Lue keskustelun säännöt.
Seksuaalisen suuntautumisen määrittely
JokainenOnVähänHomo?
04.08.2017 |
Auttakaa. Ei kannata vaivautua kommentoimaan turhuuksia. Mua ei haittaa minkäänlainen mahdollinen ilkkuminen tai vääristely, arvostan jokaista joka oikeasti ajatuksella vastaa hyvää tarkoittaen.
Olen nyt päälle kolmenkympin havahtunut sellaiseen asiaan, että olen ehkä toisen kerran elämässäni ihastunut naiseen. Toinen tapaus noin 7 vuotta sitten.
Nyt huomasin vähän yllättäen ihastuneeni "taas" yhteen naiseen. Töissäpä tietenkin uudessa paikassa. Olen (erittäin hyvässä ja tyydyttävässä henkisesti ja fyysisesti) suhteessa mieheen, tämä ihastuminen ei ole mitään sellaista että aidan toisella puolella olisi vihreämpää. En voisi kuvitellakaan elämääni ilman miestäni eikä minulta puutu mitään hänen kanssaan. Ihastuminen tuohon naiseen taas ei ole niinkään seksuaalista. En pysty kuvittelemaan tekeväni mitään seksuaalista naisen kanssa, mutta jonkinlainen romanttinen tunne silti on. En ymmärrä tätä. Kuinka tämmöiseen voi herätä tämän ikäisenä ja mitä tämä on? Jos olisin bi, enkö tuntisi myös seksuaalista halua naiseen? Vaikea kuvailla tätä tunnetilaa.
Nainen on vähän poikamainen, jotenkin hän tuntuu "vähän kuin pojalta" mutta samalla tajuan ajattelevani ja tuntevani sukupuolien "yli", ihastuneeni ihmiseen enkä sukupuoleen. Mutta en silti ymmärrä mitä tapahtuu ja mitä tämä on.
Lukuunottamatta sitä että seksuaalinen polte puuttuu, on tunnusmerkit kuin ihastumiset miespuolisiin ihmisiin elämässäni. Tänäänkin ihan häkellyin kun nainen tuli lähemmäs enkä todellakaan pystynyt katsomaan silmiin kuin vilkaisten, on ihan sellainen järjetön olo että päässä pyörii. Olo on ihan avuton aina tämän ihmisen lähellä ja samalla sellainen että haluan olla siinä.
Olen ihan pihalla :(
Kommentit (4)
Vierailija kirjoitti:
Mun mielestä olet bi, mutta et varmaan kovin vahvasti.
Entäs mikä mä olen: aina kuvitellut olevani hetero-nainen, mutta huomasin, että mulla on pieni poikkeus: en välitä biologisesta sukupuolesta. Jos joku menee mulle miehestä tai siis ajattelen häntä miehenä, ei sukuelimillä ole väliä. Monta ihanaa biologisesti tytöksi syntynyttä ja miehen roolissa elävää on tullut vastaan ja tiedä, että ihastuminen voisi olla ihan mahdollista.
Et uskokaan miten olo keveni kun vastasit. Oli ihanaa saada tämä asia ulos korvien välistä. Tuo on varmaan juuri mitä itsekin tarkoitan. Ajattelen sen naisen tavallaan miehenä koska on poikamainen ulkonäöltään ja käytökseltään. En ole aiemmin tajunnut että itse voin ajatellaja tuntea näin...aivan ihana tunne, olen vaan nyt niin kaiken keskelle yhtäkkiä pudonnut etten tiedä mitä tällä asialla teen kun oma identiteetti tuntui muuttuvan jollain tavalla.
-aloittaja
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin no ihmisen sukupuolella ei ole kaikille niin suurta väliä. Teknisesti olet kai biseksuaali. Ja kyllä, ihmisen seksuaalisuus voi muuttua ajan kanssa ja kiinnostus toiseen tai samaan sukupuoleen voi olla voimakkaampaa eri aikoina elämässä. Siihen vaikuttaa voimakkaasti ihmisen oma henkinen kypsymisprosessi, fyysiset tapahtumat kehossa, kuten myös ulkoiset tekijät. Vaan onko sillä suuntautumisen määrittelyllä kovin suurta merkitystä käytännössä sinulle? Elät heterosuhteessa ja aiot ilmeisesti jatkossakin elää, muuttuuko olemisesi merkittävästi, jos tiedät sen lokeron tarkalleen johon kuulut?
Ja jos herättää kiinnostusta, millä kokemuksella puhun, niin olen toinen kaltaisesi periaatteessa hetero. Nuorempana oli yksi tyttörakkaus, josta meinasi seurata polyamorinen suhde silloisen miehen kanssa. Nykyisellään en juurikaan välitä ihmisen sukupuolesta jos koen henkilön ihastuttavaksi, seksuaalista vetovoimaa koen silti enemmän miehiä kohtaan.
Vierailija kirjoitti:
Niin no ihmisen sukupuolella ei ole kaikille niin suurta väliä. Teknisesti olet kai biseksuaali. Ja kyllä, ihmisen seksuaalisuus voi muuttua ajan kanssa ja kiinnostus toiseen tai samaan sukupuoleen voi olla voimakkaampaa eri aikoina elämässä. Siihen vaikuttaa voimakkaasti ihmisen oma henkinen kypsymisprosessi, fyysiset tapahtumat kehossa, kuten myös ulkoiset tekijät. Vaan onko sillä suuntautumisen määrittelyllä kovin suurta merkitystä käytännössä sinulle? Elät heterosuhteessa ja aiot ilmeisesti jatkossakin elää, muuttuuko olemisesi merkittävästi, jos tiedät sen lokeron tarkalleen johon kuulut?
Ja jos herättää kiinnostusta, millä kokemuksella puhun, niin olen toinen kaltaisesi periaatteessa hetero. Nuorempana oli yksi tyttörakkaus, josta meinasi seurata polyamorinen suhde silloisen miehen kanssa. Nykyisellään en juurikaan välitä ihmisen sukupuolesta jos koen henkilön ihastuttavaksi, seksuaalista vetovoimaa koen silti enemmän miehiä kohtaan.
Kiitos vastauksesta. Käytännössä mikään ei tietysti muutu, mutta yllätyin miten paljon omalla kohdalla kuitenkin vähän henkisesti vaikuttaa. Ei huonolla tavalla kai, mutta on kuitenkin vähän erilainen "uusi" olo.
Tuli niin puskista että kestää varmaan ymmärtää tämä juttu.
Mun mielestä olet bi, mutta et varmaan kovin vahvasti.
Entäs mikä mä olen: aina kuvitellut olevani hetero-nainen, mutta huomasin, että mulla on pieni poikkeus: en välitä biologisesta sukupuolesta. Jos joku menee mulle miehestä tai siis ajattelen häntä miehenä, ei sukuelimillä ole väliä. Monta ihanaa biologisesti tytöksi syntynyttä ja miehen roolissa elävää on tullut vastaan ja tiedä, että ihastuminen voisi olla ihan mahdollista.