Tiedätkö perheitä joissa ei lueta satuja lapsille?

En, koska tämä on yksi asia monista, joka ei muissa perheissä kiinnosta minua pätkääkään. Lukekoot tai olkoot lukematta, ei se mulle kuulu. 

Meillä ei luettu. Johtuu nyt sitten varmaan siitä, ettei nuoriso ole mikään kirjallisuuden suurkuluttajia. Mutta silloin olin yleensä töissä, kun niitä olisi pitänyt lueskella ja päivällä kaiken tohinan keskellä lapset eivät todellakaan malttaneet kirjan lukemiseen keskittyä. Paljon katsoivat piirrettyjä telkkarista ja muuta kyllä. Heidän kanssaan myös puhuttiin paljon, joten sanavarasto oli yllättävänkin laaja, kun puheterapeutti testaili. Ärrävikaa hammasrautojen takia jouduttiin korjaamaan kahdella, ja kolmannella oli ässä hukassa jonkun tovin. En nyt usko, että näistä sen huonompia on tullut, vaikka meillä ei kirjoja niin hirveästi ole heille luettukaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä ei lueta. Luomme sadut itse käyttämällä mielikuvitusta, leikkimällä.

Leikki on tosiaan tärkeää, mutta olisi tärkeää myös lukea lapsille niitä kirjoja.

Miksi lapsille pitää luoda joku rinnakkaistodellisuus, miksi lapsille pitää valehdella, miksi lapsia pitää pelotella, miksi lapsille pitää lapsesta saakka luoda romattinen kuva elämästä?

eiköhän normaaliälyinen lapsi tajua että sadut eivät ole totta.

Eli voidaan todeta, että suurin osa naisista ei omaa normaalia älyä? Naisten odotukset parisuhteesta ja rakastumisesta ovat miehiä korkeammat johtuen näistä prinsessasaduista, joita heille lapsesta saakka kerrotaan, ja naisten lehtien suurin sisältö on se, että miten tämmöinen romanttinen rakkaus tunnistetaan ja saavutaan ja aikuisen naisen vielä aikuisenakin lukevat näitä satuja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onhan sitä uskonnollista lastenkirjallisuutta kirjastot pullollaan, jos pelkäätte jotain vääränlaisia aatteita. Ei tuo ole mikään perustelu sille että jätätte kehittämättä lapsenne aivoja.

Ehkä haluat antaa jotain vinkkejä? En itse ole huomannut uskonnollisen lastenkirjallisuuden osastoa, ihan sekaisin näyttävät olevan kaikenlaiset maailmankatsomukset kirjoissa. 

Kirjoitin muuten viestit 8 ja 19. Selvennykseksi. 

Meillä on minusta panostettu kirjallisuuteen ihan hyvin ja luulen, että keskivertoa enemmän. ? Ei ole esikoisenkaan lukutaito vielä itsenäistä lukemista mahdollistavaa, mutta äänikirjoja, joissa on muuten todella lahjakkaita lukijoita, kuuntelemme mielellämme itsekin, vaikka olemme aikuisia. 

Itse olen lukenut kaikkea laidasta laitaan, mutta hyvin paljon roskaa. Ja olen ylipäätään lukenut hyvin paljon. Ja vielä opiskellutkin kirjallisuutta. Ei ole ihan tuntematon alue siis. 

En voi antaa vinkkejä, kun itse välttelen noita uskonnollisia kirjoja parhaani mukaan. Paljon niitä on. Kirjaston henkilökunta varmasti mielellään auttaa niiden valitsemisessa.