Jos eroaisit, tykkäisitkö, jos exäsi jatkaisi tiivistä kanssakäymistä vanhempiesi kanssa?

Eipä tuo haittaisi. Molemmat on jo kuopattu.

Niin kauan kyseessä ei ole väkivaltainen tai addikti ex, niin mitä se mulle kuuluisi. Itse asiassa mun isä on yhteydessä pariinkin mun ex-poikaystävään. On vähän kuin isä heille. Ei kuulu mulle millään tavalla. Kyllä hänestä mullekin vielä isää riittää.

Olen käynyt kahvilla ex-appivanhempien luona ja ex-anopin kanssa olen käynyt marjametsässä. Ei tämä yhteydenpito kuulu exälle eikä hänen uusille naisystäville.

Kyllä minun vanhemmat ovat lasteni äidin kanssa jatkuvasti tekemisissä, eikä asia erityisesti minua haittaa, lasten hyvinvointi edellähän tässä tietysti mennään. Ei sillä, olen minäkin exän kanssa ihan hyvissä väleissä. Tietysti johonkin vetäisin rajan, mutta eipä sellaista tilannetta ole tullut vastaan.

En todellakaan tykkäisi.

Jos on yhteisiä lapsia, niin silloin exän vanhempiin voi mun mielestä pitää yhteyttä normaaleissa rajoissa. En kyllä itse jaksaisi kaveerata exäni vanhempia, koska mulla on oikeitakin kavereita ja omaa sukua. Enkä mä kyllä tykkäisi, jos exä pitäis yhteyksiä mun vanhempiin - paitsi mahdollisten yhteisten lasten vuoksi. Voidaan olla kaikki väleissä ja käyttäytyä ystävällisesti. Mutta exät on exiä. Mitä niitä roikottaa elämässään? Kivoja ihmisiä mahtuu maailmaan muitakin.

Mun appivanhemmat ovat itse asiassa sellaisia, että yrittävät ja haluavat pitää yhteyttä lastensa nuoruuden exiin ja näiden vanhempiin. Toinen pitkäaikainen miniä ei tykkää tästä asetelmasta ja siinä suhteessa on melkein jo aviokriisiä tämän vuoksi pukannut. En ymmärrä miksi appivanhemmat haluaa tahallaan aiheuttaa turbulenssia oman lapsensa suhteeseen. Lapsetkin on tehty nykyisen kanssa ja exän kanssa erottu aikaa ennen nykyistä. Exälläkin oma perhe.

Mua itseäni tuo vastaava tilanne ei niinkään haittaa, vaikka en ymmärräkään tarvetta. Mutta mun puoliso ei tykännyt yhtään, kun kuuli parinkymmenen vuoden takaisen exänsä (jolla myös oma perhe tahollaan) vanhempia kutsutun kyläilemään appivanhempien luo. Erosivat parikymppisinä exän pettämisen vuoksi. Teinisuhde kyseessä. Vaikka ovat ok väleissä, niin ei mun puoliso halua exän perhettä mitenkään osaksi omaa elämäänsä. Ei ole mitään kenelläkään heitä vastaan, mutta toiset haluaa vaan jatkaa elämäänsä ilman exiä.

Mulla taas (eikä onneksi omilla vanhemmillani) ole koskaan ollut tarvetta bondailla exien tai näiden perheiden kanssa. On sosiaalista elämää muutenkin.

Oma exäni on paremmissa väleissä vanhempieni kanssa kuin minä. Matkailevat, kyläilevät... Ja paljon muutakin, en viitsi liian tunnistettavasti kirjoittaa.

Ja ei, tämä ei ole minulle ok.

Kun aikoinaan erosin, niin oli itsestäänselvyys pitää edelleen yllä yhteyttä ex-anoppiin ja -appeen, koska olivathan he lapsen isovanhempia. Sitten kun lapsi kasvoi isommaksi ja pystyi vierailemaan mummilassa yksin, yhteys vähitellen typistyi lapsen kautta lähetettyihin terveisiin ja lopulta kokonaan. En koskaan kokenut ex-anoppiani ihmiseksi, jonka kanssa haluaisin olla yhteydessä. Mutta niin kauan kuin kumpikaan osapuoli ei tuppaudu liikaa toisen elämään, niin minusta on vain positiivista, jos yhteys säilyy. Jos nykyisestä suhteestani eroaisin, niin ei minua haittaisi lainkaan, vaikka miesystäväni jatkaisi yhteydenpitoa vanhempiini.

Työkaverini kertoi mulle olevansa melkein päivittäin tekemisissä ex-appivanhempiensa kanssa ja hänen ex-miehensä uusine puolisoineen tapaa vanhempiaan tuskin koskaan. Ei kai tällainen mitään hirveän harvinaista ole?