Miksi kauniista naisista tulee k.päitä?

Olen itse nainen. En ehkä "kaunis" sanan todellisessa merkityksessä. Mieluumminkin varmaan huomiota herättävä, pitkä, hoikka, vaalea. Hymyilen paljon ja olen kuulemma helposti lähestyttävä. Olen mielestäni sosiaalisesti lahjakas ja mulla on paljon ystäviä ja ystävystyn helposti.

Olen nyt viime aikoina kuitenkin huomannut, että olen alkanut käyttäytyyn diivamaisesti, ylimielisesti ja ylpeästi. Ennen en ollut sellainen. Olen aina ollut suorasanainen (hyvällä tavalla), nyt kuitenkin möläyttelen tyhmiä mielipiteitä.

Aika monesti vieraatkin tulevat sanomaan, että olen kaunis tai kysyvät olenko ollut missikisoissa. Älkää ymmärtäkö väärin, en missään nimessä ajattele, että olisin parempi kuin muut. Joskus jopa haluaisin olla vähän "tavallisemman" näköinen ja pituinen niin en saisi jatkuvasti huomiota eikä kateelliset ihmiset haluaisi satuttaa.

Onko ulkonäkö noussut päähän? Vai kostanko vain muille sen miten jotkut on joskus satuttanut mua? Ehkä olenkin nykyään vain epävarma? Luulen, että tää paha olo lähti siitä kun kuulin, että avomieheni ex on raskaana. Aloin typerästi miettimään kaikkea, että onko mieheni mielestä ex parempi kuin minä koska en ole raskaana? Emme ole yrittäneet vauvaa eikä edes tiedetä haluammeko. Jotenkin vain joku pieni juttu päässäni sai mut ajattelemaan, että olen huonompi?? Sitten koitan paikata sitä oloa ajattelemalla, että olen kuitenkin paljon kauniimpi kuin hän ja saan miehiltä enemmän huomiota kuin hän ja että olen paljon hoikempi kuin hän. Sitten käyttäydyn kuin kuningatar vain näyttääkseni paremmuuteni.

Se, että ihmiset on lapsesta asti kehunut mun ulkonäköä sai mut ehkä uskomaan, että pärjään sillä elämässä. Olen tyytyväinen työhöni, kotiini, mieheeni, mutta kuitenkin aina on joitain dieettejä ja kuureja joilla koitan säilyttää ikuisen kauneuden kun ilman sitä en ole mitään? Ja senkö takia muutun ennen niin sydämellisestä, aurinkoisesta ja itsevarmasta tälläiseksi? Kun pelkään? Vai olenko vain masentunut? Itkettää jatkuvasti