Mies todennäköisesti pettää enkä minä välitä siitä, olenko ainut?
Joo, mitään syviä tunteita ei minun puoleltani tässä liitossa ole koskaan ollut, ehkä se selittää asian. Niin kauan, kun perhe-elämä pyörii hyvin, olen tyytyväinen tilanteeseen.
Löytyykö täältä muita, jotka ajattelevat samalla tavalla?
Kommentit (32)
Et ole ainoa, meidän tilanteemme on samanlainen. Elämme hyvää, ehjää, tasokasta elämää, ja omat kiinnostuksen kohteeni ovat muualla kuin seksissä. Jos mieheni kainalossa kiehnää joskus työhön liittyvissä iltakuvioissa ja sitten vaikka hotellihuoneessa joku firman naikkonen, so what? Eivät he sillä sitä saa, mitä kuvittelevatkaan (jos mitään) uraansa edistetyksi sen paremmin kuin rouvaksi paikalleni.
Joku siis ainakin löytyi! Suuri osa ihmisistä taitaa ajatella ykkösen tapaan, minä taas en näe asiaa niin mustavalkoisesti enkä oikeastaan haluaisikaan niin kiihkeää ja dramaattista suhdetta, että pettäminen pudottaisi elämältä pohjan.
Ap
Vaikea sanoa. En hyväksyisi jatkuvaa suhdetta, mutta satunnaisen kertapettämisen voisin helposti antaa anteeksi. Olemme olleet "aina" yhdessä, toistemme ensirakkaudet.
Vierailija kirjoitti:
Joo, mitään syviä tunteita ei minun puoleltani tässä liitossa ole koskaan ollut, ehkä se selittää asian. Niin kauan, kun perhe-elämä pyörii hyvin, olen tyytyväinen tilanteeseen.
Löytyykö täältä muita, jotka ajattelevat samalla tavalla?
Surullista että olet emotionaalisesti epätyydyttävässä suhteessa. Jokaisen ihmisen pitäisi elämässään saada kokea suurta rakkautta ja intohimoa.
Ihmetyttää vain miksi alun perin olet suhteeseen ryhtynyt jos kerran syviä tunteita ei ole koskaan ollut.
Et ole ainoa, sama tilanne täälläkin. Eroaminen tuntuu liian vaivalloiselta ja kun tosiaan arjessa ei ole valittamista, niin kiirekö tässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo, mitään syviä tunteita ei minun puoleltani tässä liitossa ole koskaan ollut, ehkä se selittää asian. Niin kauan, kun perhe-elämä pyörii hyvin, olen tyytyväinen tilanteeseen.
Löytyykö täältä muita, jotka ajattelevat samalla tavalla?
Surullista että olet emotionaalisesti epätyydyttävässä suhteessa. Jokaisen ihmisen pitäisi elämässään saada kokea suurta rakkautta ja intohimoa.
Ihmetyttää vain miksi alun perin olet suhteeseen ryhtynyt jos kerran syviä tunteita ei ole koskaan ollut.
En ole koskaan oikeastaan edes ihastunut, saati rakastunut kehenkään. Ryhdyin suhteeseen, koska halusin perheen ja uskoin, että miehestä tulisi hyvä isä (mikä hänestä tulikin).
Ap
Et ole ainut, en minäkään välitä, vaikka miehesi pettäisi sinua.
Vierailija kirjoitti:
Vaikea sanoa. En hyväksyisi jatkuvaa suhdetta, mutta satunnaisen kertapettämisen voisin helposti antaa anteeksi. Olemme olleet "aina" yhdessä, toistemme ensirakkaudet.
Mistä alapeukku? Vai saako sellaista ees kysyä?
Onpa loppujen lopuksi surulliset tilanteet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo, mitään syviä tunteita ei minun puoleltani tässä liitossa ole koskaan ollut, ehkä se selittää asian. Niin kauan, kun perhe-elämä pyörii hyvin, olen tyytyväinen tilanteeseen.
Löytyykö täältä muita, jotka ajattelevat samalla tavalla?
Surullista että olet emotionaalisesti epätyydyttävässä suhteessa. Jokaisen ihmisen pitäisi elämässään saada kokea suurta rakkautta ja intohimoa.
Ihmetyttää vain miksi alun perin olet suhteeseen ryhtynyt jos kerran syviä tunteita ei ole koskaan ollut.
Miksi sua harmittaa toisen elämä niiin paljon? Hän itse on kuitenkin tyytyväinen tilanteeseen...
No minua ei myöskään moinen kiinnostaisi. Meillä on hyvä perhe, olemme sitoutuneet tähän yritykseen, taloon, lainoihin, lapsiin ym. Jos haluaa häröillä niin ihan vapaasti, kunhan ei minun yöuniani häiritse.
Entä jos mies rakastuu johonkin naikkoseen ja jättää, kaduttaisiko silloin järkiavioliitto vai tuntuisiko hukkaan heitetyltä? En tosin tiedä kaduttaisiko se sen enempää tai vähempää vaikka tulisi jätetyksi normiavioliiton jälkeen.
Minä olen onnellisessa suhteessa rakastamani miehen kanssa, mutta meillä kummallakin on ollut rakastaja/tar jossain vaiheessa. Sängyssä emme vain ole kovin yhteensopivia mielihalujemme määrän tai laadun suhteen. Vaihtoehdot olivat ero muuten loistavasta, käytännön ja emotionaalisella tasolla toimivasta kumppanuudesta (ei missään nimessä!), ahdistusta aiheuttava, huono seksielämä ja sen kautta vastenmielisyys koko touhua kohtaan, mahdollinen katkeruus kumppania kohtaan, tai vipinän etsiminen suhteen ulkopuolelta. Päädyimme jälkimmäiseen ja se on tehnyt hyvää sekä meille molemmille erikseen että suhteellemme ylipäänsä. Tässä ei tietysti ole kyse pettämisestä vaan luvanvaraisesta toiminnasta, mutta samaa asiaa sivutaan. Eli minua ei haittaa yhtään, että miehelläni on muitakin naisia.
Vierailija kirjoitti:
Entä jos mies rakastuu johonkin naikkoseen ja jättää, kaduttaisiko silloin järkiavioliitto vai tuntuisiko hukkaan heitetyltä? En tosin tiedä kaduttaisiko se sen enempää tai vähempää vaikka tulisi jätetyksi normiavioliiton jälkeen.
En tiedä, vaikea arvioida. Toivottavasti ei tule kuitenkaan ajankohtaiseksi kummankaan puolelta.
Ap
No enpä sinkkuna enää yhtään ihmettele, että varattuja miehiä tunkee lähes ovista ja ikkunoista sisälle, jos se tilanne on kotona tälläinen.
Miksi luulet, että miehesi pettää?
Vierailija kirjoitti:
No enpä sinkkuna enää yhtään ihmettele, että varattuja miehiä tunkee lähes ovista ja ikkunoista sisälle, jos se tilanne on kotona tälläinen.
Voi jestas tätä tyhmyyttä!
Et ole ainoa. Mikä toimii on hyvä.
No, meillä on kiihkeä liitto edelleen parin vuosikymmenen jälkeen ja pettäminen puolin tai toisin olisi avioliiton loppu. Minähän en mitään kakkosviulua soittele. Lapsia on myös.