Mitä sulle kuuluu?

Kiitos kysymästä, parempaa kuin hetkeen. Sain nukuttua viime yönä hyvin, mikä näkyy heti tämän päivän jaksamisessa :)

Valitettavasti huonoa kuuluu. Mutta illalla baariin ihmisten joukkoon, niin kyllä siitä mieliala kohoaa.

Sepä mukavaa, että teillä menee hyvin. Itselläni on toisin. Olen yksinäinen.

Harmittaa nämä ihmiset, jotka kilvan innostuvat haukkumaan joko suomalaisia tai ulkomaalaisia, kun tapahtuu onnettomuus. Hetkeäkään eivät mieti turmassa kuolleita. Eivät hetkeäkään.

Vierailija kirjoitti:

Harmittaa nämä ihmiset, jotka kilvan innostuvat haukkumaan joko suomalaisia tai ulkomaalaisia, kun tapahtuu onnettomuus. Hetkeäkään eivät mieti turmassa kuolleita. Eivät hetkeäkään.

Älä lue niitä juttuja jos harmittaa. Sulje silmäsi ja korvasi, koita nauttia pienistä kauniista hetkistä. T:Ap

Kiitos kun kysyit. Tuntuu mukavalta kun joku kysyy.

Olen aika lailla maassa. En ymmärtänyt aiheuttaneeni eräälle ihmiselle ahdistusta yksipuolisella viestinnälläni. Olen ollut rakastunut häneen ja lähetellyt tekstareita 2-3 kpl kuukaudessa noin puolen vuoden ajan. Hän on aina vastannut pian ja kivasti mutta nyt hän ilmoitti että se onkin ollut epämiellyttävää koska ei välitä minusta. Hän on halunnut olla kohtelias ja siksi kertoi vasta nyt.

Tietysti tajuan nyt että minun olisi pitänyt lopettaa koska hän ei koskaan lähettänyt ensin viestiä. Nyt minulla on kamalan paha mieli, ja olen hämilläni kun tätä kesti näin kauan ja tulkitsin vastaukset positiivisiksi. Ajattelin ettei hän ei välttämättä ole oma-aloitteinen viestijä. Ihan typertynyt olo.

Aika huonoa kuuluu, sain suututettua ihastukseni. Tyypillistä minulle, rakkausasioissa saan sotkettua kaiken aina, kun en osaa suhdepeliä. Se siitä sitten, jälleen kerran. Taidan sittenkin hakea sitä työpaikkaa toiselta paikkakunnalta ja muuttaa jos sen saan.

Vierailija kirjoitti:

Aika huonoa kuuluu, sain suututettua ihastukseni. Tyypillistä minulle, rakkausasioissa saan sotkettua kaiken aina, kun en osaa suhdepeliä. Se siitä sitten, jälleen kerran. Taidan sittenkin hakea sitä työpaikkaa toiselta paikkakunnalta ja muuttaa jos sen saan.

Miten ihmeessä?

Kiitos, ei kuulu hyvää. Olen oksentanut koko päivän. Neljäs viikko lähtee sängyssä. Avasin ikkunan jotta kuulisin linnut. Siellä on kai lämmin.

Huonoa kuuluu, huoli aikuisesta lapsestani on kova enkä voi puhua asiasta oikein kenenkään kanssa. Ahdistaa ja on surullinen olo. Järjellä ymmärrän etten voi tehdä mitään koska hän torjuu avun mutta tunnepuoleen ei järjellä ajattelu auta. Loma on mennyt näiden asioiden paineessa, en tiedä miten jaksan kun arki ja työt taas alkavat.

Vierailija kirjoitti:

Sepä mukavaa, että teillä menee hyvin. Itselläni on toisin. Olen yksinäinen.

Sama. :'-(

Ahdistun erityisesti tähän aikaan vuodesta: kohta synttärit eli taas vuosi mennyt eikä elämäni ole kohentunut yhtään. Yrityksen puutetta ei voi syyttää.

Sanoin 'synttärit', muttaeihän mulla mitään juhlia, edes pienimuotoisesti, ole koskaan. Yksinään on vähän huono juhlia. :(

Missä päin asut? Toinen yksinäinen.

Etkojen kautta laitureille Yötä ja Eppuja kuunteleen kaverin pakottamana:).

Halaukset kaikille kellä menee huonosti. Ei se elämä aina helppoa ole. Kaiken kurjuuden ja synkkyyden keskeltä täytyy opetella näkeen ne pienet hyvät hetket. Kaunis perhonen, koiranpentu, hymyilevä vanhus. Elämä on täynnä surua ja myös kauneutta. T:Ap

Vierailija kirjoitti:

Halaukset kaikille kellä menee huonosti. Ei se elämä aina helppoa ole. Kaiken kurjuuden ja synkkyyden keskeltä täytyy opetella näkeen ne pienet hyvät hetket. Kaunis perhonen, koiranpentu, hymyilevä vanhus. Elämä on täynnä surua ja myös kauneutta. T:Ap

Ei mun ole tarvinnut erikseen opetella näkemään pieniä kauniita asioita. Ilman niitä olisin kai jossain suljetulla osastolla. Nyt sentään vapaalla jalalla. :)

Se ei poista ainaista hylkiön osaa: miksi kukaan ei välitä minusta?

Minussa olisi hyvä olla nappula, josta voisin illan tullen kääntää virrat pois. Säästyisi monelta ahdistukselta ja surkealta ololta. Ja lohtusyömiseltä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Halaukset kaikille kellä menee huonosti. Ei se elämä aina helppoa ole. Kaiken kurjuuden ja synkkyyden keskeltä täytyy opetella näkeen ne pienet hyvät hetket. Kaunis perhonen, koiranpentu, hymyilevä vanhus. Elämä on täynnä surua ja myös kauneutta. T:Ap

Ei mun ole tarvinnut erikseen opetella näkemään pieniä kauniita asioita. Ilman niitä olisin kai jossain suljetulla osastolla. Nyt sentään vapaalla jalalla. :)

Se ei poista ainaista hylkiön osaa: miksi kukaan ei välitä minusta?

Minussa olisi hyvä olla nappula, josta voisin illan tullen kääntää virrat pois. Säästyisi monelta ahdistukselta ja surkealta ololta. Ja lohtusyömiseltä.

Mä välitän susta. Lopeta ahmiminen ja opettele rakastaan itseesi. T:Ap