Lapsen yrittämisestä/ lapsettomuudesta?! OV. kysymyksiä mammoille

Me käytiin Fertinovalla Helsingissä. Siellä oli tosi ihanaa henkilökuntaa. Pitivät hyvää huolta ja vastasivat kaikkiin kysymyksiin.

Kokeile jättää maito pois. Me yritettiin monta vuotta tuloksetta. Sit todettiin maitoallergia, vaikka sen perinteisiä oireita ei ollut. Jätin maidon pois ja seuraavasta kierrosta tulin heti raskaaksi.

Kannattaa muistaa ap että koeputkihedelmöitys ei tarkoita automaattisesti raskautta eli et voi ajatella että "yritetäänpä 12kk luomusti ja jos ei onnistu mennään koeputkihedelmöitykseen ja sillä tullaan automaattisesti raskaaksi". Onnistumisprosentti yhdellä hoitokierroksella on 30-40% eli vain noin 1/3 tulee raskaaksi ensimmäisellä hoitokierroksella. Hoitokierroksia voi tehdä noin 2-3 vuodessa (odottelu ja lääkitys ennen + jälkeen varsinaisen hoidon + kesä ja joulutauot hoitopaikassa vaikuttavat asiaan) joten hyvinkin saatat joutua odottamaan hoidossakin 1-2 vuotta ennen kuin raskaus alkaa. Viiden hoitokierroksen jälkeen toki 80% pariskunnista saavuttaa raskauden joka on tietenkin hyvä.

Ällöttävää harrastaa seksiä jotenkin aikataulun mukaan tai käskystä joka toinen päivä. Ihan järjetöntä. Muutenkin jättäkää ne lapset nyt ihmeessä hankkimatta ja nauttikaa elämästä.

Väkisinkin tulee epäuskoinen hymähdys, kun neljän kuukauden jälkeen puhutaan lapsettomuudesta.

T. Äiti, jonka raskaus alkoi 2,5 vuoden yrittämisen jälkeen.

En odottaisi vuotta vaan lähtisin hoitoihin heti. Nimittäin kaikki ei mene kuin strömsössä. Minullakin kesti 3v ja sinä aikana 7 keskenmenoa. Raskaudet eivät vain pysyneet kyydissä.

Eka lapsi kolmekymppisenä tuli ajatuksen voimalla ekalma yrityskierrolla. Toista aloittaessani olin 38v ja siitäpä sitten meni 3v (ja tässä kolmen vuoden aikana ne lukuisat km:t) ennenkuin onnistui. Eli vasta 3v yrityksen jälkee n sain toisen lapsen ja olin jo 41 v silloin.

Eli vaikka olet vielä 'nuori', niin se että tulet lapsettomuushoidolla (tai ilman) raskaaksi, ei takaa sitä että raskaus jatkuu. Seitsemän keskenmenoa ja kovat hormonihoidot olivat sietämätöntä aikaa, pettymystä ja surua ja ahdistusta.

Keskenmenoille ei koskaan löytynyt syytä. Viimeisin onnistui kun laajaan hormoniarsenaaliin lisättii hylkimisenestolääkitys.

Ps. Hormonien takia lihoin n. 15kg, joten sekään ei ole ihan kivaa ja kevyttä hommaa...

Hei, meillä aloitettiin hoidot julkisella puolella ovulaation induktoolla ja inseminaatioilla, ehkäisyä meillä ei ollut kolmeen vuoteen. Hoitoihin pääsimme nopeasti ja kaikki ovat olleet superystävällisiä ja hoito hyvää. Olimme skeptisiä "kevyemmän" hoidon suhteen koska yritystä oli takana jo niin pitkään. Kuitenkin kolmannella kierrolla tärppäsi ja pikkuista odotetaan syntyväksi.

Aina ei välttämättä kannata rynnätä suoraan ns rankimpiin hoitoihin. Ikää minulla 34v.

Mitä varten te nyt jo suunnittelette omin päin jatkoja, keskustelematta ammattilaisen kanssa ja ennen kuin jatkotutkimukset on tehty? Käsittääkseni yleensä tehdään vähintään tuo munatorvien aukiolotutkimus, jonka jälkeen lääkäri arvioi tapauskohtaisesti kannattaako yrittää inseminaatiota vai tehdäänkö suoraan IVF. Minusta jos edes harkitsette mennä yksityiselle kovalla rahalla, niin sitä paremmalla syyllä teillä on oikeus vaatia hoitavalta klinikalta ammattitaitoa ja neuvoja. Ilmeisesti olet jo käynyt privaatissa ensikäynnillä (?), mutta lääkäri ei ollut halukas keskustelemaan kanssanne vaihtoehdoista. Eihän tuollaisesta pidä missään tapauksessa maksaa. Etsi sellainen lääkäri, jolta saat luotettavia ja asiantuntevia neuvoja.

Induktiolla*

Meillä on nyt ilmeisesti tärpännyt, yk10. Ikää meillä 33-38 vuotta.

Ei kannata niin tuijotella sitä ovulaatioajankohtaa. Minulla ei ole ollut mitään _hormonaalista_ ehkäisyä 10 vuoteen. Käytännössä tunnistin siis ovulaatioajankohdan limoista, nipistyksistä ynnä muista merkeistä. Ja tätä siis 10 vuoden ajan. Väärässä olin, en ovuloinutkaan koskaan kp12-14 aikana, vaikka oli nippailut ja limat ja kaikki asiaankuuluva setti. Ovulaatio on tapahtunut kp8-10. Ja koska tallettelut kohdistettiin aina tuohon kp12-14 ajankohtaan, niin käytännössä se oli joka kerta jo myöhäistä!

Ovistikkujakin kokeilin, mutta ikinä en saanut niihin mitään, koska olisi pitänyt aloittaa testailut kp7 alkaen. Aloitin aina kp10.

Tämä siis meillä syynä.

Vierailija kirjoitti:

En odottaisi vuotta vaan lähtisin hoitoihin heti. Nimittäin kaikki ei mene kuin strömsössä. Minullakin kesti 3v ja sinä aikana 7 keskenmenoa. Raskaudet eivät vain pysyneet kyydissä.

Eka lapsi kolmekymppisenä tuli ajatuksen voimalla ekalma yrityskierrolla. Toista aloittaessani olin 38v ja siitäpä sitten meni 3v (ja tässä kolmen vuoden aikana ne lukuisat km:t) ennenkuin onnistui. Eli vasta 3v yrityksen jälkee n sain toisen lapsen ja olin jo 41 v silloin.

Eli vaikka olet vielä 'nuori', niin se että tulet lapsettomuushoidolla (tai ilman) raskaaksi, ei takaa sitä että raskaus jatkuu. Seitsemän keskenmenoa ja kovat hormonihoidot olivat sietämätöntä aikaa, pettymystä ja surua ja ahdistusta.

Keskenmenoille ei koskaan löytynyt syytä. Viimeisin onnistui kun laajaan hormoniarsenaaliin lisättii hylkimisenestolääkitys.

Ps. Hormonien takia lihoin n. 15kg, joten sekään ei ole ihan kivaa ja kevyttä hommaa...

Yksikään itseään kunnioittava lääkäri ei kyllä aloita hedelmöityshoitoja neljän kierron yrityksen jälkeen. Ei ne vaarattomia ole eikä niitä huvin vuoksi aloiteta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En odottaisi vuotta vaan lähtisin hoitoihin heti. Nimittäin kaikki ei mene kuin strömsössä. Minullakin kesti 3v ja sinä aikana 7 keskenmenoa. Raskaudet eivät vain pysyneet kyydissä.

Eka lapsi kolmekymppisenä tuli ajatuksen voimalla ekalma yrityskierrolla. Toista aloittaessani olin 38v ja siitäpä sitten meni 3v (ja tässä kolmen vuoden aikana ne lukuisat km:t) ennenkuin onnistui. Eli vasta 3v yrityksen jälkee n sain toisen lapsen ja olin jo 41 v silloin.

Eli vaikka olet vielä 'nuori', niin se että tulet lapsettomuushoidolla (tai ilman) raskaaksi, ei takaa sitä että raskaus jatkuu. Seitsemän keskenmenoa ja kovat hormonihoidot olivat sietämätöntä aikaa, pettymystä ja surua ja ahdistusta.

Keskenmenoille ei koskaan löytynyt syytä. Viimeisin onnistui kun laajaan hormoniarsenaaliin lisättii hylkimisenestolääkitys.

Ps. Hormonien takia lihoin n. 15kg, joten sekään ei ole ihan kivaa ja kevyttä hommaa...

Yksikään itseään kunnioittava lääkäri ei kyllä aloita hedelmöityshoitoja neljän kierron yrityksen jälkeen. Ei ne vaarattomia ole eikä niitä huvin vuoksi aloiteta.

Itsekin ihmettelen, että 4kk jälkeen ollaan jo miettimässä ivf:ää ja hormonihoitoja. Jos ap on lopettanut pilleritkin vasta tuolloin 4kk sitten, niin jo sinäkin voi mennä puoli vuotta kun keho pääsee taas täysin "luomutilaan".

31 ja 32

Eli nyt menty 4 kiertoa, mitään hormonaalista ehkäisyä ei ole ollut siis aikoihin.

Lääkäri sanoi että reilu 6-8 kiertoa yritystä ensin, ei siis 4 ja ensi vuoden alussa IVF jos ei onnistu. Tämän suositti sen takia, että olen 36v.

Mitä nämä lievemmät keinot ovat?

Lääkäri joka on todistetusti hyvä, sanoi että munasarjojen aukiolotutkimusta ei kannata tehdä koska vaatii leikkauksen. Hän suositteli IVF-hoitoa kaikista vaihtoehdoista ja tekee tätä päivätyökseen. Toivotaan tietty että mitään hoitoa ei tarvita. 

AP

Itse olin 35 kun aloitettiin. Meille tehtiin 6 kk kohdalla samat tutkimukset kuin teillekin, UÄ ja peruslabrat ja sperma-analyysi, näissä kaikki kunnossa. Julkiselta kehoitettiin odottamaan kunnes vuosi on täynnä ja ottamaan sitten yhteyttä munatorvien aukiolotutkimusta varten. Puhuttiin, että todennäköisesti yritetään ensin inseminaatiolla. Raskaus starttasi kuitenkin spontaanisti 9 kk yrityksen jälkeen ja hyvä niin.

Itse olin todella tyytyväinen julkisen puolen palveluun ja olisin ainakin käynnistänyt selvittelyt siellä. Ystävälläni on myös kaksi onnistunutta IVF-hoitoa julkisella takana. Toisaalta ystäväni oli minua nuorempi ja muistelen, että hoidot olisivat olleet pitkiä. En tiedä miten nopeasti asiat etenevät privaatissa, mutta etenkin jos haluaa vielä useamman lapsen niin se voisi puoltaa privaattia. Sinun iässäsi ei käsittääkseni ehdi saada enää kahta lasta julkisen puolen hoidolla (saa korjata jos olen väärässä).

Yksityisen ja julkisen ero on juuri tuo nopeus/hitaus ja se, että ruuhkien takia joutuu odottamaan, vaikka oma kierto olisi ns. käsillä ja otollinen. Ystäväni oli neljä vuotta julkisilla ennen kuin päädyttiin ivf:ään, koska kaikki helpommat keinot piti ensin käydä läpi. Lisäksi ivf:lläkin oli jonkinlainen katto, olikos se kaksi ivf:ää, koska ystäväni joutui vaihtamaan sitten yksityiseen.

Minulle tehtiin alkututkimusten jälkeen kaksi ivf:ää reilussa puolessa vuodessa ja raskaaksi tulin lopulta vuoden päästä ensimmäisestä lääkärikäynnistä. Meilläkin jätettiin aukiolotutkimus pois juuri siksi, että se veisi turhaa aikaa, vaatisi leikkauksen, olisi kallista ja loppujen lopuksi myös epävarmaa. Ap:n tilanteessa siirtyisin kyllä suoraan ivf:ään. Vaikka olisi mahdollista, että ap raskautuisi lievemmilläkin hoidoilla tai vaikkapa luomuna, jos vaan tarpeeksi kauan odottaa, niin olisi ikävää tuhlata aikaa siihen yritykseen vuositolkulla, jos ensimmäinen ivf voisi tuottaa tuloksen ja alkioita pakkaseen, jolloin toinen ja jopa kolmaskin lapsi olisivat vielä mahdollisia. Mutta loppupeleissähän se on ap:n ja hänen miehensä päätös, miten tässä haluavat edetä. Jos toiveena on vain pieni perhe eikä lapsettomuuskaan ole katastrofi, niin sitten maltilla hoitoihin.

Vierailija kirjoitti:

31 ja 32

Eli nyt menty 4 kiertoa, mitään hormonaalista ehkäisyä ei ole ollut siis aikoihin.

Lääkäri sanoi että reilu 6-8 kiertoa yritystä ensin, ei siis 4 ja ensi vuoden alussa IVF jos ei onnistu. Tämän suositti sen takia, että olen 36v.

Mitä nämä lievemmät keinot ovat?

Lääkäri joka on todistetusti hyvä, sanoi että munasarjojen aukiolotutkimusta ei kannata tehdä koska vaatii leikkauksen. Hän suositteli IVF-hoitoa kaikista vaihtoehdoista ja tekee tätä päivätyökseen. Toivotaan tietty että mitään hoitoa ei tarvita. 

AP

Ahaa, no sitten olin ymmärtänyt väärin. Minulle puhuttiin julkisella munajohtimien aukiolotutkimuksesta joka olisi ollut jonkinlainen röntgenissä tehtävä varjoainetutkimus, ei missään nimessä mikään leikkaus. En tiedä onko näissä paikkakuntakohtaisia eroja.

Meillä olisi 35-vuotiaana aloitettu inseminaatiolla jos olisi vuosi tullut täyteen, mutta teillä voi olla eri tilanne, meillä sperma oli täysin priimaa joten ehkä siksi näin. Ja me kävimme julkisella, ymmärtääkseni siellä suositellaan lähes aina inseminaatiota ensin. Lisäksi jotkut tuttavat ovat saaneet alkuun pelkkää lääkitystä, mutta tämäkin lienee tapauskohtaista, voi olla iästä tai muusta syystä kiinni että teille suositeltiin suoraan IVF:ä.

En saa valitettavasti puhelimella linkattua, mutta Googlella hakusanoilla "HUS munatorvien aukiolo" löytyy tuo minun tarkoittamani ultraäänellä tehtävä aukiolotutkimus jos muita kiinnostaa. En tiedä miksi sitä ei kaikkialla tarjota.

Kirjoitin myös viestit 31, 34, 36 ja jonkun viestin sivulta 2.

37 kiitos! Pitää kysyä tehtäisikö tuo vielä noiden UÄ, verikokeiden ja spermatestin lisäksi. 

Muuten ei kuin yrittämistä kehiin vain :) Vahvistitte kaikki tässä saman jonka lääkäri sanoi. Kiitos tosi paljon mielipiteistänne ja asiallisista vastauksista, sekä kokemuksistanne. 

Ap 

Hei Ap tässä!

Kiitos avustanne! Jälleen tässä yrityskierrossa, tuli nega ja kuukautiset alkoivat. Minulle tehdään nyt se munatorvien aukiolotutkimus jota täällä ystävällisesti suositeltiin. 

 Sattuuko se? :O

Iloinen uutinen on, että kuulemma se auttaa tässä kierrossa raskauden mahdollisuutta!