Unohdanko miehen ihan suosiolla vai tunnustanko tunteeni?

Olen ulkomaan komennuksella työni puolesta. Työryhmässämme on eräs mies, josta olen kovasti kiinnostunut. Viimeisen kuukauden aikana olemme olleet kahdestaan vastuussa melko isosta ja työläästä projektista. En ole koskaan hänen suhteensa tehnyt siirtoa. Juttelemme silloin tällöin Facebookissa ja pari kertaa kävimme oluella, mutta mitään romanttista ei ole tapahtunut. Tämän yhteistyön aikana kuitenkin olemme lähentyneet todella paljon, 8-9 h päivässä kahdestaan samassa toimistossa. :D
Viikonloppuna menimme työporukalla ulos illalliselle juhlimaan. Alkoholia kului paljon, ja moni meistä oli aika tukevassa humalassa. Itsekin. Illemmalla jäimme tämän miehen kanssa kaksistaan ja hiukan huuruissa päädyimme suutelemaan. Siitä lähdimme sitten hänen asunnolleen ja yksi asia johti toiseen, harrastimme seksiä.
Mies oli oma itsensä, aamulla joimme kahvit ja makoilimme, juteltiin muutama tunti. Eroamisen jälkeen hän laittoi viestiä että pääsinkö varmasti jo kotia, ja pitkin päivää hän laitteli muutamia viestejä kaikesta maan ja taivaan väliltä.
Nyt tunteeni vahvistuivat entisestään enkä voi olla miettimättä häntä. Komennukseni loppuu ensi viikonloppuna ja palaan Suomeen töihin takaisin. Toisaalta, olen saanut mahdollisuuden lisäkouluttautua alallamme nykyisessä kaupungissani (jopa sama rakennus). Koulutus alkaisi n. kk päästä, mutta en ole vielä ilmoittautunut siihen, koska en tiedä mitä haluan.
Minulla on hiukan epäilyksiä miehen suhteen, sillä hän ei oikeastaan koskaan tehnyt mitään siirtoa suhteeni. Toki olen huomannut pientä viatonta flirttiä, mutta sekin sellaista pientä. Muutoin välimme ovat olleet melko kaverilliset, heitetään paljon vitsiä, ja töiden jälkeen oluella kahdestaan nauramme monesti ratketaksemme. Tämä viikonloppu oli eka kerta kun mitään tapahtui hänen aloitteestaan, hän yhtäkkiä silitteli selkääni ja laittoi kätensä ympärilleni. Ja tietenkin se suudelma.
Muistan kun ryhdyimme hommiin joskus aamuyöllä, kysyin että onkohan tämä hyvä idea, koska olemme kollegoja. Hän vastasi että ei ole aiemmin tehnyt mitään suhteeni koska tietää että esimiehemme ei hyväksyisi työpaikkaromansseja, ja nyt sillä ei ole väliä, koska lähden viikon päästä. Lisäksi aamulla hän kertoi, että monet kollegamme ovat jo pitkän aikaa epäilleet meidän välillä olevan jotakin. Hän myös kysyi että kadunko viime iltaa, johon vastasin että en kadu. Tämän lisäksi hän sanoi ettei todellakaan osannut eilen kuvitella näin käyvän.
Nyt mietinkin, kannattaako minun tehdä miehen suhteen mitään, olinko hänelle pelkkä pano? Toisaalta hän viestittelee oma-aloitteisesti minulle, eikä mitään seksijuttuja, vaan normaaleja arkipäiväisiä asioita. Toisaalta minua epäilyttää, koska hän ei ollut ennen tuota iltaa oikein näyttänyt mitään romanttisia tunteita minua kohtaan... Hän ei ole kuitenkaan av:n sanoin "jännämies", vaan hiukan nörtähtävä, todella älykäs, tutkija ammatiltaan. Minusta tuntuu että olen ensimmäistä kertaa vuosiin oikeasti ihastunut, ja haluaisin nähdä kuinka tässä voisi käydä. Pelkään vain että satutan itseni tässä, en ihastu helposti ja tunteiden herääminen on harvinaista minulle. Kannattaako minun tehdä mitään siirtoa (ja jos kannattaa, miten?) vai jättää koko juttu sikseen ihan suosiolla?
Tilannetta ei myöskään auta se, että olen lähdössä Suomeen ihan pian, viikon päästä... Tokihan minulla olisi mahdollisuus palata tänne lisäkoulutukseen ja sen myötä jäädä tänne. En ole vielä päättänyt.

Auttakaa, AV-mammat! Luotan teihin.