Lue keskustelun säännöt.
Miten rajoitatte teinin ruutuaikaa?
06.08.2017 |
Meillä 17-vuotias viettäisi kaiken ajan tv:tä katsoen, tietokoneella tai puhelin kädessä. Jatkuvasti saan patistaa ulos, lukemaan tai kotitöihin. Joka päivä riitaa asiasta. Onko joku keksinyt toimivan keinon, miten asian saisi perille ettei tarvitsisi jatkuvasti vääntää?
Kommentit (18)
Ghosts kirjoitti:
Kokeile antaa olla. Aikuinen ihminen kohta, et kai sä sillonkaan enää soittele että mene ulos tai tiskaa kun muuttaa omaan kotiin.
Ok. En pysyy antamaan olla niin kauan kun asutaan saman katon alla. Huolestuttaa kieltämättä, miten pärjää kun muuttaa pois. On näköjään kasvatus epäonnistunut perusteellisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kokeilkaa silleen, että saa tarran jokaisesta ruuduttomasta tunnista. Sitten kymmenestä tarrasta joku kiva palkkio, vaikka metsäretki äidin kanssa :D
...Tai sitten on ruudun ääressä niin paljon kuin lystää kunhan sovitut asiat tulee vain hoidettua. Näin meillä.
Kuka rahoitaa nettiyhteyden ja puhelimen? Jos vanhemmat, niin sitten vaan sanot, että jos ei tee jotain muutakin, suljetaan liittymä.
TV:stä voi katsella ihan järkijuttujakin ja netissä on kaiken roskan ohella myös ihan järkeviä juttuja. Mitä se siellä puuhaa?
Ulos? Onko se sitten parempi, että teini notkuu assalla nuuska huulessa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mää olin tuollainen, tosin silloin ei ollut Netflixiä tms., mutta telkkaria tuli katsottua ja tietokoneella oltua. Vanhemmat ei siihen puuttuneet ja siitä se sitten pikku hiljaa väheni kun muutin toiselle paikkakunnalle opiskelemaan. Eikä kyllä ollut omassa kämpässä ongelmia niiden kotitöiden kanssa.
Jos tällä nuorella on opiskelupaikka ja tämä tv:n katselu ja somettelu liittyy loppumassa olevaan kesälomaan, niin en nyt ihan kamalan huolissani olisi. Eri asia tietysti, jos muua elämä - opiskelu tai työnteko ja sosiaalinen elämä - kärsii tästä tai mitään muuta ei elämäsässä sitten olekaan. Tuon ikäinen on jo niin vanha, että vähän turhaa alkaa enää asiaan puuttumaan, muuttanee kohta omilleen ja tekee mitä lystää. Jos olet huolissasi liikunnan puutteesta, niin tuon ikäisen aktivoiminen voi olla aika vaikeaa, jos ei itse halua. Toki voit ehdottaa kaikenlaista ja luvata maksaa jonkun uuden harrastuksen, mutta jos ei innostu, niin minkäs teet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joskus oon ottanut nettiyhteyden irti.
Ja yhteiset ruokailut ovat meillä pakolliset.
En tiiä oliko se sit parempi, kun itse teininä olin kyllä aina ulkona kavereiden kanssa, istuttiin jossain koulun pihalla ja poltettiin tupakkaa.
Ja viikonloppuisin pussikaljoja. Ja olin kuitenkin aika kiltti teini.
Sovi tietyt jutut, jotka odotat hänen toimittavan ja jos ei onnistu, nettiyhteys poikki määrätyksi ajaksi.
Toki myös netissä on mahdollista oppia. Oon aina välillä ihmeissäni teinin tietomäärästä. Kun ei kirjoihin koske. Netistä hakee hirveästi tietoa ja osaa onneksi myös kriittisyyden siinä.
Ei mitenkään. Käy töissä, opiskelee, tapaa kavereita, harrastaa, jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Joskus oon ottanut nettiyhteyden irti.
Ja yhteiset ruokailut ovat meillä pakolliset.
En tiiä oliko se sit parempi, kun itse teininä olin kyllä aina ulkona kavereiden kanssa, istuttiin jossain koulun pihalla ja poltettiin tupakkaa.
Ja viikonloppuisin pussikaljoja. Ja olin kuitenkin aika kiltti teini.Sovi tietyt jutut, jotka odotat hänen toimittavan ja jos ei onnistu, nettiyhteys poikki määrätyksi ajaksi.
Toki myös netissä on mahdollista oppia. Oon aina välillä ihmeissäni teinin tietomäärästä. Kun ei kirjoihin koske. Netistä hakee hirveästi tietoa ja osaa onneksi myös kriittisyyden siinä.
Haha yhteiset ruokailut :D muistan kun mutsi halusi hirveästi yhteisiä ruokailuja. Se yritti viritellä jotain keskustelua, mutta muut söivät hiljaa. No aika pian se loppui ja faija meni syömään olkkariin, minä omaan huoneeseen ja broidi omaansa. Niin ja meistä molemmista tuli korkeakoulutettuja. Ei kannata olla liian ärsyttävä, jos haluaa lasten käyvän aikuisinakin
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joskus oon ottanut nettiyhteyden irti.
Ja yhteiset ruokailut ovat meillä pakolliset.
En tiiä oliko se sit parempi, kun itse teininä olin kyllä aina ulkona kavereiden kanssa, istuttiin jossain koulun pihalla ja poltettiin tupakkaa.
Ja viikonloppuisin pussikaljoja. Ja olin kuitenkin aika kiltti teini.Sovi tietyt jutut, jotka odotat hänen toimittavan ja jos ei onnistu, nettiyhteys poikki määrätyksi ajaksi.
Toki myös netissä on mahdollista oppia. Oon aina välillä ihmeissäni teinin tietomäärästä. Kun ei kirjoihin koske. Netistä hakee hirveästi tietoa ja osaa onneksi myös kriittisyyden siinä.
Haha yhteiset ruokailut :D muistan kun mutsi halusi hirveästi yhteisiä ruokailuja. Se yritti viritellä jotain keskustelua, mutta muut söivät hiljaa. No aika pian se loppui ja faija meni syömään olkkariin, minä omaan huoneeseen ja broidi omaansa. Niin ja meistä molemmista tuli korkeakoulutettuja. Ei kannata olla liian ärsyttävä, jos haluaa lasten käyvän aikuisinakin
Varmaan korkeakoulutettuna ymmärrät, että se sinun kokemus ei ole absoluuttinen totuus. Meillä tykätään yhdessä juttelemisesta, saatetaan kahviakin keittää lisää, kun juttua vaan riittää. Kaverinsakin viihtyvät meillä kahvi- ruokapöydässä höpisemässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joskus oon ottanut nettiyhteyden irti.
Ja yhteiset ruokailut ovat meillä pakolliset.
En tiiä oliko se sit parempi, kun itse teininä olin kyllä aina ulkona kavereiden kanssa, istuttiin jossain koulun pihalla ja poltettiin tupakkaa.
Ja viikonloppuisin pussikaljoja. Ja olin kuitenkin aika kiltti teini.Sovi tietyt jutut, jotka odotat hänen toimittavan ja jos ei onnistu, nettiyhteys poikki määrätyksi ajaksi.
Toki myös netissä on mahdollista oppia. Oon aina välillä ihmeissäni teinin tietomäärästä. Kun ei kirjoihin koske. Netistä hakee hirveästi tietoa ja osaa onneksi myös kriittisyyden siinä.
Haha yhteiset ruokailut :D muistan kun mutsi halusi hirveästi yhteisiä ruokailuja. Se yritti viritellä jotain keskustelua, mutta muut söivät hiljaa. No aika pian se loppui ja faija meni syömään olkkariin, minä omaan huoneeseen ja broidi omaansa. Niin ja meistä molemmista tuli korkeakoulutettuja. Ei kannata olla liian ärsyttävä, jos haluaa lasten käyvän aikuisinakin
Varmaan korkeakoulutettuna ymmärrät, että se sinun kokemus ei ole absoluuttinen totuus. Meillä tykätään yhdessä juttelemisesta, saatetaan kahviakin keittää lisää, kun juttua vaan riittää. Kaverinsakin viihtyvät meillä kahvi- ruokapöydässä höpisemässä.
Miksi yhteinen ruokailu on sitten pakollinen? Luulisi sen tapahtuvan muutenkin, jos juttuhaluja löytyy. Eihän kavereitakaan tarvitse pakottaa kylään
Anna olla. Kyllä siitä sinunkin nuoresta kasvaa tunnollinen ja kunnollinen aikuinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nykyaika nyt vähän on semmoista.
Itse olen työpäivän tietokoneella ja matkat kännykällä. Käyn salilla ja kaupassa (sen ajan ilman elektroniikkaa!). Kotiin päästyä pelaamaan tietokoneelle, ja illalla telkkaria.
Toki tulee ne kotityöt tehtyä, opinnot hoidettua (joka myös tietokoneella!), ja kavereita nähtyä. Mutta kyllä silti suurin osa ajasta vaan menee elektroniikan kanssa.
Suosittelisin vähän hölläämään pipoa, jos teini saa kuitenkin koulun ja kotityöt hoidettua, sekä näkee niitä kavereita livenä joskus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joskus oon ottanut nettiyhteyden irti.
Ja yhteiset ruokailut ovat meillä pakolliset.
En tiiä oliko se sit parempi, kun itse teininä olin kyllä aina ulkona kavereiden kanssa, istuttiin jossain koulun pihalla ja poltettiin tupakkaa.
Ja viikonloppuisin pussikaljoja. Ja olin kuitenkin aika kiltti teini.Sovi tietyt jutut, jotka odotat hänen toimittavan ja jos ei onnistu, nettiyhteys poikki määrätyksi ajaksi.
Toki myös netissä on mahdollista oppia. Oon aina välillä ihmeissäni teinin tietomäärästä. Kun ei kirjoihin koske. Netistä hakee hirveästi tietoa ja osaa onneksi myös kriittisyyden siinä.
Haha yhteiset ruokailut :D muistan kun mutsi halusi hirveästi yhteisiä ruokailuja. Se yritti viritellä jotain keskustelua, mutta muut söivät hiljaa. No aika pian se loppui ja faija meni syömään olkkariin, minä omaan huoneeseen ja broidi omaansa. Niin ja meistä molemmista tuli korkeakoulutettuja. Ei kannata olla liian ärsyttävä, jos haluaa lasten käyvän aikuisinakin
Varmaan korkeakoulutettuna ymmärrät, että se sinun kokemus ei ole absoluuttinen totuus. Meillä tykätään yhdessä juttelemisesta, saatetaan kahviakin keittää lisää, kun juttua vaan riittää. Kaverinsakin viihtyvät meillä kahvi- ruokapöydässä höpisemässä.
Miksi yhteinen ruokailu on sitten pakollinen? Luulisi sen tapahtuvan muutenkin, jos juttuhaluja löytyy. Eihän kavereitakaan tarvitse pakottaa kylään
Koska välillä saattaisi olla kiva jättää se ruoka väliin, kun on cs-matsi menossa. Mutta kyllä senkin ehtii käydä, kun järkkää.myös voin odottaa itse sen hetken, ruokailun alkua, että on sopiva sauma.
Vierailija kirjoitti:
Anna olla. Kyllä siitä sinunkin nuoresta kasvaa tunnollinen ja kunnollinen aikuinen.
Huolestuttaa että jos annan olla, niin se on sitten menoa. Nyt jo nuorella on masennustaustaa, kävi keväällä koulupsykologin juttusilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joskus oon ottanut nettiyhteyden irti.
Ja yhteiset ruokailut ovat meillä pakolliset.
En tiiä oliko se sit parempi, kun itse teininä olin kyllä aina ulkona kavereiden kanssa, istuttiin jossain koulun pihalla ja poltettiin tupakkaa.
Ja viikonloppuisin pussikaljoja. Ja olin kuitenkin aika kiltti teini.Sovi tietyt jutut, jotka odotat hänen toimittavan ja jos ei onnistu, nettiyhteys poikki määrätyksi ajaksi.
Toki myös netissä on mahdollista oppia. Oon aina välillä ihmeissäni teinin tietomäärästä. Kun ei kirjoihin koske. Netistä hakee hirveästi tietoa ja osaa onneksi myös kriittisyyden siinä.
Haha yhteiset ruokailut :D muistan kun mutsi halusi hirveästi yhteisiä ruokailuja. Se yritti viritellä jotain keskustelua, mutta muut söivät hiljaa. No aika pian se loppui ja faija meni syömään olkkariin, minä omaan huoneeseen ja broidi omaansa. Niin ja meistä molemmista tuli korkeakoulutettuja. Ei kannata olla liian ärsyttävä, jos haluaa lasten käyvän aikuisinakin
Varmaan korkeakoulutettuna ymmärrät, että se sinun kokemus ei ole absoluuttinen totuus. Meillä tykätään yhdessä juttelemisesta, saatetaan kahviakin keittää lisää, kun juttua vaan riittää. Kaverinsakin viihtyvät meillä kahvi- ruokapöydässä höpisemässä.
Mieleltään epävakaat tykkää höpistä. Ei korkeasti koulutetut höpise.
Kokeile antaa olla. Aikuinen ihminen kohta, et kai sä sillonkaan enää soittele että mene ulos tai tiskaa kun muuttaa omaan kotiin.