Kukaan ei halua tulla meille kylään.

Ehkä teiän sohva haisee perseelle?

Ei meillekään.

Minkäpä sille voi, että ette herätä kiinnostusta.

Minua kiinnostaisi tietää, että miksei vanhemmat naapurit eivät käy ikinä meillä kylässä äidilläni, vaan heillä on oma vierailu kiertonsa vain tiettyjen samojen ihmisten luona. Kyllä meillä voi myös kahvilla käydä vaihteeksi, ei aina tarvitse samojen ihmisten luona kylässä olla. Esimerkiksi ns kyläluuta ei ikinä keriinnyt meille asti, ennenkuin se katosi jonkun toimesta. Yksinäisyys on sitten niin masentava juttu kaveri pidemmän päälle.

Ne on kaikki meillä.

Tunkevat jo aamupäivällä tänne kahville ja hölisemään. Mikäs siinä,

mutta kun tajuaisivat vähän sääntöjä: kylässä ei roikuta yli tuntia.

Meillä istuskellaan aina 4 tuntia, ellen suoraan ilmoita, että nyt olen väsynyt tai lähdössä johonkin.

Jos haluat ihmisiä kylään: Kutsu!

Osta tai laita itse jotain hyvää syömistä, ja laita hyvä musiikki soimaan.

Jos sun ystävät on masentuneita tai pitkäaikaissairaita, joilla mieliala/terveydentila/vointi vaihtelee pienen ajan sisällä radikaalisti?

Mulla on sekä masennus että eräs fyysinen sairaus. Päällepäin vaikutan ihan terveeltä, enkä sairauksistani viitsi puhua, kun ei ihmiset ymmärrä eikä yleensä tykkää, jos joku puhuu sairauksistaan. Yhtenä päivänä saatan pystyä touhuamaan asioita ja käymään kaupungilla, mutta seuraavana päivänä saatan olla yhtäkkiä siinä kunnossa, että hyvä jos sängystä pääsen ylös (ihan fyysisten syiden takia). Ei ihmiset tajua sitä, että yks päivä oot kunnossa ja toisena et. Luulevat tekosyiksi, jos et voikaan tulla sovittuihin menoihin. Enää en edes lupaa mennä mihinkään ja oon aika erakoitunut. :-(