään nalkuttamalla :)

MUTTA, en käy töissä joten siksi hoidan lapset ja kodin. Mies tekee normaalia 40h viikossa ja joskus ylitöitä(viikonloppuja). Kyllä se lasten kanssa touhuaa, silloin kun on kotona.



Jos kävisin töissä, EN missään nimessä suvaitsisi moista sohvalla löhöilyä ja munien raapimista!

ihan kauniistikkin sanonut että jotain vois tehdä!! mutta ei mee jakeluun...mulla on kaks vaihtoehtoa pitää mieheni tai alkaa etsiä uutta jossa siinäkin on todennäköisesti joku vika...tosin en oo kyllä vielä luovuttanu miehen suhteen katotaan kauanko eletään tän sotkun keskellä meinaa kohta on hankalaa kävellä jo huoneesta toiseen..mut mitään en aijo enää yksin tehdä ja sillä siisti..