Kamala hellyyden- ja kosketuksenkipeys
Jonnekin tätä ahdistusta on pakko purkaa... Aivan mieletön hellyydenkipeys ja kosketuksen tarve. Voi kun joku mies halaisi tai pussaisi tai - voi unelmien täyttymystä - ottaisi kainaloon yöksi. Edellisen parisuhteen päättymisestä ei ole vielä edes puolta vuotta, mutta kun siinäkin ainoa fyysinen kontakti seksin lisäksi oli se, että minä hieroin toisinaan miehen hartioita, niin alkaa oikeasti tämä kosketusvaje kasvaa liian suureksi. Ahdistaa ja itkettää. Voi kun joku ottaisi syliin.
Jotenkin helpottaa tämä, että voi anonyyminä tilittää netissä omaa huonoa oloaan.
Kommentit (61)
Tässä Suomen kulttuurissa koksetetaan toista ihmistä paljon vähemmän kuin muualla Euroopassa.
Näen punaista aina kun kuulen sanan "koskemattomus" - ok, sillä tarkoitetaan väkikvallatonta käytöstä, mutta sana viittaa sellaiseen toimintaan, että ei saa koskettaa ollenkaan. Ei edes taputtaa olkapäille tai kätellä. Pitäisi vaihtaa koko sana toiseen.
Käytännön niksi: aloita harrastus, jossa kosketetaan - vaikkapa jokin kamppailulaji (judo, jujutsu, karate, taekwondo jne) tai tanssi ja luulisin että teatterissakin kosketellaan. Pääset koskettelemaan useita eri ihmisiä ilman tarvetta sitoutua pelkän kosketuksen vuoksi.
M43 kirjoitti:
Tässä Suomen kulttuurissa koksetetaan toista ihmistä paljon vähemmän kuin muualla Euroopassa.
Näen punaista aina kun kuulen sanan "koskemattomus" - ok, sillä tarkoitetaan väkikvallatonta käytöstä, mutta sana viittaa sellaiseen toimintaan, että ei saa koskettaa ollenkaan. Ei edes taputtaa olkapäille tai kätellä. Pitäisi vaihtaa koko sana toiseen.
Käytännön niksi: aloita harrastus, jossa kosketetaan - vaikkapa jokin kamppailulaji (judo, jujutsu, karate, taekwondo jne) tai tanssi ja luulisin että teatterissakin kosketellaan. Pääset koskettelemaan useita eri ihmisiä ilman tarvetta sitoutua pelkän kosketuksen vuoksi.
Kun vertaa Ranskalaiseen kulttuuriin jossa poskipusutellaan kavereiden kesken tavatessa, tai Lähi-Idän kulttuureihin jossa miehetkin halailevat kavereina, on meillä suomalaisilla paljon petrattavaa...
Minuakin vaivaa juuri halu olla sylissä. Välillä saan onneksi jonkun lyhyen seksisuhteen, ja siinä samalla hellyyttäkin. Haleja, hierontaa.
Muina aikoina vain mietin nukkumaanmennessä että voi kun tässä voisi käpertyä miehen syliin. Mitä sitä muutakaan voi. Minulle joku hierojalla käynti tms. ei vaan ole yhtään sama.
tyynyä täälläkin halaillaan on a nightly basis. en ole vielä pukenut tyynylle hupparia.
Yhessä toisessa ketjussa puhuttiin siitä kuinka mies tulkitsi suudelmat, halaukset etc. esileikiksi melkein joka kerralla, mitä se tietysti voi ollakin, mutta ainakin meillä halaillaan ja suukotellaan pitkin päivää ilman että mentäisiin pidemmälle. Joskus toki rakastellaankin pikaisesti. Itsellä haluttaa aina kun vaimo tulee lähelle, mutta en usko että kenenkään arjesta tulisi mitään jos jokainen erektio pitäisi naida pois. Silti vaikka tiedän, että en pääse aina naisen sisälle nautin läheisyydestä. Kosketus on tärkeintä parisuhteessa mun mielestä, ja ahdistaa jos ei pitkään aikaan pääse toisen viereen tai muuten kosketusetäisyydelle.
Minusta on mukava esim. letittää vaimon tukkaa. Olen huomannut, että sellainenkin lähentää meitä.
N40 kirjoitti:
M43 kirjoitti:
Tässä Suomen kulttuurissa koksetetaan toista ihmistä paljon vähemmän kuin muualla Euroopassa.
Näen punaista aina kun kuulen sanan "koskemattomus" - ok, sillä tarkoitetaan väkikvallatonta käytöstä, mutta sana viittaa sellaiseen toimintaan, että ei saa koskettaa ollenkaan. Ei edes taputtaa olkapäille tai kätellä. Pitäisi vaihtaa koko sana toiseen.
Käytännön niksi: aloita harrastus, jossa kosketetaan - vaikkapa jokin kamppailulaji (judo, jujutsu, karate, taekwondo jne) tai tanssi ja luulisin että teatterissakin kosketellaan. Pääset koskettelemaan useita eri ihmisiä ilman tarvetta sitoutua pelkän kosketuksen vuoksi.
Kun vertaa Ranskalaiseen kulttuuriin jossa poskipusutellaan kavereiden kesken tavatessa, tai Lähi-Idän kulttuureihin jossa miehetkin halailevat kavereina, on meillä suomalaisilla paljon petrattavaa...
Täysin samaa mieltä. Jopa Saksassa/Itävallassa kätellään aina kun tavataan, kavereidenkin kesken siis. Ja jenkkityylinen kevythali ja olkapäille läpsäytys tapahtuu ihan miestenkin kesken. Ei meillä Suomessa. Lainaan viisaamman sanoja, että koskettelukin on eräänlaista kommunikaatiota ja se on meillä aika vähissä.
Vierailija kirjoitti:
Koskettamisesta sen verran, että jokainen ihminen, vaikka muuta väittäisi, tarvitsee toisen ihmisen kosketusta. Ihan jokainen. Jos ei ole omaa rakastettua, lasta, vanhempia tai muita läheisiä, niin ymmärrän hyvin, että vieraan ihmisen satunnainen kosketus tuntuu hyvältä ja sitä tarvitsee.
Kaikki ei ole samanlaisia, älä yleistä. Minulla ei ole koskaan ollut kosketuksen eikä hellyyden tarvetta (paitsi ehkä lapsena?). Kaikenlainen koskettelu ja romantiikka pikemminkin ällöttää. Tukahduttaa ja kahlitsee. Ajatuskin siitä, että joku halaisi tiukasti nukkuessani saa minut tuntemaan, etten saisi henkeä. Koen sen todella vieraaksi. Olen todella onnellinen ja iloinen juuri näin, enkö vaihtaisi mitään. Kärsisin henkisesti, jos minun pitäisi olla hellyydenosoitusten kohteena.
Kissan, koiran, hevosen, lehmän, yms silittely on ihanaa. Ja se kun kissa tai koira käpertyy kainaloon. Jos ihminen käpertyisi kainaloon, heittäisin sen hiiteen :D
Vierailija kirjoitti:
Yhessä toisessa ketjussa puhuttiin siitä kuinka mies tulkitsi suudelmat, halaukset etc. esileikiksi melkein joka kerralla, mitä se tietysti voi ollakin, mutta ainakin meillä halaillaan ja suukotellaan pitkin päivää ilman että mentäisiin pidemmälle. Joskus toki rakastellaankin pikaisesti. Itsellä haluttaa aina kun vaimo tulee lähelle, mutta en usko että kenenkään arjesta tulisi mitään jos jokainen erektio pitäisi naida pois. Silti vaikka tiedän, että en pääse aina naisen sisälle nautin läheisyydestä. Kosketus on tärkeintä parisuhteessa mun mielestä, ja ahdistaa jos ei pitkään aikaan pääse toisen viereen tai muuten kosketusetäisyydelle.
Minusta on mukava esim. letittää vaimon tukkaa. Olen huomannut, että sellainenkin lähentää meitä.
Oih, vaimosi on oikea onnentyttö!! mukavaa jatkoa vaan Teille!
Tuttu tunne.
Kyllä minuakin panettaa lähes koko ajan.
M43 kirjoitti:
N40 kirjoitti:
M43 kirjoitti:
Tässä Suomen kulttuurissa koksetetaan toista ihmistä paljon vähemmän kuin muualla Euroopassa.
Näen punaista aina kun kuulen sanan "koskemattomus" - ok, sillä tarkoitetaan väkikvallatonta käytöstä, mutta sana viittaa sellaiseen toimintaan, että ei saa koskettaa ollenkaan. Ei edes taputtaa olkapäille tai kätellä. Pitäisi vaihtaa koko sana toiseen.
Käytännön niksi: aloita harrastus, jossa kosketetaan - vaikkapa jokin kamppailulaji (judo, jujutsu, karate, taekwondo jne) tai tanssi ja luulisin että teatterissakin kosketellaan. Pääset koskettelemaan useita eri ihmisiä ilman tarvetta sitoutua pelkän kosketuksen vuoksi.
Kun vertaa Ranskalaiseen kulttuuriin jossa poskipusutellaan kavereiden kesken tavatessa, tai Lähi-Idän kulttuureihin jossa miehetkin halailevat kavereina, on meillä suomalaisilla paljon petrattavaa...
Täysin samaa mieltä. Jopa Saksassa/Itävallassa kätellään aina kun tavataan, kavereidenkin kesken siis. Ja jenkkityylinen kevythali ja olkapäille läpsäytys tapahtuu ihan miestenkin kesken. Ei meillä Suomessa. Lainaan viisaamman sanoja, että koskettelukin on eräänlaista kommunikaatiota ja se on meillä aika vähissä.
Todellakin näin on. Mutta onhan meillä sitten tämä saunakulttuuri, mutta en kyllä nyt ymmärrä miten sain nämä asiat yhdistettyä toisiinsa :D
Naisille suodaan halailu ystävien kanssa paremmin Suomessa, mutta asenteet onneksi muuttuvat. Halatkaa miehet toisianne tavatessanne! se on miehekästä!
Osta koira. Siksihän ihmisillä niitä on. Tai liity näytelmäkerhoon.
Minäkin iltaisin haaveilen siitä, että saisin nukahtaa naisen kanssa lusikkaan. Ennen nukahtamista halailla ja silittää toista. Tykkään tosi paljon ihokontaktista.
sinkkum
Vierailija kirjoitti:
Minulla on kai sama tilanne. En edes haluaisi mitään pussailuja tai eroottisia kosketuksia. Haluaisin vain, että joku oikeasti minusta välittävä ihminen koskettaisi kättäni herättääkseen huomioni, taputtaisi minua selkään nauraessaan ja kietoisi kätensä ympärilleni maatessaan sängyllä vieressäni. Ja tietysti tekisin vastaavaa myös hänelle.
Ongelma? Olen nuori, kaunis nainen, ja yksi tärkeimmistä standardeistani ihmissuhteissa on se, että se toinen ei näkisi minua vain nuorena, kauniina naisena. Kyllä minulle seuraa riittäisi, mutta koskaan ei voi olla varma siitä, mitä sen toisen päässä liikkuu. Jotkut ovat niin taitavia latelemaan vaikka mitä runouksia päästäkseen viereeni ja alkavat sitten kuitenkin tökkiä kikkeleillään, vaikka kuinka olisivat lupailleet, että "ei mitään seksiä kun ihan tunnetason kumppanuutta vain".
Ratkaisen ongelman sillä, että puen tyynyn päälle hupparin ja työnnän kapeat koristetyynyt hihoihin. Sitten sidon hihat solmuun niin että tyynyveikko "halaa" minua ja käyn sängylle sen viereen makoilemaan.
Mites koiraveijari? Koira haluaa aina halia ja rakastaa sinua ainiaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sama täällä. Minulla oli jopa ilmoitus deittisivustolla, ja sain siihen paljon vastauksia, mutta kaikki halusivat lisäksi seksiä (tai jotain muuta seksuaalista, kuten piiskausta) ja minä taas haluaisin vain halauksia. Miksei ole olemassa hugbuddysivustoa, jossa voisi hakea pelkkää halailuseuraa?
Mulla oli miehenä tuollainen ilmoitus ja siihen ei vastannut yksikään nainen.
'
Missä muka?
Korvaavia keinoja:
- harrastus, jossa kosketaan: tanssi, kamppailulaji, teatteri
- koira tai muu eläin, jos ei omaksi niin voit esim. FB-ryhmien kautta tarjota hoitoapua
- lastenhoito, kavereille tai suvulle, tai miksei muillekin, jos joku antaa lapsensa hoiyoon tuntemattomille, joilla ei oo kokemusta
Korvaavia keinoja vielä yks:
- käy säännöllisesti hieronnassa
M43 kirjoitti:
Tässä Suomen kulttuurissa koksetetaan toista ihmistä paljon vähemmän kuin muualla Euroopassa.
Näen punaista aina kun kuulen sanan "koskemattomus" - ok, sillä tarkoitetaan väkikvallatonta käytöstä, mutta sana viittaa sellaiseen toimintaan, että ei saa koskettaa ollenkaan. Ei edes taputtaa olkapäille tai kätellä. Pitäisi vaihtaa koko sana toiseen.
Käytännön niksi: aloita harrastus, jossa kosketetaan - vaikkapa jokin kamppailulaji (judo, jujutsu, karate, taekwondo jne) tai tanssi ja luulisin että teatterissakin kosketellaan. Pääset koskettelemaan useita eri ihmisiä ilman tarvetta sitoutua pelkän kosketuksen vuoksi.
Hierojallekin voi mennä kosketeltavaksi.
Meillä koko yhdessäolo on ollut ilman todellista läheisyyttä. Rakasteltu on mutta siihen tuo läheisyys rajoituukin. Ei käsikkäin kävelyä, ei halausta, ei suukottelua. Mies ei vaan kaipaa sellaista eikä osaa antaakaan. Äsken veti sängyssä lusikkaan mutta nukahti itse heti joten siihenkään ei liittynyt muuta kuin se lähellä oleminen ilman mitään intensiteettiä. Olisi nyt vaikka antanut suukon olkapäälle, enempää en olisi tarvinnut.
Ja mä kaipaan sitä ihon kosketusta niiiiin paljon!