Koska voi pyytää tuttavaa/kaveria facebookissa kaveriksi? :D
Kuinka monta kertaa on täytynyt jutella tai kuinka paljon viettää aikaa yhdessä, että voi pyytää kaveriksi? Entä onko teistä mukavaa kun joku pyytää teitä kaveriksi facebookissa, eli ilahdutteko vai onko se tungettelevaa?
Kommentit (6)
Vierailija kirjoitti:
Ilahdun, kun joku pyytää. Aina otan kaveriksi, jos tunnen henkilön jostain. Tuiki tuntemattomilta tulee välillä pyyntöjä, mutta ehkä luulevat toiseksi saman nimiseksi, joten en ota kaveriksi.
Itse harvoin teen aloitteen fb-kaveruudesta. Pari uutta työkaveria pitäisi pyytää.. en saa aikaiseksi. Me kaikki muut ollaan kavereita fb:ssa.
Minäkin harvoin pyydän ketään kaveriksi, koska jotenkin en kehtaa. Ajattelenko hölmösti kun pelkään että ihmiset kokevat sen tungettelevana, jos ei olla tosi usein muuten tekemisissä? Itse ilahdun jos joku pyytää kaveriksi.
T.ap
Mietin itse tarkkaan ketä pyydän. En henkilön takia vaan siksi etten kehtaa. Yleensä pyydän vain kun tiedän että voin pyytää eikä toinen häiriinny. Työkavereita en pyydä enkä henkilöitä joiden kanssa olen vain työn tms puolesta tekemisissä: kampaajani, huoltoaseman väki, kaupankassa, hoitajat, päiväkodin työntekijät yms
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ilahdun, kun joku pyytää. Aina otan kaveriksi, jos tunnen henkilön jostain. Tuiki tuntemattomilta tulee välillä pyyntöjä, mutta ehkä luulevat toiseksi saman nimiseksi, joten en ota kaveriksi.
Itse harvoin teen aloitteen fb-kaveruudesta. Pari uutta työkaveria pitäisi pyytää.. en saa aikaiseksi. Me kaikki muut ollaan kavereita fb:ssa.
Minäkin harvoin pyydän ketään kaveriksi, koska jotenkin en kehtaa. Ajattelenko hölmösti kun pelkään että ihmiset kokevat sen tungettelevana, jos ei olla tosi usein muuten tekemisissä? Itse ilahdun jos joku pyytää kaveriksi.
T.ap
Pyydä ja katso, mitä tapahtuu. Ainoastaan eräs sukulaiseni ja yksi vanha ystäväni eivät ole hyväksyneet kaveriksi. Tätä kautta selvisi, että kyseinen kaveri oli päättänyt muutenkin katkaista välimme. En tiedä edelleenkään miksi. Ilman fb:ta eläisin edelleenkin siinä uskossa, että olemme kavereita.
Työkontakteja voi hyvin pyytää, jos käyttää muutenkin fb:a työkontaktien ylläpidossa. Kaikkia entisiä opiskelukavereita voi pyytää. Harrastuskavereita, lapsen kavereiden vanhempia.. Naapureita en pyytäisi. Mutta jos on uusi tuttavuus, jonka kanssa synkkaa, tottakai voi pyytää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ilahdun, kun joku pyytää. Aina otan kaveriksi, jos tunnen henkilön jostain. Tuiki tuntemattomilta tulee välillä pyyntöjä, mutta ehkä luulevat toiseksi saman nimiseksi, joten en ota kaveriksi.
Itse harvoin teen aloitteen fb-kaveruudesta. Pari uutta työkaveria pitäisi pyytää.. en saa aikaiseksi. Me kaikki muut ollaan kavereita fb:ssa.
Minäkin harvoin pyydän ketään kaveriksi, koska jotenkin en kehtaa. Ajattelenko hölmösti kun pelkään että ihmiset kokevat sen tungettelevana, jos ei olla tosi usein muuten tekemisissä? Itse ilahdun jos joku pyytää kaveriksi.
T.ap
Pyydä ja katso, mitä tapahtuu. Ainoastaan eräs sukulaiseni ja yksi vanha ystäväni eivät ole hyväksyneet kaveriksi. Tätä kautta selvisi, että kyseinen kaveri oli päättänyt muutenkin katkaista välimme. En tiedä edelleenkään miksi. Ilman fb:ta eläisin edelleenkin siinä uskossa, että olemme kavereita.
Työkontakteja voi hyvin pyytää, jos käyttää muutenkin fb:a työkontaktien ylläpidossa. Kaikkia entisiä opiskelukavereita voi pyytää. Harrastuskavereita, lapsen kavereiden vanhempia.. Naapureita en pyytäisi. Mutta jos on uusi tuttavuus, jonka kanssa synkkaa, tottakai voi pyytää.
No työkavereita ajattelinkin, että kehtaanko pyytää. Kaikkien kanssa en ole tekemisissä edes joka viikko, mutta ovat jo "tuttuja" ja hyviä tyyppejä.
T.ap
Kai se on jokaisen oman arvion varassa. Itse en pyytäisi sellaista ihmistä, jonka kanssa en ole koskaan vaihtanut kuin pari sanaa tyyliin "hei" ja "kiitos", mutta sellaisenkin tapauksen tiedän.
Oltiin nimittäin yhden tuntemani kaverin kanssa pikkujouluissa, joissa hän näki ensimmäistä kertaa toisen, aika etäisesti tuntemani kaverin. Tämä eka tapaus keskittyi kännykkänsä tuijotteluun koko illan meidän muiden keskustellessa, mutta pois lähtiessä sai pyydettyä tätä toista jo suullisesti facebook-kaverikseen. Sitten sain kuulla viikon verran panikointia, kun tämä ei vielä lupauksestaan huolimatta ollut hyväksynyt kaveripyyntöä... Eivät tiettävästi sen jälkeenkään ole olleet tosielämässä yhteyksissä yhtään. Ilmeisesti riitti, kun sai uuden kännykän ruudulta tuijoteltavan.
Se jäi todella mieleeni.
Ilahdun, kun joku pyytää. Aina otan kaveriksi, jos tunnen henkilön jostain. Tuiki tuntemattomilta tulee välillä pyyntöjä, mutta ehkä luulevat toiseksi saman nimiseksi, joten en ota kaveriksi.
Itse harvoin teen aloitteen fb-kaveruudesta. Pari uutta työkaveria pitäisi pyytää.. en saa aikaiseksi. Me kaikki muut ollaan kavereita fb:ssa.