Lukihäiriöinen luokanopettajaksi?

Olen lukihäiriöinen aineenopettaja ja kysyin tämän kysymyksen yliopistolla. Tässä mietteitäni. Älä ryhdy alkuopettajaksi ja anna äidinkielen ja kielten tunnit muiden pidettäväksi. Älä hakkaa päätäsi seinään kielten kanssa. Valitse 5-6 luokkien opetus, koska heillä oppitunteja on jo niin paljon, ettet tarvitse kaikkia tunteja.

Varaudu siihen, että lukihäiriösi haittaa opiskelua paljon. Varaudu myös siihen, että sinua tullaan arvostelemaan rankastikin lukivaikeutesi vuoksi. Opettajuuttasi ja pätevyyttäsi tullaan epäilemään esimerkiksi kirjoittamiesi Wilma viestien perusteella.

Miten ajattelit opettavasi lukemista, kirjoittamista ja tavutusta jos se ei itselläsikään suju?

Äidinkieltä on kyllä niin paljon etten tiedä onnistuuko se että ei opettaisi niitä tunteja ollenkaan. Toisaalta pääsekö lukihäiriöinen edes koulutukseen? Eikö pääsykokeissa ole kirjallinen osio jossa ei pahoja kirjoitusvirheitä saisi tehdä?

Ei lukihäiriöinen voi olla opettaja. Ajattele nyt itse. Opettaja, joka ei osaa kirjoittaa? Roolimalli?

Tiedän ainakin monta opettajaa, jotka ovat kärsineet lukihäiriöstä, mutta ovat olleet aineenopettajia.

Eräs tuttuni kärsii ihan kunnon lukihäiriöstä ja toimii silti luokanopettaja. Sai todella nopeasti töitä valmistuttuaan ja on ymmärtääkseni pärjännyt hyvin. Aikoinaan ylppäreissä hän sai helpotusta lukihäiriönsä takia eli ei mikään ihan pikkuongelma ollut.

Sanoisin, että jokin muu ammatti voisi olla mukavampi lukihäiriöiselle kuin luokanopettajan ammatti. Jokaiseen oppiaineeseen, johon liittyy lukemista ja kirjoittamista, liittyy myös äidinkieltä. Esimerkiksi liikunnan, käsityön, musiikin tms. aineenopettajan voisin ajatella pärjäävän lukihäiriön kanssa. Luokanopettaja viestittelee päivittäin huoltajien kanssa Wilmassa/Helmessä ja on hankalaa, jos kirjoittamista täytyy miettiä kovin tarkasti sisällön lisäksi myös oikeinkirjoituksen kannalta. Osa huoltajista saattaa myös nousta opettajaa vastaan, jos tämä tekee paljon kirjoitusvirheitä. 

terv. yksi luokanope

Jos sinulla on halu ihmisläheiseen työhön, olisiko jokin, jossa EI vaadita sinua opettamaan toisia ihmisiä ja ohjaamaan sekä löytämään ja tekemään korjauksia asioissa, jotka itsellesikin tuottaa vaikeuksia.

Opettaminen on sikäli hankalaa,että siinä on vastuussa lapsille siitä,ettei vahingossa opeta lapsia tekemään virheitä siksi,että itse ei ihan hallitse opettamaansa asiaa.

Esim.viulunsoitonopettajaksi on lienee mahdoton päästä,jos on hyvin epätarkka sävelkorva, vaikka itse tykkäisi viulua soittaa.

Voisit löytää työn jossa käytät omia vahvuuksiasi. Esim. psykoterapeutti, toimintaterapeutti, askartelunohjaaja, lastenhoitaja, liikunnanohjaaja..

Näissä et opeta oikeinkirjoitusta,mutta autat monin muin tavoin toisia.

Vierailija kirjoitti:

Sanoisin, että jokin muu ammatti voisi olla mukavampi lukihäiriöiselle kuin luokanopettajan ammatti. Jokaiseen oppiaineeseen, johon liittyy lukemista ja kirjoittamista, liittyy myös äidinkieltä. Esimerkiksi liikunnan, käsityön, musiikin tms. aineenopettajan voisin ajatella pärjäävän lukihäiriön kanssa. Luokanopettaja viestittelee päivittäin huoltajien kanssa Wilmassa/Helmessä ja on hankalaa, jos kirjoittamista täytyy miettiä kovin tarkasti sisällön lisäksi myös oikeinkirjoituksen kannalta. Osa huoltajista saattaa myös nousta opettajaa vastaan, jos tämä tekee paljon kirjoitusvirheitä. 

terv. yksi luokanope

Aika suppeaa tulee olemaan ammattitarjonta, jos lukihäiriö jos antaa rajoittaa lukihäiriöstä noin paljon ammatinvalintaa. Sinun opettajana olisi hyvä tarkistaa omat asenteesi ja tietämyksesi lukihäiriötä koskien, jotta asenne ei tartu oppilaisiin, joilla on lukihäiriö.

Tiedän monta opettajaa, lääkäriä, insinööriä, psykologia, tutkijaa, osaston päälliköitä, esimiehiä ja yliopiston professorejakin jotka kärsivät lukihäiriöstä.

Jos jättää ammatin valitsematta siksi, että se sisältää päivittäin kirjoittamista tai lukemista oppilaiden vanhempien, asiakkaiden kanssa tai vaikka presidentin kanssa, niin en ole hullumpaa syytä kuullut. Apuna voi käyttää oikolukua (kirjoittaa vaikka Wordissa ja kopioi kirjoituksen Wilmaan). Mitä sitten jos niitä virheitä tulee silti? Voi ihan avoimesti sanoa, että kärsii lukihäiriöstä niin ei tule mitään vääriä oletuksia. Jos mietitään esim. 4-6 luokkalaisia, niin he osaavat jo kirjoittaa joten ei tarvitse keskittyä kirjoittamisen opettamiseen vaan yleensä siihen opettamiseen.

Terveisin, korkeakoulutettu lukihäiriöinen, jonka maailma ei kaadu lukihäiriöstä johtuviin virheisiin. Ei tehdä kärpäsestä härkästä!

Kai nyt ihan peruslähtökohta opettajalle on se, että hallitsee opettamansa asiat?

Tällainen löytyi myös.

http://bulletin.nmi.fi/article/kun-opettajalla-on-dysleksia/

Terveisin, korkeakoulutettu lukihäiriöinen, jonka maailma ei kaadu lukihäiriöstä johtuviin virheisiin. Ei tehdä kärpäsestä härkästä!

Vierailija kirjoitti:

Kai nyt ihan peruslähtökohta opettajalle on se, että hallitsee opettamansa asiat?

Tottakai näinkin, mutta alakoululaisten kanssa asenne tärkein - kun itse ei kuvittele olevansa MsMr Täydellinen - antaa rohkeasti tilaa myös ihmisyydelle ja keskenkasvuisuudelle. Siis roolimalli parhaimmillaan! Ja onhan sitä muutakin alakoulussa kuin kirjoittamisen opetusta!

- luokanopettaja myös erityisopen kelpoisuuden hankkinut ei niinkään lukihäiriöinen

Mulla on dyskalkulia ja opiskelen silti luokanopettajaksi. Vaikeuksia on ollut 4-6 luokan matematiikan kanssa, mutta olen ratkaissut asian niin, että ennen tuntia lasken aiheeseen liittyvät laskut aina itse kotona ja jos on vaikeuksia niin lasken vielä lisää esim. netistä ja muista matematiikan kirjoista.

Olen myös jutellut ongelmastani opon ja ohjaavien luokanopettajien kanssa eikä kenenkään mielestä tässä ole mitään ongelmaa.

Lisäksi koen, että ymmärrän paremmin oppilaita, joilla on jokin oppimisvaikeus kuin sellainen ope, joka on aina pärjännyt kaikessa.

Miksi vammaiset tunkee joka paikkaan kiusaamaan tavallisia ihmisiä? Kohta varmaan pitäisi olla tulkki lukutaidottomalle niin että asiat sujuu.  Tätä menoa maa menee päin hlvettiä.

Nro 8 täältä jatkaa, ettei lukihäiriö tietenkään estä luokanopettajana toimimista, kuten ei muitakaan ammatteja. Työstä voi kuitenkin tulla melkoisen rankkaa. Tekstit saa tarkistettua ennen lähettämistä, jos aikaa on, eikä virhe tai pari haittaa, kunhan asia tulee selväksi. Paljon riippuu myös lukivaikeuden tasosta miten sen kanssa pärjää. Lukihäiriöstä on minunkin mielestäni hyvä kertoa huoltajille, mutta se ei estä saamasta ikävää palautetta ja vaatimuksia siirtää lapsi toisen, "osaavamman" opettajan luokalle.

Joo, kukaan vanhempi ei halua että lukihäiriöinen opettaa äidinkieltä omalle lapselle. Ihan turha nyt verrata johonkin lääkäriin tai insinööriin, ei heidän työssään yleensä ole haittaa jos on vaikeuksia kaksoiskonsonanttien tms. kanssa. Vaikka isommat alakoululaiset osaisivatkin jo suhteellisen hyvin kirjoittaa niin kyllä se aiheuttaa epävarmuutta ja ongelmatilanteita, jos opettaja kirjoittaa jatkuvasti väärin.

Mun kahdella lapsella on lukihäiriö. Olisin onnellinen opesta joka ymmärtää tämän ongelman ja osasi auttaa lapsiani. Ystävälleni on lukihäiriö ja on töissä sairaanhoitaJana. Hänellä kestää paljon kauemmin kirjalliset työt kuin muilla. Joskus rasittaa tämä hitaus, mutta hänellä tekee kaiken luotettavasti ja hyvin.

Valitsisin ennemmin aineenopettajan koulutuksen alalta, johon on vahvuuksia. Alakoulussa äidinkieli on tärkein oppiaine ja jokainen olettaa että opettaja hallitsee sen itse hyvin. Olisiko omalle itsetunnollekaan hyväksi olla juuri se opettaja, jonka luokalle juuri kukaan ei halua omaa lastaan?

Vierailija kirjoitti:

Nro 8 täältä jatkaa, ettei lukihäiriö tietenkään estä luokanopettajana toimimista, kuten ei muitakaan ammatteja. Työstä voi kuitenkin tulla melkoisen rankkaa. Tekstit saa tarkistettua ennen lähettämistä, jos aikaa on, eikä virhe tai pari haittaa, kunhan asia tulee selväksi. Paljon riippuu myös lukivaikeuden tasosta miten sen kanssa pärjää. Lukihäiriöstä on minunkin mielestäni hyvä kertoa huoltajille, mutta se ei estä saamasta ikävää palautetta ja vaatimuksia siirtää lapsi toisen, "osaavamman" opettajan luokalle.

On se jännä, että annetaan vanhempien kiusata tai syrjiä opettajaa dysleksian vuoksi. Dysleksian ei vaikuta opettajan ammattitaitoon kuten ei myöskään ihonväri, seksuaalinen suuntautuminen tai sukupuoli.

Luokanopettajan on vähän vaikea opettaa mm. pilkkusääntöjä, jos hän ei osaa niitä itsekään. Minulla on lukihäiriö, enkä ikinä suostuisi opettamaan äidinkieltä alakoulussa. Kirjallisuuden osuuden voisin hyvin opettaa sitten yläkoulun puolella, siinä ei lukivaikeus haittaa.  Pilkkusääntöjä en ole pystynyt oppimaan. Aivojeni mielestä sekä väärin, että oikein kirjoitettu teksti tuntuu ihan saman arvoiselta.

Lukihäiriöinen aineenopettaja.