Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Maalla-lehdessä esittely perheestä, joka pyrkii omavaraisuuteen. Koska pitää varautua - mitä mieltä?

Vierailija
05.08.2017 |

Lehdessä esiteltiin lapsiperheen puutarhaa ja perheen pyrkimystä omavaraisuuteen. Perheen isä, DI, totesi että kannattaa varautua siihen, että tulee suuria mullistuksia ja muutoksia.
Mietin tässä vaan sitä, että mitä ja millaisia mullistuksia?

Tunteeni vaihtelevat: välillä ajattelen, että hui-hai, kaikki jatkuu kuten ennenkin. Sitten alan ajatella, miten helposti tämä nykyinen järjestelmä voi kaatua, kaikenlaisia Trumpin valintoja ja hallintoa, koko maailmantaloutta, pakolaisvyöryjä ja yhä kiihtyvää ilmastonmuutosta.

Pitäisikö itsekin alkaa hieman tarkastelemaan kriittisemmin omaa varustautumistaan? Asumme maalla, ja kyllä haluaisin tietää että olen turvassa ja suojassa, jos esim. ilmastonmuutoksen takia etelä-euroopasta alkaa vyörymään porukkaa tänne viljelymaan ja ´puhtaan veden perässä.

Kommentit (17)

Vierailija
1/17 |
05.08.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

No, Suomi ei ainakaan ole omavarainen ruuan suhteen, joten on hyvin mahdollista, että siitä tulee joskus pula. En tiedä mitä nämä meidän päättäjät oikein ajattelevat, kun antavat asian olla näin. 

Vierailija
2/17 |
05.08.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Varautuminen on mielestäni ihan hyvä, mutta en koe itse tarvetta elää omavaraisesti etukäteen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/17 |
16.11.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Varautuminen on mielestäni ihan hyvä, mutta en koe itse tarvetta elää omavaraisesti etukäteen.

Etukäteen..?

Onko sinulla siis suunnitelmissa pistää maatila pystyyn siinä vaiheessa, kun yhteiskuntajärjestys alkaa todenteolla romahtamaan? Ilman harjoittelua aiot yhtäkkiä osata kaiken tarvittavan?

Tiesithän, että omavaraisen tilan käynnistäminen kunnolla toimivaksi vaatii suunnilleen 5-10 vuotta? 

Vierailija
4/17 |
16.11.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kuule, etelä-euroopan tulijat eivät ole pngelma. Sen sijaan afrikkalaiset ovat, sieltä vyöryy 1,5 mrd ilmastopakolaista ja he ottavat vetensä ja ruokansa väkivalloin.

Vierailija
5/17 |
16.11.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Valtio on varautunut noneen uhkaan, en kanna huolta.

Vierailija
6/17 |
16.11.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vapaasti saanette pitää viljelymaan ja puhtaan ilman. Niiden parissa selviytyminen vaatii taitoja, joita monilla tulijoista ei ole. Toki on poikkeuksia, mutta he eivät sitten olekaan ongelma. Pakkautuminen isoimpiin kaupunkeihin on monelle tärkeää, joten toistaiseksi tilanne on hyvä maallemuuttajille. Itsekin harkitsemme asiaa.

Onko tämä samalla myös lehtikamppis? Emme ole lehteä tilaamassa, mutta aihe toki kiinnostaa laajemminkin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/17 |
16.11.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

En kyllä osta maatilaa, ja suurten mullistusten tullessa olen valmis muuttamaan tarpeen mukaan. Mutta pienempiä mullistuksia varten meillä on kyllä varauduttu ihan suositusten mukaan ja vähän enemmänkin. Harkinnassa on vielä jonkinlaisen aseen hommaaminen.

Vierailija
8/17 |
16.11.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

USA:ssa on kukoistava bunkkeribisnes. Eli kaikki bunkkeriin hurahtaneet hankkivat sellaisen pihalleen. Sitten joka vuosi pitää muistaa uusia ruokavarasto. Valmis bunkkeriruokasetti maksaa $5,000 ja vanha viedään pois samaan hintaan. Kaikki tämä on perua kylmän sodan ajalta, jolloin varauduttiin ydinsotaan. Monelle jäänyt päälle tämä ja markkinamiehet toki muistavat muistuttaa.

Mut tuo kasvimaa ja kotipuutarha (omenapuut tms.) on kyllä ihan hyvä harrastus. Itsellänikin sellainen. Voi siitä rahansäästöäkin olla pitkässä juoksussa. Ja onhan ajatus siitä mukava, että hätätilassa omaa ruokaakin on ainakin edes vähäksi aikaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/17 |
16.11.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Varautuminen on aina hyväksi, mutta missä menee raja kuinka kannattavaa se on silloin kun ei ole kriisiä päällä. Meillä on kattava kotivara arjen sujuvuuden takaamiseksi pienissä "kriiseissä" kuten sähkökatko, lakko, pandemiaksi leviävä influenssa tms. sairaus tai ihan vaan se ettei huvita käydä kaupassa.

Tiedot ja taidot ja tarvittaessa tilat on käytettävissä jos joutuisi omavaraiseksi. Osaan esim hoitaa sikoja ja kanoja, lypsää käsin lehmiä, minulla on puutarha ja siemenpankki, meillä on monta maajussia ja metsästystaitoista suvussa niin että jos jotain ihan kamalaa "maailmanloppua" olis tulossa niin liityttäis yhteen ja perustettais omavaraisfarmi hyvinkin alkeellisiin olosuhteisiin. Mitään järkeä niin ei ole elää tässä vaiheessa, mutta on hyvä pitää mielessä jos joskus paska osuu tuulettimeen.

Vierailija
10/17 |
16.11.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Valtio on varautunut noneen uhkaan, en kanna huolta.

Kyllä. Esim pienentämällä kriisivarastoja, eikä kaikille asukkaille ole edes väestösuojaa. Missään nimessähän ei kenenkään tarvitse ottaa vastuuta omasta ja perheensä hengestä vaan kaikessa luottaa valtioon.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/17 |
16.11.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Suosittelen aloittamaan nyt, sillä joudutte opettelemaan monta asiaa virheiden kautta. Ei siitä maastakaan välttämättä ole sadonantajaksi ennen maanparannusta.

Katovuonna aloittaminen on liian myöhäistä, kun teillä pitää silloin olla edellisistä sadoista varastoja.

Vierailija
12/17 |
16.11.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kyllähän näistä "varautujista" tulee ensimmäisenä mieleen juuri nro 8-vastauksessa mainitut asehullut jenkit kalliissa bunkkereissaan.

Mielestäni vuosikausien ja -kymmenien eläminen tietyllä tyylillä ihan siltä varalta että tapahtuu jotain pahaa on aika iso uhraus. Paljon siis riippuu siitä, onko ko. tyyli sydäntä lähellä vai näkeekö sen "pakollisena uhrauksena".

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/17 |
16.11.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Rehellisesti sanottuna en itse tiedä millä tavoin todella isoihin yhteiskunnallisiin muutoksiin voisi ennakkoon varautua. Koska ei tiedä milloin ne tapahtuvat ja millaisia ne ovat, niin tuntuu helpoimmalta ja järkevimmältä jatkaa elämään entiseen malliin. Systeemi tuskin kokonaisuudessaan romahtaa yhdessä silmänräpäyksessä, vaikka se voikin heikentyä. Epäilen, että tällaisessa tilanteessa maat sosialisoitaisiin, joten ennakkoon varautuminen muutoksiin ei välttämättä takaa omaa henkilökohtaista selviämistä.

Vierailija
14/17 |
16.11.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mulla oli aika isot kotivarat ruokien suhteen. Tuli käytännössä osoitettua elokuusta tähän marraskuuhun saakka, että hyvä varastointi auttaa venyttämään senttiä. Toki jos olisi tullut vaikka kolme vuorokautta kestävä sähkökatkos, niin pakasteista iso osa olisi sen jälkeen ollut menetettyjä. Vettäkin pitäisi osata säilöä.

Minulla on aina ollut kiinnostusta jonkinlaisen omavaisuuden käsite. Vielä ei ole ollut rohkeutta hankkia jotain pienimuotoista maatilaa itselleen, koska sellaisen ylläpito ei kävisi vain harrastuspohjalta. Ja toistaiseksi yhteiskunta pyörii rahan ympärillä, niin siitä pitäisi tehdä itselleen työ. Vaikka kaiken tekisi itse alusta loppuun ja saisi kasvatettua ruokaa, eikä tarvitsisi käydä kaupassa, niin pitäisi maksaa veroja, lainaa, jne.

Yhteiskunnan romahtaessa ainoa realistinen mahdollisuuteni olisi pyrkiä lyöttäytymään yhteisöön ja tehdä itseni hyödylliseksi siellä. Tilastojen valossa olisin todennäköisesti ensimmäisten joukossa joukkoraiskattu ja murhattu, ennenkuin löytäisin tämmöisen ryhmän.

Joten edellisten näkökulmien valossa pitää vain toivoa, ettei mitään mullistavaa tapahdu.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/17 |
16.11.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Kuule, etelä-euroopan tulijat eivät ole pngelma. Sen sijaan afrikkalaiset ovat, sieltä vyöryy 1,5 mrd ilmastopakolaista ja he ottavat vetensä ja ruokansa väkivalloin.

Millähän aivoilla..ja rahan seinästä

Vierailija
16/17 |
16.11.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Juuri tänä aamuna mietin kun tarkastelin sekaisin olevia pajuja (tekivät pajunkissoja, luulevat että on kevät), että miten hauras nykyinen tuntemamme arkielämä onkaan Instagrammeineen ja työpalavereineen.

Mietin vanhoja ihmisiä, miten paljon he ovatkaan nähneet. Sodat, kaupungistumisen, tekniikkavallankumouksen.. ja miten ylimielisiä olemme tällä hetkellä. Elämme herkästi siinä käsityksessä että näin on ollut aina, ja tulee olemaan. Huomennakin katsomme teeveetä, huomennakin roikutaan netissä ja haetaan äkkiä iltakaljat lähikaupasta. Todennäköisesti, mutta ei varmasti.

Mä ja mies eilenkin katseltiin maatilarakennusta. Haaveillaan omavaraisuudesta. Luulen että on myös koira haudattuna siinä että ihmisiä ajetaan muuttamaan kaupunkeihin. Kukas ne hylätyt maat ostaa? Rikkaat tietenkin, jotka vetäytyvät kriisin iskiessä aidattuihin kartanoihinsa. Rahvas ja köyhälistö pakkautuu kaupunkeihin kuten keskiajalla. Ja sitten tulevat taudit.

:)

Vierailija
17/17 |
16.11.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Mulla oli aika isot kotivarat ruokien suhteen. Tuli käytännössä osoitettua elokuusta tähän marraskuuhun saakka, että hyvä varastointi auttaa venyttämään senttiä. Toki jos olisi tullut vaikka kolme vuorokautta kestävä sähkökatkos, niin pakasteista iso osa olisi sen jälkeen ollut menetettyjä. Vettäkin pitäisi osata säilöä.

Minulla on aina ollut kiinnostusta jonkinlaisen omavaisuuden käsite. Vielä ei ole ollut rohkeutta hankkia jotain pienimuotoista maatilaa itselleen, koska sellaisen ylläpito ei kävisi vain harrastuspohjalta. Ja toistaiseksi yhteiskunta pyörii rahan ympärillä, niin siitä pitäisi tehdä itselleen työ. Vaikka kaiken tekisi itse alusta loppuun ja saisi kasvatettua ruokaa, eikä tarvitsisi käydä kaupassa, niin pitäisi maksaa veroja, lainaa, jne.

Yhteiskunnan romahtaessa ainoa realistinen mahdollisuuteni olisi pyrkiä lyöttäytymään yhteisöön ja tehdä itseni hyödylliseksi siellä. Tilastojen valossa olisin todennäköisesti ensimmäisten joukossa joukkoraiskattu ja murhattu, ennenkuin löytäisin tämmöisen ryhmän.

Joten edellisten näkökulmien valossa pitää vain toivoa, ettei mitään mullistavaa tapahdu.

Tuossa tilanteessa otetaan keinot ja konstit käyttöön. Säilötään ne pakasteet paremmin kestävään muotoon. Talvella ne voi heittää vaikka pakkaseen ulos, mutta jos nyt tulis sähkökatkos niin me ainakin keitettäis marjat mehuksi ja hilloksi. Lihat laitettais säilykkeiksi. Luut keittäisin liemeksi niiden pakastevihannesten kanssa mitä pakkasessa myöskin on.  Meillä on onneksi puilla lämpiävä hella ja leivinuuni.