Ero hyvästä suhteesta?

Elämä tuo ratkaisut näihin tilanteisiin ja valmista vastausta ei ole kellään.

Jos katsot tilannetta tuon eronneen miehen näkökulmasta, niin saattaa olla melkoinen kynnys alkaa uusperheleikkiin kolmen melko pienen lapsen kanssa.

Kekkonen kirjoitti:

Ihmettelen tässä ääneen tilannettani,

Olemme olleet vaimoni kanssa yhdessä yli 20 vuotta joista naimisissa 12. Ikää meillä on 40. Lapsiakin olemme saaneet kolme 3, 9 ja 11-vuotiaat. Vielä keväällä meillä oli kaikki hyvin, olimme onnellisia ja ystäväpiirimme pitääkin meitä unelmapariskuntana/-perheenä. Taloudellisesti molemmilla menee hyvin, emme juurikaan riitele, alkoholi, tms. ongelmia myöskään ei ole. lapsenhoito menee 50/50. Molemmat olemme myös hyväkuntoisia ja ns. katseenkestäviä. Teemme useamman lomamatkan vuodessa perheenä ja viikonloppuja vietämme kesämökillä. Elämämme on ollut kivaa ja hyvää.

Olemme molemmat olleet suhteessamme uskollisia, kunnes vaimolle alkoi noin vuosi sitten ilmetä poltavaa tarvetta omaan elämään ja uusiin kokemuksiin. Seksielämämme on ollut ns. Pirkkaseksiä ja tietysti intohimo on laantunut yhteisten vuosien myötä. läheisyyttä on kuitenkin ollut koko ajan. Kesälomalla minulle selvisi, että vaimollani on ollut suhde parin kuukauden ajan mieheen jonka hän tapasi keväällä. Tätä suhdetta hän ei pysty kuulemma lopettamaan ja olemmekin siirtyneet jonkun näköiseen tilaan, jossa vaimollani on kaksi suhdetta käynnissä. Toisessa suhteessa on minä ja perhe ja toisessa taas tämä uusi komea mies (jolla myös lapsia aikaisemmasta liitostaan). Tilanne on tietysti helvetillinen ja viime aikoina kaikki mitä teen on alkanut ärsyttämään vaimoani: tekstiviestit, samassa huoneessa oleminen, laittamani ruoka-annosten koko lapsille, yms. Onko kukaan koskaa ollut vastaavassa tilanteessa? Itse en kaikesta huolimatta haluaisi luovuttaa sillä rakastan vaimoani, mutta rakastan myös perhettäni.

Anna vaimosi mennä, koska ansaitset ja saat parempaa! Itse erosin reilu vuosi sitten (laimmennut, pitkä suhde ja muksut oli myös) ja löysin uuden rakkauden, jossa molemmat rakastaa ja kunnioittaa toisiaan. Näin vanhemmalla iällä (+40v) osaa arvostaa parisuhdetta jossa molemmat on täysillä mukana, avoimesti ja rehellisesti. Lapset selviää kyllä, ilman sen kummempia traumoja, täällä viikko-viikko systeemi ja hyvin toimii. Tsemppiä.

Av palstan sanoin...Jätä se sika.

Miten se suhde on mielestäsi hyvä, jos vaimo harrastaa seksiä toisen miehen kanssa, ilmeisesti toiveistasi huolimatta?

Aloittajalle sympatiat. Tällaiset tarinat tulevat jatkossa vaan yleistymään kun eroaminen ei ole enää sosiaalinen häpeä eikä myöskään aviorikos. Yhteiskunta takaa vielä elatuksen jos uuden miehen kanssa ei yhteiselämä sujukaan.

Vasta vähän aikaa sitten täällä itseni mukaan lukien neljä miestä vastaavassa tilanteessa. Ihmettelen vaan sitä kun miehiä syytetään aina pettämisestä, mutta näyttää siltä että naiset ovat jo menneet ohi.

Minä olin hieman samassa tilanteessa kuin sinä, tosin varmuutta pettämisestä en koskaan saanut sillä vaimo väitti loppuun asti ettei mitään vakavaa kenenkään kanssa sattunut. Vaistoni sanoi kuitenkin toista. Minäkään en halunnut uhrata perhettä ja jatkettiin yhteiselämää, mutta eroon se lopulta päättyi. Ei se vaimon minuun kohdistama halveksunta ja tyytymättömyys mihinkään ollut hävinnyt, mutta rakkaus kylläkin.

Tilanne on ikävä, mutta sanoisin että sinulla on ero edessä. Kannattaa alkaa varautua siihen jo nyt, asunto, lasten huoltajuus- ja tapaamisasiat, elatusmaksut, omaisuuden ositus jne. Ellet sitten halua jäädä avoimeen suhteeseen jossa teillä molemmilla voi olla perhe-elämän ohella muita kumppaneita.

Kekkonen kirjoitti:

Ihmettelen tässä ääneen tilannettani,

Olemme olleet vaimoni kanssa yhdessä yli 20 vuotta joista naimisissa 12. Ikää meillä on 40. Lapsiakin olemme saaneet kolme 3, 9 ja 11-vuotiaat. Vielä keväällä meillä oli kaikki hyvin, olimme onnellisia ja ystäväpiirimme pitääkin meitä unelmapariskuntana/-perheenä. Taloudellisesti molemmilla menee hyvin, emme juurikaan riitele, alkoholi, tms. ongelmia myöskään ei ole. lapsenhoito menee 50/50. Molemmat olemme myös hyväkuntoisia ja ns. katseenkestäviä. Teemme useamman lomamatkan vuodessa perheenä ja viikonloppuja vietämme kesämökillä. Elämämme on ollut kivaa ja hyvää.

Olemme molemmat olleet suhteessamme uskollisia, kunnes vaimolle alkoi noin vuosi sitten ilmetä poltavaa tarvetta omaan elämään ja uusiin kokemuksiin. Seksielämämme on ollut ns. Pirkkaseksiä ja tietysti intohimo on laantunut yhteisten vuosien myötä. läheisyyttä on kuitenkin ollut koko ajan. Kesälomalla minulle selvisi, että vaimollani on ollut suhde parin kuukauden ajan mieheen jonka hän tapasi keväällä. Tätä suhdetta hän ei pysty kuulemma lopettamaan ja olemmekin siirtyneet jonkun näköiseen tilaan, jossa vaimollani on kaksi suhdetta käynnissä. Toisessa suhteessa on minä ja perhe ja toisessa taas tämä uusi komea mies (jolla myös lapsia aikaisemmasta liitostaan). Tilanne on tietysti helvetillinen ja viime aikoina kaikki mitä teen on alkanut ärsyttämään vaimoani: tekstiviestit, samassa huoneessa oleminen, laittamani ruoka-annosten koko lapsille, yms. Onko kukaan koskaa ollut vastaavassa tilanteessa? Itse en kaikesta huolimatta haluaisi luovuttaa sillä rakastan vaimoani, mutta rakastan myös perhettäni.

Vaimosi tietää että et halua luovuttaa joten hän voi ottaa rusinat pullasta. Tee asia hänelle selväksi eli ero tai suhteen lopettaminen. Omasta kokemuksestani voin sen kertoa että oman vaimoni erolla uhkailu ja muu huono käytös (ei kuitenkaan suhdetta toiseen mieheen) loppui vasta kun ryhdistäydyin ja sanoin vuosien kärsivällisyyden jälkeen haluavani erota. Tämän jälkeen vaimon käytös muuttui täysin ja hän alkoikin rukoilla etten eroaisi hänestä olenkin mailman paras ja rakkain. Ei naisista ota aina selvää.

Suhteesi ei ole hyvä. Parempi otsikko olisi: ero pettävästä vaimosta. 

ÄLÄ jää tuohon parisuhteeseen. Nyt on homma siinä tilanteessa, että vaimo tekee nämä tyypilliset "toinen nai, toinen elättää"-temput. Hyvin tyypillistä nykyajan naiselta. Pistä akka pihalle, kyllä sinullakin on oikeus onneen. Ja kerrot lapsillesi totuuden: äiti petti, siksi meni poikki. Kysehän ei ole mistään "hyvästä parisuhteesta", vaan siitä, että sinä pelkäät jääväsi yksin. Pistä akka pihalle ja ota lapset itsellesi, ei tuo ole parisuhde, vaan olet ex-mies, joka on lapsenvahdin roolissa samaan aikaan, kun vaimo käy rilluttelemassa. Todennäköisesti maksat vielä koko lystin...

Ihmetyttää tämä, miten nykyajan parisuhteissa kohdellaan toisia ihmisiä. En yhtään ihmettele, että on lapsiperheissä ongelmia nykyään, kun pitää ihmisten leikkiä jotain cosmopolitania kokoajan... Surullista.

Mutta jätä se akka. Ja ota lapset. Sinä ja lapset ansaitsette parempaa. Mene salille, ole hyvä isä, ym, ym. Laita elämäsi kuntoon lapsillesi ja itsellesi, kyllä sen jälkeen varmasti löydät itsellesi kumppanin. Nyt roikut siinä vain sen vuoksi, että sinulla on huono itsetunto.  Ansaitset parempaa, kuin nykyinen tilanne, olet parempi, kuin vaimosi. Pistä poikki. Ei sinun tarvitse kunnioittaa häntä, jos hän ei kunnioita sinua.

Hei,

Tilanteesi on aivan hirveä... Kuulostaa että vaimollasi on neljänkympinkriisi ja paha sellainen. Yli 20 vuotta yhdessä ja lapset on toki perusta jota kannattaa vaalia, mutta ei ikuisesti. Itselläni oli vastaava tilanne muutama vuosi sitten ja ihastuin toiseen mieheen. Tämä kesti vajaan vuoden, kunnes tulin järkiini. Mieheni ei onneksi koskaan saanut asiasta tietää. Yht' äkkiä vain ymmärsin leijuhuumani keskellä että minulla oli liikaa menetettävää ja upea, ihana ja rakastava mies. Sinun tilanteesi on vaikeampi. Tsemppiä!