Teinin elämä
Päivät lukiossa käyttäen kännykkää ja kannettavaa. Koulumatkat, yht.n.1h, tuijottaen kännykkää. Kotona läksyjen tekoa höystettynä kännykällö whatsupissa, telegramissa, stiimissä jne loikkien 2-3h kunnes iltapuuhien aika. Vielä ennen nukkumaan menoa kännykän räpläämistä.
Meidän perheessä on helvetilliset riidat näistä ruutumääristä, olen aivan yksin tämän hirvittävän ahdistukseni kanssa siitä miten julmetusti tuota ruutuaikaa tulee aivan joka ikinen päivä. Tänäänkin lukion ekalla oleva istunut huoneessaan pöytäkoneen, kannettavansa ja kännykkänsä kanssa klo09-18.45 ja lopetti sen "väkisin".
En tiedä mitä tehdä, miten toimia, en yksinkertaisesti hallitse tätä ollenkaan ja piste. Kai se on vain luovutettava ja annettava olla...
Kommentit (14)
Ruutuaika-termi on sooo last season. Tietysti teinien elämä on ruudulla. Deal with it.
Hyvin kirjoitettu, nro 1!
Meidän isovanhempia paheksuttiin, jos ne oli aina "nenä kiinni kirjassa". Täytyi lukea salaa,
Sitten paheksuttiin, kun tuijotettiin telkkaria illat läpeensä.
Ja totta, meihin ei saanut yhteyttä, kun lähdettiin:D
Minun teinini olisi ihan tietämätön kaikesta, jos ei olisi oppinut sitä valtavaa tietomääräänsä ruudun kautta. Paperikirjoissa on ihan vanhentunutta dataa. Älä ole niin niuho.
Minä viestin teinin kanssa paljon ruudun kautta, vaikka hän olisi viereisessä huoneessa. Ei siinä minun mielestäni ole mitään kauheaa.
Noin 100% keksinnöistä, jotka ihminen on ottanut nopeasti laajaan käyttöön, on aiheuttanut ongelmia sittemmin. Ruutuaika on ihan pätevä termi yhä, koska on viisasta olettaa, että yletön netin käyttö tulee aiheuttamaan ongelmia. En toki vielä tiedä, mitä, mutta uskon niin kuitenkin. Jostakin sellaisesta voisi olla kyse, että näytön tuijottaminen aiheuttaa fyysisesti jotakin, mitä emme vielä osaa huomioida. Ehkä myös yleiset kognitiiviset ja sosiaaliset kyvyt kaventuvat joidenkin yksittäisten kykyjen kehittymisen kustannuksella.
En rupea riitelemään aiheesta, mutta seuraan mielenkiinnolla.
Mua ahdistaa myös tämä ruutuilu. Kyllä mietin miten se vaikuttaa ihmissuhteisiin, että suurin osa yhteydenpidosta ei tapahdu kasvokkain. Mietin sen vaikutusta mielenterveyteen.
Monessa maassa jaksetaan aina valittaa tästä enemmän, kuin Suomessa, koska Suomessa sosiaalisuus ei koskaan ole ollut kovin yleistä verrattuna muihin maihin.
Minä, introvertti ihminen, olen niin onnellinen tästä kehityksestä. Minun introvertti lapseni on paljon enemmän omalla mukavuusalueellaan, kun hän kommunikoi muiden kanssa somen kautta. Jos somea ei olisi, hänen elämänsä olisi paljon ankeampaa.
Vierailija kirjoitti:
Noin 100% keksinnöistä, jotka ihminen on ottanut nopeasti laajaan käyttöön, on aiheuttanut ongelmia sittemmin. Ruutuaika on ihan pätevä termi yhä, koska on viisasta olettaa, että yletön netin käyttö tulee aiheuttamaan ongelmia. En toki vielä tiedä, mitä, mutta uskon niin kuitenkin. Jostakin sellaisesta voisi olla kyse, että näytön tuijottaminen aiheuttaa fyysisesti jotakin, mitä emme vielä osaa huomioida. Ehkä myös yleiset kognitiiviset ja sosiaaliset kyvyt kaventuvat joidenkin yksittäisten kykyjen kehittymisen kustannuksella.
En rupea riitelemään aiheesta, mutta seuraan mielenkiinnolla.
Joo, okei, kyvyt kapenee mutta niin muuttuu yhteiskuntakin. Enää ei tarvitse osata säilöä lihaa lihatiinulla tai kehrätä lankaa. Voihan sitä tietysti joku kriisitilanne tulla, jossa noita taitoja taas tarvittaisiin, mutta normioloissa pitää sopeutua tämänhetkiseen yhteiskuntaan, ja se nyt on aika pitkälle tietoyhteiskunta.
On muuten hassua, kun joskus 10 vuotta sitten puhuttiin vakavaan äänensävyyn joidenkin teinien nettiriippuvuudesta, ja pidettiin sitä yhtä pahana sairautena kuin alkoholismia. Nykyään kaikki ihmiset ovat silloisen määritelmän mukaan nettiriippuvaisia, ja silti olemme suht terveitä (?) ja yhteiskunta rullaa...Ihminen on aika sopeutuvainen olio.
Jos hoitaa koulunsa ja asiansa hyvin, niin en olisi huolissani.
Poimin avainsanat viestistäsi:
Vierailija kirjoitti:
Päivät lukiossa
Koulumatkat
Kotona läksyjen tekoa
ennen nukkumaan menoahelvetilliset riidat
hirvittävän ahdistuksenien yksinkertaisesti hallitse tätä ollenkaan ja piste. Kai se on vain luovutettava ja annettava olla...
Vertailun vuoksi: oma teinini viettää päivät kotona tai nykyisin laitoksessa, jonne on sijoitettu ongelmiensa takia. Lukiosta on turha edes haaveilla, koska peruskoulukin uhkaa jäädä kesken. Ei ole siellä juurikaan käynyt viimeiseen vuoteen. Olisin ikionnellinen, jos menisi kouluun ja hänellä olisi koulumatkoja, ihan sama räplääkö kännykkää matkalla. Läksyjä ei ole tehnyt ainakaan kahteen vuoteen, eikä todellakaan vietä iltojaan kotona, vaan hengaa epämääräisissä porukoissa. Nukkumaan meneminen vasta haasteellista onkin. Tilanne ei todellakaan ole ollut "hallinnassani" enää aikapäiviin.
Sun teinilläsi on asiat hyvin, turha kehittää "helvetillisiä riitoja" tai "hirvittävää ahdistusta" moisesta. Vaihtaisin osia milloin tahansa kanssasi.
Vierailija kirjoitti:
Poimin avainsanat viestistäsi:
Vierailija kirjoitti:
Päivät lukiossa
Koulumatkat
Kotona läksyjen tekoa
ennen nukkumaan menoahelvetilliset riidat
hirvittävän ahdistuksenien yksinkertaisesti hallitse tätä ollenkaan ja piste. Kai se on vain luovutettava ja annettava olla...
Vertailun vuoksi: oma teinini viettää päivät kotona tai nykyisin laitoksessa, jonne on sijoitettu ongelmiensa takia. Lukiosta on turha edes haaveilla, koska peruskoulukin uhkaa jäädä kesken. Ei ole siellä juurikaan käynyt viimeiseen vuoteen. Olisin ikionnellinen, jos menisi kouluun ja hänellä olisi koulumatkoja, ihan sama räplääkö kännykkää matkalla. Läksyjä ei ole tehnyt ainakaan kahteen vuoteen, eikä todellakaan vietä iltojaan kotona, vaan hengaa epämääräisissä porukoissa. Nukkumaan meneminen vasta haasteellista onkin. Tilanne ei todellakaan ole ollut "hallinnassani" enää aikapäiviin.
Sun teinilläsi on asiat hyvin, turha kehittää "helvetillisiä riitoja" tai "hirvittävää ahdistusta" moisesta. Vaihtaisin osia milloin tahansa kanssasi.
Mikä hänellä on?
On myös puhuttu siitä, miten ruutuaika-käsitettä ei pitäisi käyttää nuorten elämässä enää niin paheksuen. Nykynuorten elämä tapahtuu verkossa, halusimme tai emme. Jo järjestelmä ohjaa sähköiseen kanssakäymiseen. Myös nuorten yhteydenpitokanavat ovat pitkälti sähköisiä.
Asiassa on sekä huonot, mutta myös hyvät puolensa. Maailma on pienentynyt, koska kanssakäyminen ympäri maailmaa on mahdollista. Tämä mahdollistaa kielten oppimista, rohkaistumista puhua vieraita kieliä, rohkaistumista olla sosiaalisissa kontakteissa sähköisesti vaikka ympäri maailmaa. Toki ruutuaikaa tulee paljona se vie aikaa monesta asiasta. Edelleen voi ihan yhtä hyvin vaatia, että puhelin on kokonaan pois hallusta läksyaikaan ja silloin kun luetaan kokeisiin.
Hyvä on huomioida myös se, että nykynuoret ovat kotona aika paljon ja pitävät sähköisesti kavereihinsa yhteyttä. Tai pelaavat porukassa pleikkaa tms. y,pari maailmaa olevien pelikavereiden kanssa, mutta ovat silloinkin jonkun kotona ja "silmien alla". Toista oli ennen, eihän meitä kukaan saanut kiinni mistään, jos lähdettiin. Se mahdollisti myös monenlaista hölmöilyä, joka toivottavasti jää tältä uudelta sukupolvelta tekemättä. Ja jääkin osittain. Osoittaahan tutkimuksetkin, että nuorison juominen yms vähenee koko ajan.
Ennen oltiin telkkarin ääressä tai tavoittamattomissa pois kenenkään silmien alta. Nykyään maailma on sähköinen ja toimii niin. Jokaisella aikakaudella oma juttunsa ja aina nuoriso toimii vanhempiensa mielestä väärin ;)