millaiset ihmiset viihtyvät yökerhoissa?

itse otanmieluummin olutkorin kotonna ja kuuntelen bluesia

Minä tykkään. Laittautuminen on kivaa, porukassa on hauska tanssia ja seksiäkin saa jos on tarvis. Mikä on ongelmasi?

Itse en ainakaan _istu_ yökerhossa, vaan tanssin ja pidän hauskaa :) enkä myöskään etsi puolisoa saati seksiä, sillä puoliso minulla jo on. Mielestäni yökerhossa on kivaa, olen hieman sosiaalisesti estynyt ja selvinpäin ei tulisi mieleenkään tanssia tai laulaa tai olla sosiaalinen, mutta kun ottaa muutaman rohkaisevan oluen (ei nelivetohumalaa siis) niin voin antaa itsestäni ulos sen mitä haluaisinkin ja sisimmässäni olen - sosiaalinen ja ystävällinen ja huumorintajuinen, ja ennen kaikkea rentoutunut :)

tanssia mikä voi olla pöljempää`?

En minä ainakaan siellä istu yksinäni tympääntyneenä. Silloin saa varmasti olla rauhassa. Kukaan ei lähesty sellaisia. Itse tanssin ja olen mukana menossa niin on seuraa ja hauskaa, juodaan ja pidetään hauskaa. On löytynyt säätöjäkin illalle. Ymmärrän kyllä ei ettei kaikki tykkää, mutta itse olen kyllä viihtynyt.

Mistä niitä puolisoita ja seuraa sitten haetaan? Tinderistäkö? Voi että olen tyytyväinen, kun sain aikoinaan koluta yökerhoja ilman noloutta tai tyhmäksi leimautumista. Siellä oli koko ikäluokka ja aina oli hauskaa. En olis puolisoa löytänyt muualta. Ja hyvän löysin.

Vierailija kirjoitti:

Itse en ainakaan _istu_ yökerhossa, vaan tanssin ja pidän hauskaa :) enkä myöskään etsi puolisoa saati seksiä, sillä puoliso minulla jo on. Mielestäni yökerhossa on kivaa, olen hieman sosiaalisesti estynyt ja selvinpäin ei tulisi mieleenkään tanssia tai laulaa tai olla sosiaalinen, mutta kun ottaa muutaman rohkaisevan oluen (ei nelivetohumalaa siis) niin voin antaa itsestäni ulos sen mitä haluaisinkin ja sisimmässäni olen - sosiaalinen ja ystävällinen ja huumorintajuinen, ja ennen kaikkea rentoutunut :)

Olen melko pitkälle samanlainen kuin sinäkin. Pienessä hiprakassa vasta tulen ulos kuorestani ja olen rennon vapautunut, sekä pystyn koko illan keskustella tuiki tuntemattomien (niin naisten kuin miestenkin) kanssa. Ja nyt ei siis puhuta tosiaankaan mistään kaato känneistä.

Karaokea mm. tykkään laulella kun on muutaman juonut alle - selvinpäin ei tulisi mieleenkään. Kuitenkin olen hieman pohtinut, että mitä muita tapamispaikkoja ja harrastemahdollisuuksia ihan selvinpäin olisi mahdollista ja hyvä harrastaa jos haluaisi jäljitellä huoletonta baarissa tuntemattomien kanssa jutustelua?

Asun keskisuuressa kaupungissa ja silti tuntuu, ettei täällä oikeen mitään voi tehdä ja mitään koskaan tapahdu, jossa luontevasti tapaisi uusia ihmisiä. Tuntuu että jos haluaa tavata uusia tuttavuuksia on se ainut vaihtoehto vain mennä joka viikonloppu baareihin...

Asiallisia ideoita ja ajatuksia otetaan vastaan.

Minä. Kolmikymppinen akateeminen kulttuurialalla työskentelevä elektronisesta musiikista ja päihteistä pitävä mies. Olen kyllä hyvin valikoiva klubien suhteen enkä lähde tanssimaan, jos en tiedä dj:tä etukäteen. Aina tapaan tuttuja, enkä etsi yökerhoista seuraa. Välillä soitan itsekin levyjä baareissa, ja sitä kautta olen tavannut paljon mielenkiintoisia tyyppejä. Yöelämä on hieno "skene".

Varmaan nuoret. En mä näin nelikymppisenä viitsi mihinkään lihatiskille lähtee. Kivempi istua rokkibaarissa, kuunnella hyvää musiikkia ja jutella kavereiden kanssa.

Toinen vaihtoehto, ihan yhtä hyvä, on vetää kalsarikännit kotona heviä kuunnellen.

Mä tykkään kuunnella musiikkia yökerhoissa, sillä siellä musiikki pääsee oikeuksiinsa.

Yökerhoissa vain harvat ovat absolutisteja, siinä kai se jutun juonikin on. Musiikki pauhaa ja alkoholi virtaa.

Mie en ainakaan pysty rentoutumaan missään muualla kuin yökerhoissa.

Minusta on jossakin määrin mukavaa saada huomiota ja esitellä itseä. Tuo ei ole se tärkein asia itselle elämässä, mutta tyydyttävän sosiaalisen elämän korvikkeena mennään näillä. 

Viimeksi kun menin lihakset paljastavassa paidassa tanssimaan, ympärille kerääntyi tiivis lauma parikymppisiä tyttöjä. Toki tuo saattoi olla vain sattumaa tai vitsillä tehtyä, mutta tavallaan hyvä muisto. 

Jossain vaiheessa se oma sisäinen rikkinäisyys kuitenkin voittaa ja tulee sitten livahdettua pois kauan ennen sulkemisaikaa. Numeron sain viimeksi talvella, kun nainen tuli juttelemaan, mutta eipä hän viestiini ja soittoon ikinä vastannut. 

Viimeksi yökerhossa halusin kyllä ehdottaa yhteistä tekemistä seuraavalle päivälle, mutta päättelin joko oikein tai väärin, että olisi ensin pitänyt tutustua enemmän ja yrittää saavuttaa porukan luottamus ja suosio ja se olisi vähän raskasta yksin eikä tyttöjenkään kärsivällisyys ehkä riittäisi. Jotenkin nykyään haluaisi vain mennä suoraan asiaan, joka minulle tarkoittaa sitä, että ehdottaisi vain tutustumista päivänvalon aikaan sen sijaan, että yrittäisi kasvattaa suosiota pitempiaikaisesti siellä yökerhossa ja sitten ehkä vielä vakuuttaa toinen omasta kiinnostavuudesta sängyn kautta. En tiedä meneekö se noin, mutta sellaista olen kuullut. 

Vierailija kirjoitti:

Minä. Kolmikymppinen akateeminen kulttuurialalla työskentelevä elektronisesta musiikista ja päihteistä pitävä mies. Olen kyllä hyvin valikoiva klubien suhteen enkä lähde tanssimaan, jos en tiedä dj:tä etukäteen. Aina tapaan tuttuja, enkä etsi yökerhoista seuraa. Välillä soitan itsekin levyjä baareissa, ja sitä kautta olen tavannut paljon mielenkiintoisia tyyppejä. Yöelämä on hieno "skene".

Oletko parisuhteessa? Lapsia? Kuinka usein käyt yökerhoissa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä. Kolmikymppinen akateeminen kulttuurialalla työskentelevä elektronisesta musiikista ja päihteistä pitävä mies. Olen kyllä hyvin valikoiva klubien suhteen enkä lähde tanssimaan, jos en tiedä dj:tä etukäteen. Aina tapaan tuttuja, enkä etsi yökerhoista seuraa. Välillä soitan itsekin levyjä baareissa, ja sitä kautta olen tavannut paljon mielenkiintoisia tyyppejä. Yöelämä on hieno "skene".

Oletko parisuhteessa? Lapsia? Kuinka usein käyt yökerhoissa?

Tapailen tällä hetkellä ei-ekslusiivisesti yhtä naista. Minulla ei ole lapsia. Käyn yökerhoissa ja baareissa tyypillisesti neljästä kuuteen kertaan kuussa. Käyminen vaihtelee kausittain ja fiiliksen mukaan. Minulla on muitakin kiinnostuksenkohteita ja harrastuksia, mutta kaupungissa kaljalle poikkeaminen on yhtä luontevaa kuin kahville poikkeaminenkin.